1/13

  • pääsivu
  • sisällys
  • Brasilian tiede- ja teknologianeuvoston CNPq:n kansainvälisten suhteiden osaston johtaja, professori Manoel Barral-Netto ja Suomen Brasilian suurlähettiläs Jari Luoto olivat paikalla viime huhtikuussa, kun Suomen Akatemian ja CNPq:n edustajat käsittelivät Science without borders -ohjelmaa sekä yhteistä energiahakua.

    Brasilia ja Chile nousevina tiedemaina

    Brasilia ja Chile ovat nousevia tiedemaita. Nämä molemmat ovat tunnistaneet tarpeen saada maahan enemmän tohtoreita. Ratkaisuna on kehitetty kansainvälistymisohjelmia.

    Brasilia on noussut bruttokansantuotteessa Britannian ohi. Jalkapallon maailmanmestaruusturnauksen loppuottelu pelataan Maracanãlla, Rio de Janeirossa 13. heinäkuuta 2014. Riolla on uusi koitos 2016, kun ensimmäiset kesäolympialaiset Etelä-Amerikassa valtaavat kaupungin. Voimakas panostaminen tutkijanvaihtoon kertoo myös Brasilian valtion kunnianhimosta.

    Tutkimusyhteistyötä Suomen ja Brasilian välillä on ollut ainakin 1980-luvulta lähtien, sillä Teknillisen korkeakoulun kemian osaston epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratoriossa työskenteli silloin brasilialainen tutkija São Paulon yliopistosta.

    Luonnontieteet Brasilian prioriteettina

    Brasilian tiede-, teknologia- ja innovaatioministeriön alaisuudessa CNPq (National Council for Scientific and Technological Development National Research Foundation) rahoittaa perustutkimusta kuten Suomen Akatemia ja FINEP soveltavaa tutkimusta kuten Tekes Suomessa. Erityisen ylpeä CNPq on tietokannastaan Platforma Lattes (http://lattes.cnpq.br/), jossa on kattavasti brasilialaisten tohtoreiden ansioluettelot. Tutkijat pitävät tietojaan ajan tasalla, sillä myös tilastotietoa sisältävä tietokanta on aktiivisessa käytössä.

    Brasilian valtio on aloittanut Ciência sem Fronteiras (Science without Borders) -ohjelman, jota CNPq koordinoi. Professori Manoel Barral-Netto kertoi, että Brasilian 120 parhaaksi luokitellusta korkea-asteen oppilaitoksesta lähetetään muihin maihin 75000 stipendiaattia valtion rahoituksella. Suomi on viides maa, johon brasilialaiset opiskelijat ovat tulleet. Heitä on tällä hetkellä Suomessa miltei 40, ja he ovat kertoneet viihtyvänsä täällä hyvin.

    Brasilia pyrkii ohjelman avulla kehittämään luonnontieteellistä tutkimusosaamistaan. Ohjelmaan valitut prioriteettialueet ovat: insinööritieteet ja teknologiat, luonnontieteet, terveys- ja biolääketieteelliset tieteet, informaatio- ja kommunikaatioteknologiat, ilmailu, farmasia, kestävä maataloustuotanto, öljy, kaasu ja hiili, uusiutuva energia, bioteknologia, nanoteknologia ja uudet materiaalit, teknologiat estämään ja hidastamaan luonnon tuhoutumista, biodiversiteetti ja bioprospektio, merentutkimus, mineraalit, uudet teknologiat rakentavaan suunnitteluun sekä teknillisten henkilöiden kouluttaminen.

    Vuonna 2008 Brasiliassa valmistui 10 000 tohtoria vuodessa, mutta vuonna 2011 heitä oli jo 13 000. Väestön määrään suhteutettuna tämä luku on silti huomattavasti kehittyneitä maita pienempi ja jopa globaalin keskiarvon alapuolella. Kansainvälisessä vertailussa Brasiliassa tuotetaan kolmanneksitoista eniten tieteellisiä tutkimuksia. Niin sanottujen BRICmaiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) joukossa Brasiliassa tehdään paljon biotieteiden ja bioteknologian tutkimusta. Sen sijaan teknologian ja luonnontieteiden tutkimuksessa Brasilia on hännillä kun tarkastellaan maata kokonaisuutena. Presidentti Lulan (presidentti 2003—2011) aikana yliopistojen tutkimuksen ja infrastruktuurin tasoa nostettiin merkittävästi.

    São Paulo tutkimuksen veturina

    VTT Brasil sijaitsee samassa talossa Kemiran tutkimuskeskuksen kanssa São Paulossa. Brasilian sanotaan olevan se maa, jossa biojalostamolla on suurimmat mahdollisuudet ilmaston vuoksi. Brasilian ja sen osavaltioiden hallitukset satsaavat satoja miljoonia dollareita bioetanoliprosessien kehittämiseen ulottuen sokeriruokon biologiasta moottorien tehokkuuteen.

