ACATIIMI 1/08 tulosta | sulje ikkuna

Kehittämissuunnitelma ei ole voimavaraohjelma

Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) vuosille 2007 - 2012. KESU ei sisällä suuria yllätyksiä. Se ei ole voimavaraohjelma. Vireillä olevat uudistushankkeet näkyvät suunnitelmatekstissä.

KESU perustuu korkeakoululaitoksen kehittämislakiin (1052/1986) sekä asetukseen koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta (987/1998). Mainittujen säädösten pohjalta valtioneuvosto on hyväksynyt 5.12.2007 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2007-2012.

KESU:un sisältyy opetusministeriön koko hallinnonalan koulutus ja tutkimus. Yliopistokoulutus saa osakseen kohtuullisen määrän huomiota, mutta yksityiskohtiin ei mennä. Ennen KESU:n hyväksymistä se läpikävi melko perusteellisen valmistelun, mm. laajan lausuntokierroksen. Liitteineen KESU on kuutisenkymmentä sivua pitkä. Suuria yllätyksiä siihen ei sisälly.

Rakenteeltaan viime joulukuussa hyväksytty KESU poikkeaa jonkin verran edeltäjästään vuosien 2003-2008 KESUsta. Eri asiakokonaisuuksia lähestytään uudessa suunnitelmassa pääasiassa eri koulutusasteiden perusteella.

KESU:n merkitys

KESU:un sisältyy jonkin verran voimavarakysymysten käsittelyä. Tavoitteena on mm. julkisen ja yksityisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nousu 4 %:iin (nykyisin noin 3,5 %) BKT:sta suunnitelmakauden aikana. Suunnitelmassa luvataan myös vahvistaa yliopistojen perusrahoitusta ja kilpailtua rahoitusta.

Yleisesti on todettava, että KESU:ssa esitettyihin tavoitteisiin ei osoiteta toteuttamiskeinoja eikä rahoitusta. KESU ei ole mikään voimavaraohjelma.

Juhlallisesta hyväksymismenettelystä huolimatta KESU ei ole erityisiä oikeuksia luova asiakirja. Nimensä mukaisesti se toimii suunnitelmana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Suunnitelmaa voidaan toteuttaa poliittisten päätösten perusteella. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että aikaisemmassa vuosien 2003-2008 KESU:ssa ei käsitellä lainkaan vireillä olevaa yliopistoreformia ainakaan siinä muodossa, jona tätä myllerrystä nyt valmistellaan.

Tutkimustoiminta KESU:ssa

KESU:n nimessä komeilee tutkimus täysin tasavertaisena koulutuksen kanssa. Tutkimustoiminta saa uudessa KESU:ssa osakseen edellistä KESU:a hiukan suuremman huomion. Suunnitelmaan sisältyy mm. luku Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta.

Tutkimustoiminnan osuus lisääntyi jonkin verran suunnitelman valmistelun aikana.

KESU on kuitenkin ensisijaisesti koulutussuunnitelma. Sen sisällössä tutkimustoiminta ei näy tasavertaisena koulutuksen kanssa.

KESUn mukaan yliopistojen tutkimusedellytyksiä vahvistetaan erityisesti tutkimusintensiivisissä yliopistoissa. Sanonta ei saa tarkoittaa sitä, että olisi myös sellaisia yliopistoja, joissa ei harjoitettaisi tutkimusta eikä annettaisi tutkijakoulutusta.

Korkeakoulujen duaalimalli

KESU:ssa vannotaan monessa kohdassa korkeakoulujen duaalimallin nimeen. Suunnitelman painopisteessä mm. todetaan, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja tehtäviin. Hyvä näin. Toisaalta korkeakoulujen välisiä liittoutumia tuetaan. Liittoutumien aste vaihtelee täysfuusioista muunlaiseen yhteistyön tiivistämiseen. Ilmeisesti tällä tarkoitetaan myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisiä suhteita.

KESU:ssa yliopistoja käsitellään samassa yhteydessä ammattikorkeakoulujen kanssa. Nimike yliopisto ei esiinny KESU:ssa otsikkotasolla vaan yliopisto kuuluu otsikkotasolla korkeakoulunimikkeen alle.

Yliopistoreformi

KESU:n painopisteiden mukaan suunnitelmakaudella käynnistetään laajamittainen yliopistoreformi. Yliopistojen rakenteita kehitetään sekä taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan.

Painopisteiden lisäksi yliopistoreformi tulee esille monessa muussa KESU:n kohdassa. Korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä kuvataan myös innovaatioyliopiston, Turun konsortion ja Itä-Suomen liittoyliopiston kannalta.

Suunnitelman mukaan yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan uudistamalla yliopistolaki ja siihen liittyvä lainsäädäntö siten, että ne ovat eduskunnan käsiteltävänä kevätistuntokaudella 2009.

Kaiken kaikkiaan yliopistoreformi saa osakseen asiallisen mutta melko niukan käsittelyn KESU:ssa. Mitään uutta yliopistoreformista ei KESU:ssa esitetä.

Eräitä henkilöstökysymyksiä

KESUssa on kokonainen luku opetushenkilöstöstä. Tällä tarkoitetaan kuitenkin lähinnä koululaitoksen opetushenkilökuntaa. Yliopistojen osalta tarkastelu kohdistuu lähinnä opettajakoulutukseen.

Tohtorintutkintotavoitteet luvataan säilyttää nykyisellä tasolla. Tämä merkitsee tohtorien suhteellisen osuuden kasvamista koko tutkijakunnasta. Tavoitteena on myös, että kasvava osa tohtoreista sijoittuu yliopistojen ulkopuolelle. KESUssa mainitaan neliportainen tutkijanurajärjestelmä ammattimaisen tutkijanuran edistäjänä.

Kansainvälistymisosiossa korostetaan liikkuvuutta. Erityisesti panostetaan tutkijankoulutuksen rekrytointipohjan laajentamiseen.

Yliopistot ovat valtiollisia vuoden 2009 loppuun. Valtiolla on menossa ns. tuottavuusohjelma, joka vähentää väkeä virastoista. Tuottavuusohjelman vaikutus yliopiston henkilöstöön ei ole täysin selvä eikä KESU ei tuo minkäänlaista lisävalaistusta asiaan. Voidaan sanoa, että KESU ei ole henkilöstöohjelma.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
16.1.2008


ACATIIMI 1/08 tulosta | sulje ikkuna