Reima Suomi
Uutisointia
korkeakoulujen
uudistuksista
Minulta pyydettiin artikkelia Acatiimin, ja päätin
ilahduttaa lehden toimitusta hetimmiten peräti
kahdella kolumnilla. Tämä lähtökohta on
myös turvallinen: lukijat voivat valita tästä mieleisensä
version, kenenkään ei pitäisi olla tyytymätön.
Yliopistolaitos odottaa innolla
uudistusten toteutumista
Jokainen tietää Suomen yliopistolaitoksen notkuneen
liitoksissaan jo pitkään.
Resursseihin nähden tulokset eivät ole olleet tyydyttäviä.
Tutkintoja valmistuu aivan liian vähän,
valmistuvat maisterit ja tohtorit eivät loista työmarkkinakelpoisuudellaan.
Tutkimuksen taso on
kaukana kansainvälisestä huipusta. Tämä heijastuu
tietenkin välittömästi koko kansantalouden
ja erityisesti avoimella vientisektorilla olevien
yritysten kilpailukykyyn. Yliopistot käpertyvät
kuoriinsa, eikä niiden yhteiskunnallinen tai
aluevaikuttavuus ole toivotulla tasolla. Toiminnan
puitteet eivät ole tyydyttävät, ja kansainvälinen
kilpailukyky ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan
säilyttäminen edellyttää nopeita
rakenteellisia ja muita muutoksia. Poliittiset
päättäjät ovat onneksi ymmärtäneet nykyisen
tilanteen vaikeuden, ja ryhtyneet määrätietoisesti
uudistustoimenpiteisiin. Kiitettävän nopeassa
aikataulussa opetusministeriö ja lainsäätäjät ovat
pystyneet luomaan suuren joukon uudistuksia,
jotka tulevat turvaamaan Suomen yliopistolaitoksen
tulevaisuuden. Uusi lainsäädäntö tulee
lisäämään korkeakoulujen taloudellista ja muuta
liikkumatilaa, ja asiantuntijat arvioivat esim.
säätiömuodon olevan erityisen sopiva tukemaan
yliopistojen toimintaa. Sanomattakin on selvää,
että suomalainen yritysmaailma tulee kantamaan oman vastuunsa arvokkaan kansallisomaisuuden,
yliopistolaitoksen, rahoituksesta - myös
ohi verovarojen. Pitkään liian alhaisena pysynyt
yliopistojen palkkataso on viimein korjattu, ja
nyt yliopistoväki saa markkinakelpoista palkkaa.
Taitava tulosohjaus, jolla ministeriö on saanut
suuren joukon merkittäviä korkeakoulujen yhdistymis-
ja konsortiohankkeita liikkeelle tulee
kantamaan runsaan hedelmän tutkimuksen ja
koulutuksen tason nousuna lähivuosina.
Yliopistolaitos liian suurten muutospaineiden
edessä
Suomalainen yliopistolaitos on paremmassa iskussa
kuin koskaan aikaisemmin.
Resursseihin nähden toiminnan tuloksellisuus
on huippuluokkaa. Tutkintoja valmistuu runsaasti,
ja valmistuvat maisterit ja tohtorit sijoittuvat
erittäin hyvin työmarkkinoille. Tutkimuksen
taso on kansainvälistä huippua. Tämä heijastuu
tietenkin välittömästi koko kansantalouden
ja erityisesti avoimella vientisektorilla olevien
yritysten kilpailukykyyn. Yliopistot toimivat
lisäksi aktiivisina ja arvostettuina valtakunnallisina
ja alueellisina vaikuttajina. Toiminnan
puitteet ovat hyvässä kunnossa, ja kansainvälinen
kilpailukyky ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan
säilyttäminen onnistuu hyvin nykyisissä
puitteissa. Tätä taustaa vasten on vaikea
ymmärtää, miksi poliittiset päättäjät ovat ryhtyneet
laajoihin yliopistolaitosta koskeviin uudistustoimenpiteisiin.
Aivan liian nopeassa aikataulussa
opetusministeriö ja lainsäätäjät ovat
tehtailleet suuren joukon uudistuksia, jotka tulevat
vaarantamaan Suomen yliopistolaitoksen
tulevaisuuden. Uusi lainsäädäntö tulee tosiasiassa
rajaamaan korkeakoulujen taloudellista ja
muuta liikkumatilaa, ja asiantuntijat arvioivat
esim. säätiömuodon olevan erityisen sopimaton
tukemaan yliopistojen toimintaa. Sanomattakin
on selvää, että suomalaiselta yritysmaailmalta ei
voi enää odottaa uutta rahallista panostusta yliopistolaitoksen
rahoitukseen – ei ainakaan ohi
verovarojen. Pitkään liian alhaisena pysynyt yliopistojen
palkkataso on jäänyt korjaamatta, ja
yhä yliopistoväki saa kehnoa palkkaa. Poukkoileva
tulosohjaus, jolla ministeriö on saanut suuren
joukon merkittäviä korkeakoulujen yhdistymis-
ja konsortiohankkeita liikkeelle tulee näkymään
karvaana pettymyksenä tutkimuksen ja
koulutuksen tason laskuna lähivuosina.
Reima Suomi toimii tietojärjestelmätieteen professorina
Turun kauppakorkeakoulussa
|