Ruotsin yliopistojen opettajat panostavat yhteen ammattiliittoon
Yhteistyöllä eteenpäin
Ruotsin yliopistojen opetushenkilöstö
on kuulunut vuodesta 1984 lähtien samaan
ammattiliittoon Sveriges Universitets
Läraförbundiin (SULF). – Yhdessä olemme voimakkaampia, korostaa
järjestön johto oheisessa haastattelussa.
SULF:ssa on tällä hetkellä jäseniä 19 600. Ennen
yhdistymistä yliopisto-opettajat olivat kahdessa
eri ammattiliitossa. SULF:n puheenjohtaja, professori
Christoph Bargholtz ja toinen varapuheenjohtaja
Annika Blekemo miettivät yhteisen
ammattiliiton myönteisiä puolia. Niitä ovat ennen
kaikkea yhteisten julkilausuminen antaminen.
On huomattavasti yksinkertaisempaa kun
vain yksi edustaja puhuu kaikkien jäsenten
puolesta kuin että useampi menee ministerin puheille.
- Yhdessä on olemme voimakkaista, Annika
Blekemo muistuttaa.
Christoph Bargholtz toteaa, että esille tulleet
vastakohtaisuudet ovat enemmän olleet ideologisia
kuin yhteisen ammattiliiton olemassa oloa
käsitteleviä.
- Se, että kaikki yliopistonopettajat kuuluvat
samaan ammattiliittoon on sekä identiteetti- että
jäsenkysymys. Kun joku liittyy jäseneksi väitöskirjaa
tehdessään, muutaman vuoden jälkeen
hänestä tulee lehtori. Silloin on helpompi muuttaa
osastoa kuin ammattiliittoa, Christoph Bargholtz
sanoo.
SULF eroaa muista ammattiliitoista siinä suhteessa,
että jäsenet ovat koko ajan etenemässä
urallaan. Tämä vaikuttaa myös heidän ammattiyhdistysaktiivisuuteensa.
Työsuhdesuoja
SULF:n päämääränä on yliopistojen opettajien
työsuhteiden parantaminen vastaamaan normaaleja
lakeja. Tällä hetkellä yli 30 prosenttia
väitelleistä opettajista on lyhytaikaisessa työsuhteessa.
Monet saavat vakituisen viran vasta seitsemän
tai kahdeksan vuoden työsuhteen jälkeen.
- Fyysikkona olen nähnyt kuinka lahjakkaat
nuoret häviävät suuriin yrityksiin, joissa heille
tarjotaan mahdollisuus tehdä karriääriä. Yliopistolla
ei ole mitään vastaavaa tarjottavana, Christoph
Bargholtz kertoo.
Väitöskirjojen tekijät ja muut
Tutkijakoulutuksessa olevien asema vaihtelee
hyvin paljon Pohjoismaissa. Tanskassa ja Norjassa
he ovat työsuhteessa. Ruotsi on jossain välimailla,
noin puolella on normaali työsuhde.
- Jos jollain on työtä, hänellä on työsuhde.
Silloin voi myös olla vanhempainvapaalla ja tulla
sairaaksi. Tämä on mahdollista, jos on virka,
Annika Blekemo sanoo.
SULF on onnistunut voittamaan vastakaikua
vaatimukselleen, että kaikkien väitöskirjaa tekevien
tulisi olla työsuhteessa.
Tällä hetkellä voi tutkijakoulutukseen hakea,
jos virka on julistettu avoimeksi. Kokopäivävirkaan
kuuluu 20 prosentin opetusvelvollisuus.
Tutkijakoulutuksessa pitää olla vähintään puolipäivätoiminen.
- Hakijan täytyy voida pystyä selvittämään tulevan
tutkijakoulutuksen rahoitus lähimpien neljän
viiden vuoden aikana, muussa tapauksessa häntä
ei voida hyväksyä, Christoph Bargholtz sanoo.
Toisaalta väärinkäyttöä esiintyy ja monet väitöskirjantekijät
tekevät töitä hyvin huonoilla
ehdoilla.
SULF siivoaa reliikkejä yliopistoissa. Näitä
ovat esimerkiksi haamututkijat, professorien
suosikkiopiskelijat, jotka ovat luikahtaneet tutkijakoulutukseen
virallisen hakumenettelyn ulkopuolelta.
Yleensä professori järjestää suosikilleen
pienen stipendin, jonka turvin tämä voi
aloittaa väitöskirjansa kirjoittamisen.
Toinen ongelmaryhmä ovat “talvehtijat”, jotka
roikkuvat vuodesta toiseen laitoksien kirjoilla.
Joko he eivät ole saaneet kunnollista ohjausta
tai heillä ei ole aikaa omistautua tutkimukselleen.
