Määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö
– muutoksia myös korvauspykälään
Vuoden alusta voimaan tulleiden valtion
virkamieslain ja työsopimuslain
muutosten on tarkoitus vähentää määräaikaisten
palvelussuhteiden käyttöä.
Virkamieslain muutokseen tuli viime
vuoden lopulla vielä eduskunnan hallintovaliokunnan
esittämä muutos korvauspykälään.
Korvausta voi joutua
maksamaan myös ilman erityistä syytä
tapahtuvaa virkasuhteen pätkimistä. Acatiimin numerossa 7/2007 on käsitelty virkamieslakiin
tulevia määräaikaisia koskevia muutoksia.
Keskeiset muutokset ovat, että määräaikaisen
virkasuhteen peruste on ilmoitettava nimittämiskirjassa
ja nimityksen määräaikaiseen
virkasuhteeseen on oltava koko määräaikaisuuden
perusteena olevan ajan pituinen, ellei erityisestä
syystä toisin päätetä.
Eduskunnan hallintovaliokunta on eri yhteyksissä
kiinnittänyt huomiota määräaikaisen virkasuhteen
varsin laajaan käyttöön. Valiokuntakäsittelyssä
edellä esitettyjä virkamieslakiin tulleita
muutoksia pidettiin perusteltuina.
Korvausta myös pätkimisestä
Sen sijaan eduskunnan hallintovaliokunta halusi
virkamieslain korvauspykälään tiukennuksia.
Virkamieslain 56 §:ssä on säädetty virkamiehen
oikeudesta korvaukseen, jos hänet on ilman säädettyä
perustetta nimitetty määräajaksi tai ilman
pätevää syytä nimitetty toistuvasti peräkkäin
määräajaksi. Valiokunta katsoi, että hallituksen
esitykseen sisältyvä sääntely jää puutteelliseksi,
jos virkamies on nimitetty ilman laissa säädettyä
erityistä syytä vai osaksi koko määräaikaisuuden
perusteena olevaa ajanjaksoa. Oikeutta
korvaukseen ei olisi ollut, mikäli määräaikaisuuden peruste sinänsä olisi osoittautunut lailliseksi,
mutta virkasuhteen pätkimiselle ei olisi ollut
laissa säädettyä erityistä syytä. Valiokunta esittikin
tämän epäkohdan korjaamiseksi lakiehdotuksen
56 §:n muuttamista ja virkamieslain muutos
hyväksyttiin valiokunnan esittämässä muodossa.
Korvausta voi hakea virkamieslautakunnalta
myös siinä tapauksessa, että määräaikaisille virkasuhteille
on ollut sinänsä laillinen syy, mutta
virkasuhde on pätkitty useampaan eri pätkään
ilman erityistä perustetta. Korvausta voi hakea
kuitenkin vasta virkasuhteen virastoon päättyessä.
Jos määräaikaisuuden perusteena on selkeästi
rajattu erillinen projekti, täytyy virkasuhteen
keston olla koko perusteena olevan ajan mittainen.
Jos esimerkiksi tällaisessa kolmivuotisessa
projektissa työskentelevä henkilö otetaan kolme
kertaa peräkkäin vuodeksi määräaikaiseen virkasuhteeseen,
on hänellä oikeus hakea virkamieslautakunnalta
korvausta laittomasta pätkittämisestä
virkasuhteen virastoon päättyessä.
Työsopimuslain muutos
Myös valtion palveluksessa olevien, määräaikaisten
työsopimussuhteessa työskentelevien työntekijöiden
määräaikaisuuden peruste on ilmoitettava
työntekijälle kirjallisesti. Työnantajan on
annettava sakon uhalla työntekijälle kirjallinen
selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Järkevää
onkin, että työntekijän kanssa tehdään aina kirjallinen
työsopimus, josta selviävät määräaikaisuuden
peruste ja työnteon keskeiset ehdot. Rangaistussäännökset
tulivat voimaan tämän vuoden
alusta.
Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
|