    São Paulon osavaltio on Brasilian taloudellinen ja tieteellinen veturi. Puolet koko Brasilian tieteellisestä tutkimuksesta tehdään siellä. Osavaltio sijoittaa 1,64 prosenttia bruttokansantuotteestaan t&k-toimintaan. T&k-toimiin suunnattavista julkisista varoista 62 prosenttia on peräisin valtion budjetista ja 38 prosenttia osavaltion budjetista.

    Brasilia on edelläkävijä uusiutuvassa energiassa: siellä käytettävästä energiasta 47 prosenttia on peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Petrobras, Brasilian öljy-yhtiö, on yksi maailman 10 suurimmasta yhtiöstä. Petrobrasin CENPES -tutkimuskeskus on kooltaan verrattavissa VTT:hen.

    Osaajien etsintää Euroopasta

    Brasilian suurimpia ongelmia lienee koulutettujen insinöörien puute. Kipeimmin tarvitaan kemisti-insinöörejä öljyalan tutkimukseen, biojalostamoiden ja kaivosteollisuuden töihin. Joidenkin arvioiden mukaan maahan tarvitaan jopa 400 000 uutta ammattilaista, kun IT-ala otetaan mukaan. Teollisuus on jo etsimässä työntekijöitä Euroopan parhaista yliopistoista. Tilanne muistuttaa 1960-lukua Euroopassa, kun ICI, Shell ja Unichem laajensivat.

    Brasilialais-suomalainen biomassan huippututkimuksen verkosto on aloittanut toimintansa. Verkostoa koordinoi Suomessa Åbo Akademi (professori Pedro Fardim) ja Brasiliassa São Paulon yliopisto (professori Claudio Oller do Nascimento). Suomessa verkoston ytimeen kuuluu kuusi yliopistoa ja Brasiliassa seitsemän yliopistoa. Verkoston tarkoituksena on luoda biotalouden liiketoimintaa, tutkimusta ja innovaatioita kestävän kehityksen pohjalta, uusia koulutusohjelmia sekä uusia ratkaisuja ilmaston muutoksen torjuntaan.

    Pitkää tutkimusyhteistyötä Chilen kanssa

    Latinalaisessa Amerikassa eniten eurooppalaista kauppatapaa on noudatettu Chilessä. Suomalaiset tutkijat ovat julkaisseet selvästi enemmän yhteisjulkaisuja chileläisten kuin brasilialaisten kanssa. Suomella on yhteistä historiaa Chilen kanssa, sillä tänne tuli 180 chileläistä poliittista pakolaista 1970-luvulla. Tällä seikalla lienee vaikutusta edelleen.

    Etelämantereen läheisyyden vuoksi Chilessä on antarktinen tutkimuskeskus. 50-vuotiaan Euroopan eteläisen pallonpuoliskon observatorion ESO:n kaukoputkia sijaitsee Chilen pohjoisosan autiomaassa kolmessa kohdassa. Suomi kuuluu valtiosopimuksella ESOon ja rahoittaa sitä Suomen Akatemian kautta vuosittainen noin kahdella miljoonalla eurolla.

    Suomen Akatemian kaltainen tutkimusrahoittaja Chilessä on CONICYT (National Commission for Scientific and Technological Research). Becas Chile on Chilen valtion stipendijärjestelmä, jonka kautta lähes kaikki ulkomaille suuntautuva jatko-opiskelija- ja tutkimusvaihto rahoitetaan.

    Brasiliasta poiketen Chile on historiansa aikana suureksi osaksi tuonut energiansa muista maista. Energian omavaraisuusasteen lisääminen ja energiamuotojen kasvattaminen ovat siellä tutkimuksellisesti tärkeitä.

    Suomen Akatemian ensimmäinen energiahaku Chilen kanssa oli marraskuussa 2006. Yhdessä yhteisprojektissa Chilen tutkijat menettivät maanjäristyksessä yliopistonsa ja jatkoivat tutkimustyötään Suomessa. Toinen energiahaku oli viime syksynä. Sen teema-alueita ovat aaltoenergia, geoterminen energia, älykkäät sähköverkot, energiavarastointi ja leväteknologiat.

    Yliopistomellakoita molemmissa maissa

    Latinalaisen Amerikan maissa epävakaisuus on tyypillistä. Chilen yliopistoissa mellakoitiin tasokkaan opetuksen puolesta vuonna 2011. Chilessä yliopiston tasoa ei voi arvioida sen perusteella, onko se yksityinen vai julkinen.

    Brasiliassa julkiset yliopistot ovat selvästi tasokkaampia kuin yksityiset yliopistot. Jotkut yksityiset yliopistot ovat lähempänä meidän ammattikorkeakoulujamme. Brasiliassa julkisten yliopistojen työntekijät lakkoilivat urakehityksen ja palkkojen vuoksi kesällä 2012. Heille luvattiin 30 prosentin palkankorotus kolmen vuoden aikana. Brasiliassa julkisen sektorin palkat ovat korkeampia kuin yksityisellä puolella.

    teksti ja kuva Saila Seppo,
    FT, TkL ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 34