Kehittämissuunnitelma ei ole
voimavaraohjelma
Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa
opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen
ja yliopistoissa harjoitettavan
tutkimuksen kehittämissuunnitelman
(KESU) vuosille 2007 - 2012. KESU ei sisällä
suuria yllätyksiä. Se ei ole voimavaraohjelma.
Vireillä olevat uudistushankkeet
näkyvät suunnitelmatekstissä. KESU perustuu korkeakoululaitoksen kehittämislakiin
(1052/1986) sekä asetukseen koulutuksen
ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen
kehittämissuunnitelmasta (987/1998). Mainittujen
säädösten pohjalta valtioneuvosto on hyväksynyt
5.12.2007 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman
vuosille 2007-2012.
KESU:un sisältyy opetusministeriön koko
hallinnonalan koulutus ja tutkimus. Yliopistokoulutus
saa osakseen kohtuullisen määrän huomiota,
mutta yksityiskohtiin ei mennä. Ennen
KESU:n hyväksymistä se läpikävi melko perusteellisen
valmistelun, mm. laajan lausuntokierroksen.
Liitteineen KESU on kuutisenkymmentä
sivua pitkä. Suuria yllätyksiä siihen ei sisälly.
Rakenteeltaan viime joulukuussa hyväksytty
KESU poikkeaa jonkin verran edeltäjästään vuosien
2003-2008 KESUsta. Eri asiakokonaisuuksia
lähestytään uudessa suunnitelmassa pääasiassa
eri koulutusasteiden perusteella.
KESU:n merkitys
KESU:un sisältyy jonkin verran voimavarakysymysten
käsittelyä. Tavoitteena on mm. julkisen
ja yksityisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen
nousu 4 %:iin (nykyisin noin 3,5 %) BKT:sta
suunnitelmakauden aikana. Suunnitelmassa luvataan
myös vahvistaa yliopistojen perusrahoitusta
ja kilpailtua rahoitusta.
Yleisesti on todettava, että KESU:ssa esitettyihin
tavoitteisiin ei osoiteta toteuttamiskeinoja eikä
rahoitusta. KESU ei ole mikään voimavaraohjelma.
Juhlallisesta hyväksymismenettelystä huolimatta
KESU ei ole erityisiä oikeuksia luova asiakirja.
Nimensä mukaisesti se toimii suunnitelmana
koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi.
Suunnitelmaa voidaan toteuttaa poliittisten
päätösten perusteella. Tässä yhteydessä voidaan
todeta, että aikaisemmassa vuosien 2003-2008
KESU:ssa ei käsitellä lainkaan vireillä olevaa yliopistoreformia
ainakaan siinä muodossa, jona
tätä myllerrystä nyt valmistellaan.
Tutkimustoiminta KESU:ssa
KESU:n nimessä komeilee tutkimus täysin tasavertaisena
koulutuksen kanssa.
Tutkimustoiminta saa uudessa KESU:ssa osakseen
edellistä KESU:a hiukan suuremman huomion.
Suunnitelmaan sisältyy mm. luku Tutkimus-,
kehittämis- ja innovaatiotoiminta.
Tutkimustoiminnan osuus lisääntyi jonkin
verran suunnitelman valmistelun aikana.
KESU on kuitenkin ensisijaisesti koulutussuunnitelma.
Sen sisällössä tutkimustoiminta ei
näy tasavertaisena koulutuksen kanssa.
KESUn mukaan yliopistojen tutkimusedellytyksiä
vahvistetaan erityisesti tutkimusintensiivisissä
yliopistoissa. Sanonta ei saa tarkoittaa sitä,
että olisi myös sellaisia yliopistoja, joissa ei harjoitettaisi
tutkimusta eikä annettaisi tutkijakoulutusta.
Korkeakoulujen duaalimalli
KESU:ssa vannotaan monessa kohdassa korkeakoulujen
duaalimallin nimeen. Suunnitelman
painopisteessä mm. todetaan, että yliopistoja ja
ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen
duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja
tehtäviin. Hyvä näin. Toisaalta korkeakoulujen
välisiä liittoutumia tuetaan. Liittoutumien aste
vaihtelee täysfuusioista muunlaiseen yhteistyön
tiivistämiseen. Ilmeisesti tällä tarkoitetaan myös
ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisiä
suhteita.
KESU:ssa yliopistoja käsitellään samassa yhteydessä
ammattikorkeakoulujen kanssa. Nimike
yliopisto ei esiinny KESU:ssa otsikkotasolla
vaan yliopisto kuuluu otsikkotasolla korkeakoulunimikkeen
alle.
Yliopistoreformi
KESU:n painopisteiden mukaan suunnitelmakaudella
käynnistetään laajamittainen yliopistoreformi.
Yliopistojen rakenteita kehitetään sekä
taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan.
Painopisteiden lisäksi yliopistoreformi tulee
esille monessa muussa KESU:n kohdassa. Korkeakoulujen
rakenteellisesta kehittämisestä kuvataan
myös innovaatioyliopiston, Turun konsortion
ja Itä-Suomen liittoyliopiston kannalta.
Suunnitelman mukaan yliopistojen taloudellista
ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan
uudistamalla yliopistolaki ja siihen liittyvä lainsäädäntö
siten, että ne ovat eduskunnan käsiteltävänä
kevätistuntokaudella 2009.
Kaiken kaikkiaan yliopistoreformi saa osakseen
asiallisen mutta melko niukan käsittelyn
KESU:ssa. Mitään uutta yliopistoreformista ei
KESU:ssa esitetä.
Eräitä henkilöstökysymyksiä
KESUssa on kokonainen luku opetushenkilöstöstä.
Tällä tarkoitetaan kuitenkin lähinnä koululaitoksen
opetushenkilökuntaa. Yliopistojen
osalta tarkastelu kohdistuu lähinnä opettajakoulutukseen.
Tohtorintutkintotavoitteet luvataan säilyttää
nykyisellä tasolla. Tämä merkitsee tohtorien suhteellisen
osuuden kasvamista koko tutkijakunnasta.
Tavoitteena on myös, että kasvava osa tohtoreista
sijoittuu yliopistojen ulkopuolelle. KESUssa
mainitaan neliportainen tutkijanurajärjestelmä
ammattimaisen tutkijanuran edistäjänä.
Kansainvälistymisosiossa korostetaan liikkuvuutta.
Erityisesti panostetaan tutkijankoulutuksen
rekrytointipohjan laajentamiseen.
Yliopistot ovat valtiollisia vuoden 2009 loppuun.
Valtiolla on menossa ns. tuottavuusohjelma,
joka vähentää väkeä virastoista. Tuottavuusohjelman
vaikutus yliopiston henkilöstöön ei ole
täysin selvä eikä KESU ei tuo minkäänlaista lisävalaistusta
asiaan. Voidaan sanoa, että KESU
ei ole henkilöstöohjelma.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
16.1.2008
|