Tutkijat ja opettajat strategisena resurssina
Ruotsissa tutkijanuran houkuttelevuutta
pohtineen työryhmän mietintö
“Karriär för kvalitet” luovutettiin joulukuussa
2007 maan hallitukselle. Aivan kuten
meillä, Ruotsissakin on todettu, että pärjätäkseen
kovassa globaalissa kilpailussa, on korkeasti koulutetun
työvoiman saatavuus taattava myös jatkossa
ja houkuttelevan tutkijaurapolun luominen
on siten välttämättömyys. Urapolun ongelmakohdaksi
on määritelty tohtoritutkinnon jälkeinen
post doc -vaihe. Ongelmana on myös
määräaikaisten suuri osuus. Nämä epämääräiset
ja turvattomat palvelussuhteet vaikeuttavat jo
nyt rekrytointia yliopistoihin. Yliopistojen on
jatkossakin pystyttävä turvaamaan korkeatasoinen
pitkäjänteinen toimintalaatu.
Mietinnössä ehdotetaankin että tohtoreiden
oikeutettuihin odotuksiin tulee jatkossa voida
vastata nykyistä huomattavasti paremmin ja toisenlaisella
strategialla. Heihin on jatkossa suhtauduttava
asenteella, joka täysin tunnustaa heidät
tietoyhteiskunnan keskeisenä strategisena resurssina.
Tätä näkemystä korostetaan myös Euroopan
komission suosituksissa European charter
for researchers ja The code of conduct for the
recruitment of researchers. Olisi erittäin toivottavaa,
että myös Suomen yliopistot sitoutuisivat
noudattamaan näitä suosituksia.
Strategia toteutetaan uudenlaisella työnantajavastuulla
ja aktiivisella työnantajaroolilla yhdistettynä
hyvin toimivaan rekrytointi-, pätevöitymis-
ja urakehitysmalliin. Mietintöä voidaan
pitää hyvin yksilölähtöisenä, mutta samalla lähestymistapaa
perustellaan sillä, että näin varmistetaan
yliopistoille hyvät mahdollisuudet toteuttaa
ydintehtäväänsä laadukkaasti ja olla houkutteleva
työpaikka kilpailtaessa parhaimmista
henkilöistä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Tohtoreiden urakehitystä pohtineella työryhmällä
on ollut tukena toisen työryhmän mietintö,
“Resurser för kvalitet”, jossa on mietitty mm.
rahanjakomallin kriteerejä. Yhteistä näille mietinnöille
on ehdotukset laadukkaan toiminnan
takaamiseksi yliopistoissa. Tasa-arvon edistämistä
pidetään tärkeänä ja molemmissa mietinnöissä
on myös lähtökohtana tasa-arvoinen tutkimusympäristö.
Pyrkimys tasa-arvoon nähdään pyrkimyksenä
laadukkaaseen toimintaan. Työryhmä
ehdottaa, että yhtenä laatuindikaattorina olisi
naisprofessorien määrä. Tutkijanuraa pohtinut
ryhmä ehdottaa aliedustetun sukupuolen vapaata
professorin kutsumenettelyä.
On taloudellisesti epäedullista mikäli korkeasti
koulutettujen naisten panosta ei hyödynnetä
entistä paremmin ja naisten osuutta myös
johtotehtävissä ei kasvateta ripeämmin kuin mitä
tällä hetkellä tapahtuu.
Suomessa opetusministeriön johdolla työskentelevän
Toteutuva tutkijanura -työryhmän
tavoitteeksi on asetettu yhteisrahoitteisen neliportaisen
tutkijanurajärjestelmän toteuttaminen.
Tämä työryhmä noudattaa työssään valtavirtaistamisen
periaatetta, niin kuin yllämainitut
ruotsalaisetkin työryhmät tekivät.
Aikaisemman tutkijauratyöryhmän mukaisesti
tulee naisten tutkijanuraa ja tasa-arvoa edistää
läpäisyperiaatteella siten, että kaikessa korkeakouluja
koskevassa, tiedepoliittisessa ja urakehitykseen
liittyvässä päätöksenteossa tarkastellaan
päätösten vaikutuksia myös sukupuolten
tasa-arvon näkökulmasta.
Hyvästä tasa-arvoa toteuttavasta henkilöstöpolitiikasta,
jossa tutkijat ja opettajat tunnustetaan
strategisena resurssina, voitaisiin myös
meillä tehdä laatuindikaattori, joka vaikuttaa resurssien
jakoon.
Ragna Rönnholm
puheenjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
|