Sektoritutkimuslaitoksissa ajetaan alas kokonaisia tutkimusaloja
Valtiotalouden säästötoimet eivät ole
armahtaneet yhtäkään sektoritutkimuslaitosta.
Rokoteimmunologista tutkimusta supistetaan. Sama
kohtalo on referessilaboratoriotoimintoihin liittyvällä
tutkimuksella, biolääketieteellisellä alkoholitutkimuksella,
verenpainetutkimuksella ja WHO:n
poliotutkimuksella Suomessa.
Vielä tylymmin käy Kuopiossa tehdylle genotoksikologiselle
tutkimukselle sekä tulehdusimmunologiselle
tutkimukselle. Ne molemmat lopetetaan.
Jäljellä on enää muutama tutkija ajamassa toimintaa
alas.
Sektoritutkimuslaitosleikkausten vaikutus
THL:n tutkimustoimintaan on tylyä luettavaa. Syyt
ovat kuitenkin selvät vuoteen 2019 mennessä: laitoksen
rahoitus supistuu yli 23 miljoonalla eurolla
vuoden 2013 tasosta. Prosentuaalisesti laitoksen talousarviorahoitus
pienenee kolmanneksen.
Valtiotalouden säästötoimet eivät armahtaneet
yhtäkään sektoritutkimuslaitosta, mutta niiden tekemään
tutkimustyöhön ne vaikuttavat eri tavoin.
Tämä johtuu laitosten erilaisuudesta: toisissa tutkimus
on keskeisemmässä osassa sekä rahoituslähteistä:
osassa tutkimustoiminta perustuu enemmän
ulkopuoliseen rahoitukseen.
Kysyimme laitoksista, millä tavoin säästöt näkyvät
tutkimuksessa. THL:n lailla myös Työterveyslaitos
on joutunut karsimaan tutkimusalojaan.
— Erilaisia työtiloja tutkiva sisätilalaboratoriomme
siirtyy Turun ammattikorkeaan, kertoo TTL:n
pääjohtaja Antti Koivula.
—Tutkijat siirtyivät tutkimuksen mukana vanhoina
työntekijöinä.
Myös biolääketieteelliselle perustutkimukselle
etsitään parhaillaan uutta paikkaa.
Monessa laitoksessa, esimerkiksi Elintarviketurvallisuusvirasto
Evirassa ja Ilmatieteen laitoksessa
leikkaukset on toistaiseksi onnistuttu tekemään ilman
suuria leikkauksia tutkijoiden määriin tai aihepiireihin.
Silti leikkaukset näkyvät niissäkin.
—Eniten on vähentynyt eläinten terveyteen ja
hyvinvointiin liittyvän tutkimuksen ulkopuolinen
rahoitus, kertoo tutkimusyksikön johtaja Marjukka
Anttila Evirasta.
—Aloistamme siihen on aina ollut vaikeinta saada
tutkimusrahoitusta. Eviran perustehtävään kuuluvaa
eläintauteihin liittyvää tutkimusta on näin
jouduttu jonkun verran karsimaan.
Ilmatieteen laitoksessa supistuksia on tehty lähinnä
vähentämällä teknistä henkilökuntaa. Tutkimusalueita
ei ole jouduttu karsimaan.
Geologian tutkimuskeskus on vähentänyt nimenomaan
avustavaa henkilökuntaa. Supistukset
näkyvät muun muassa mittalaitetutkimuksen kaventuvina
resursseina, mutta tieteellistä tutkimusta
ei ole tarvinnut ajaa alas miltään alalta.
Sen sijaan maaperän mineraalipotentiaalin kartoitusta
on kuitenkin jouduttu supistamaan selvästi,
kertoo GTK:n tutkimusjohtaja Pekka Nurmi.
Osassa laitoksia on tehty painopisteiden määrittelyä
uudelleen. Viime vuonna osakeyhtiöksi muuttunut
VTT on vähentänyt tutkimustyötä perinteisen
puunjalostuksen ja painotekniikan aloilla. Lisäksi
turvetutkimusta ja rakennustekniikan tutkimusta
on ajettu alas jo aiemmin.
Lisäksi tutkimus ohjautuu myös rahoituksen myötä.
Esimerkiksi infrastruktuureihin kohdistuvaa tutkimusta
tehdään nyt selvästi vähemmän, kertoo VTT:n
pääluottamusmies Iiro Auterinen.
— Kun ministeriöt eivät tutkimusta tilaa, ei sitä
meillä tehdä. Niinpä keskitymme enemmän yritysmaailman
tarpeisiin.
Toisaalta VTT:llä on kuitenkin myös ilon aihetta.
Biotalous on yksi Juha Sipilän hallituksen painopisteistä
ja siihen liittyvää tutkimusta on rahoitettu
muun muassa uudella pilottilaboratoriolla. Tämä ei
toki kata muita leikkauksia.
Biotalouteen kohdistuva mielenkiinto on säästänyt
myös Luonnonvarakeskus Luken suuremmilta
leikkauksilta.
— Meille on nyt osunut sillä lailla hyvä tilanne,
että olemme kokolailla hallituksen kiinnostuksen
ytimessä, kertoo tutkimusjohtaja Johanna Buchert.
Toki sopeutukset ovat vaikuttaneet myös Lukeen,
mutta sielläkin henkilöstövähennykset on
pyritty tekemään lähinnä keventämällä fuusion
tuomaa päällekkäisyyttä hallintopalveluissa ja laboratoriokapasiteetissa.
Vuosi sitten aloittanut Luke
yhdistää kolme aiempaa tutkimuslaitosta Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Metsäntutkimuslaitos
Metlan ja Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos RKTL:n. Suurin osa sopeutuksista on
voitu tehdä yhtenäistämällä hallintoa.
Buchert toteaa myös, että aineistonhankintaa
ja koetoimintaa on jouduttu tehostamaan. Jatkossa
tutkimusta joudutaan tekemään pienemmällä näytteiden
otolla.
- Painetussa lehdessä sivu 6
|