ACATIIMI 1/08 tulosta | sulje ikkuna

Tutkijat ja opettajat strategisena resurssina

Ruotsissa tutkijanuran houkuttelevuutta pohtineen työryhmän mietintö “Karriär för kvalitet” luovutettiin joulukuussa 2007 maan hallitukselle. Aivan kuten meillä, Ruotsissakin on todettu, että pärjätäkseen kovassa globaalissa kilpailussa, on korkeasti koulutetun työvoiman saatavuus taattava myös jatkossa ja houkuttelevan tutkijaurapolun luominen on siten välttämättömyys. Urapolun ongelmakohdaksi on määritelty tohtoritutkinnon jälkeinen post doc -vaihe. Ongelmana on myös määräaikaisten suuri osuus. Nämä epämääräiset ja turvattomat palvelussuhteet vaikeuttavat jo nyt rekrytointia yliopistoihin. Yliopistojen on jatkossakin pystyttävä turvaamaan korkeatasoinen pitkäjänteinen toimintalaatu.

Mietinnössä ehdotetaankin että tohtoreiden oikeutettuihin odotuksiin tulee jatkossa voida vastata nykyistä huomattavasti paremmin ja toisenlaisella strategialla. Heihin on jatkossa suhtauduttava asenteella, joka täysin tunnustaa heidät tietoyhteiskunnan keskeisenä strategisena resurssina. Tätä näkemystä korostetaan myös Euroopan komission suosituksissa European charter for researchers ja The code of conduct for the recruitment of researchers. Olisi erittäin toivottavaa, että myös Suomen yliopistot sitoutuisivat noudattamaan näitä suosituksia.

Strategia toteutetaan uudenlaisella työnantajavastuulla ja aktiivisella työnantajaroolilla yhdistettynä hyvin toimivaan rekrytointi-, pätevöitymis- ja urakehitysmalliin. Mietintöä voidaan pitää hyvin yksilölähtöisenä, mutta samalla lähestymistapaa perustellaan sillä, että näin varmistetaan yliopistoille hyvät mahdollisuudet toteuttaa ydintehtäväänsä laadukkaasti ja olla houkutteleva työpaikka kilpailtaessa parhaimmista henkilöistä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Tohtoreiden urakehitystä pohtineella työryhmällä on ollut tukena toisen työryhmän mietintö, “Resurser för kvalitet”, jossa on mietitty mm. rahanjakomallin kriteerejä. Yhteistä näille mietinnöille on ehdotukset laadukkaan toiminnan takaamiseksi yliopistoissa. Tasa-arvon edistämistä pidetään tärkeänä ja molemmissa mietinnöissä on myös lähtökohtana tasa-arvoinen tutkimusympäristö. Pyrkimys tasa-arvoon nähdään pyrkimyksenä laadukkaaseen toimintaan. Työryhmä ehdottaa, että yhtenä laatuindikaattorina olisi naisprofessorien määrä. Tutkijanuraa pohtinut ryhmä ehdottaa aliedustetun sukupuolen vapaata professorin kutsumenettelyä.

On taloudellisesti epäedullista mikäli korkeasti koulutettujen naisten panosta ei hyödynnetä entistä paremmin ja naisten osuutta myös johtotehtävissä ei kasvateta ripeämmin kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu.

Suomessa opetusministeriön johdolla työskentelevän Toteutuva tutkijanura -työryhmän tavoitteeksi on asetettu yhteisrahoitteisen neliportaisen tutkijanurajärjestelmän toteuttaminen. Tämä työryhmä noudattaa työssään valtavirtaistamisen periaatetta, niin kuin yllämainitut ruotsalaisetkin työryhmät tekivät.

Aikaisemman tutkijauratyöryhmän mukaisesti tulee naisten tutkijanuraa ja tasa-arvoa edistää läpäisyperiaatteella siten, että kaikessa korkeakouluja koskevassa, tiedepoliittisessa ja urakehitykseen liittyvässä päätöksenteossa tarkastellaan päätösten vaikutuksia myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Hyvästä tasa-arvoa toteuttavasta henkilöstöpolitiikasta, jossa tutkijat ja opettajat tunnustetaan strategisena resurssina, voitaisiin myös meillä tehdä laatuindikaattori, joka vaikuttaa resurssien jakoon.


Ragna Rönnholm

puheenjohtaja, Tieteentekijöiden liitto


ACATIIMI 1/08 tulosta | sulje ikkuna