Työsuhdereformin perusidea on, että jokaisella
opiskelijalla pitää olla laitoksella vastuuhenkilö,
jonka puoleen hän voi kääntyä.
- Jos väitöskirjan tekijöillä olisi ollut oma
ammattiliittonsa, tuskin kukaan olisi kuunnellut
meitä. Kun olemme kirjoittaneet mielipideartikkeleita
sanomalehtiin, puheenjohtaja allekirjoittanut
ne kaikki, Annika Blekemo sanoo.
- SULF on voimistanut asemiaan vuosien kuluessa.
Meillä on melko paljon sanottavaa työmarkkinoilla.
Mutta asioista on otettava vastuuta.
Tieteellinen tutkimus – vaalikysymys
Viime vaalien alla kaikki puolueet käsittelivät
korkeampaa koulutusta vaaliohjelmassaan.
- Poliitikot tai byrokraatit eivät tee tutkimustyötä,
vaan meidän jäsenemme. Tutkimustyöhön
panostaminen kuumentui melkein ylitarjonnaksi,
Christoph Bargholtz sanoo.
- Jos Ruotsi haluaa ylläpitää korkeatasoista
koulutuspolitiikkaa, on SULF:n oltava koko ajan
barrikadeilla ja pitää silmällä rakkaita poliitikkojamme,
Muuten budjettiajattelu saa yliotteen.
Koulutuksessa pitää olla myös sisältöä, Annika
Blekemo lisää.
Parannuksia
Kuluneen vuoden aikana on hallitus suoltanut
useampia selvityksiä. Yhdessä niistä on ehdotettu
yhtenäisempää yliopistonopettajien mahdollisuutta
luoda yliopistouraa (ks. pääkirjoitus).
Selvityksen mukaan tohtori voisi saada väittelyn
jälkeen post-doct -viran kahdeksi vuodeksi ja sen
jälkeen neljän vuoden työsuhteen jälkeen apulaislehtorin
viran. Apulaislehtori voidaan ylentää
apulaisprofessoriksi ja lopulta professoriksi.
Tätä kirjoittaessa on hallitus antanut kaksi
muuta selvitystä, jotka koskevat yliopisto-opettajien
työolosuhteita. Viimeisten 15 vuoden aikana
työtaakka on kasvanut. 90-lvun alussa aloitettiin
per capita –korvausjärjestelmä.
- Tämä järjestelmä on vesittynyt vuosien kuluessa.
Nyt ehdotetaan, että maksutaso palautettaisiin
90-luvun tasolle. Jos näin tehdään, tietää
se huomattavaa parannusta yliopisto-opettajille,
Christoph Bargholtz sanoo.
Edelleen hallitus ehdottaa vastaavaa per capita
–järjestelmän soveltamista väitöskirjan tekijöihin.
Tähän asti varat heidän koulutukseensa
on otettu koko yliopiston tutkimusbudjetista.
Tutkijakoulutuksessa olevien määrä on kasvanut
viime vuosina. Jos väitöskirjantekijöiden
määrä kasvaa edelleen, edellyttää se, että yliopisto
saa per capita –korvauksen. Muutoin vanhempien
tutkijoiden tekemään tutkimukseen eivät
yliopiston omat määrärahat riitä.
Organisaatio
SULF:n korkein päättävä elin on kongressi, joka
kokoontuu joka toinen vuosi. Siellä päätetään
liiton tavoitteista ja toiminnasta tulevan mandaattikauden
aikana.
Liittohallitus valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Siihen kuuluu 15 jäsentä ja viisi varajäsentä.
Hallituksessa käsitellään koko jäsenistöä
koskevia kysymyksiä. Jokainen osasto työskentelee
itsenäisesti ja keskustelee asioista keskenään.
Sen jälkeen asiat tuodaan liittohallitukseen.
Mutta osastoilla ei ole oikeutta tehdä liittoa
koskevia päätöksiä.
- Joskus väitöskirjan tekijät ovat jättäneet
kongressille aloitteita, että SULFin pitäisi asettaa
heidät etusijalle. Tässä tapauksessa muut ryhmät
eivät ole nähneet minkäänlaista ristiriitaa
siinä, että matalapalkkaryhmän elinolosuhteisiin
panostetaan enemmän, Christoph Bargholtz sanoo.
- SULF:n organisaatiomuoto on hyvin tehokas.
Me keskustelemme juurta jaksain kaikki asiat
halki. Sen vuoksi meillä esiintyy hyvin vähän
ristiriitoja muihin SACOn (SACO vastaa Ruotsissa
Akavaa) järjestöihin verrattuna, Annika Blekemo
sanoo.
Teksti ja kuva: Kerttu Jokela |
