Professorien tutkimuskausijärjestelmä kuntoon
Professoriliiton uusi toiminnanjohtaja Tarja Niemelä pitää yliopistoindeksin
jäädyttämistä koko hallituskaudeksi erityisen onnettomana päätöksenä.
Rahoitusleikkauksista huolimatta professoreille pitää saada kunnollinen
tutkimuskausijärjestelmä.
Varatuomari Tarja Niemelä aloitti vuoden
alussa Professoriliiton toiminnanjohtajana.
Liiton pitkäaikainen
toiminnanjohtaja Jorma Virkkala siirtyy
eläkkeelle maaliskuun alusta.
Tarja Niemelä "astui remmiin" tilanteessa,
jossa maan hallitus leikkaa satoja miljoonia
euroja yliopistojen rahoituksesta.
- Kun ollaan taloudellisessa taantumassa, pitäisi
päinvastoin investoida koulutukseen ja tutkimukseen.
Se loisi kipeästi kaivattavaa uutta kasvua. Korkea koulutustaso
ja tutkimus ovat välttämättömät edellytykset
innovaatioille.
Niemelän mielestä jättileikkaukset vievät armotta
koulutuksen ja tutkimuksen tason laskuun sekä
tutkijoiden määrän vähentymiseen. Yliopistoindeksin
jäädyttäminen koko hallituskaudeksi on erityisen
onneton päätös. Eduskunta hyväksyi säästölait ennen
joulua.
- Indeksin osalta olisi pitänyt ehdottomasti malttaa
ja katsoa vuosi kerrallaan. Jos maan talous lähtisikin
nousuun, yliopistoja rangaistaan kovalla kädellä vielä
hallituskauden loppuun asti.
Kevään kehysriihessä hallituksella on tuhannen
taalan paikka korjata vielä tilannetta.
Yliopistojen yt-osaamisessa aukkoja
Säästötoimet kohdistuvat pahasti henkilöstöön, myös
professoreihin. Suomalaisen yliopistohistorian suurimmat
yt-neuvottelut päättyivät Helsingin yliopistossa
marraskuun viimeisenä päivänä ja henkilöstö
kuuli tuloksista tammikuun loppupuolella. Lappeenrannan
teknillisen yliopiston yt-neuvottelut johtivat
syksyllä 120 henkilötyövuoden vähenemiseen. Aaltoyliopisto
ilmoitti 22. tammikuuta, että 190 työntekijää
saa lähtöpassit talven aikana ja eläköitymisten,
määräaikaisten työsuhteiden päättymisten myötä 130
vähennetään vuoden 2018 loppuun mennessä. Itä-
Suomen yliopistossa yt:t päättyvät helmikuun lopussa.
Väen vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja on ollut
myös Vaasan yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.
Tarja Niemelän mielestä yliopistojen osaaminen
yhteistoimintaneuvottelujen hoitamisessa vaihtelee
kovasti.
- Joissakin yliopistoissa on aidosti etsitty korvaavia
toimenpiteitä henkilöstövähennyksille ja on kuunneltu
luottamusmiesten esityksiä. Osassa yliopistoja
henkilöstö on ehdottanut varteenotettavia vaihtoehtoja,
mutta niitä ei ole otettu huomioon.
Niemelä ei pidä hyvänä Helsingin yliopiston tyyliä
tehdä henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet etupainotteisesti.
- Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee katsoa tilannetta
vuoden aikajänteellä, ei pidemmällä.
Helsingin yliopiston yt-neuvottelut päättyivät erimielisinä.
Erimielisyys koski sekä leikkauksista koituvaa
säästötarvetta että henkilöstöön kohdistuvien
toimenpiteiden laajuutta ja ajankohtaa. Neuvotteluissa käsitelty säästötarve kohdistuu osin vasta vuoteen
2020, mutta henkilöstövähennykset suunnitellaan
tehtäväksi jo tänä vuonna.
Helsingin yliopiston pääluottamusmiesten mukaan
neuvottelujen päättyessä pöydällä oli keskeneräisiä
asioita eikä neuvotteluissa päästy koko aikana
riittävään konkretiaan.
- Ensimmäisessä yt-kokouksessa pitää sopia menettelytavoista
ja siitä, mitä kirjataan pöytäkirjaan.
Pöytäkirjat pitää laatia siten, että ne voidaan julkaista.
Helsingin yliopistossa yt-pöytäkirjoja on "makuutettu"
neuvottelujen päättymisestä lähtien ilman
työnantajan allekirjoitusta. Näin pöytäkirjoista ei ole
tullut julkisia.
Yhteistoimintalain mukaan työnantajan on esitettävä
kohtuullisen ajan kuluessa henkilöstöryhmien
edustajille yleinen selvitys yhteistoimintaneuvottelujen
perusteella harkittavista päätöksistä. Niemelä katsoo,
että Helsingin ylipistolla oli tässä tarpeetonta viivettä:
se antoi selvityksen ensimmäisen osan hallinnon
henkilöstön osalta 12.1. ja opetus- ja tutkimushenkilöstön
osalta se oli määrä antaa 27.1.
Aalto-yliopistossa professorit oli rajattu yt-neuvottelujen
ulkopuolelle. Tätä perustellaan sillä, että
isohko joukko Aallon professorikuntaa jää lähivuosina
eläkkeelle. Professoriliiton uuden toiminnanjohtajan
mielestä yhä enemmän hallinnollisia tehtäviä valuu
professoreille, kun muuta henkilöstöä ja muita opettajia
ja tutkijoita irtisanotaan. Lisäksi määräaikaisuuksia
päättyy. Professoreistakin on nykyään 22 prosenttia
määräaikaisia.
Yksityiseen sektoriin verrattuna muutosturva on
yliopistoissa alkeellisella tasolla.
- Yliopistojen tulee varata enemmän rahaa muutosturvaan
ja tarjota parempaa tukea irtisanottaville.
Aalto-yliopiston yt-neuvottelujen päätyttyä työnsä
jättäville tarjotaan työllistymisvalmennusta. Helsingin
yliopistolla ei ole vastaavaa.
Professoriliitto tukee irtisanottavia jäseniään juridisilla
palveluilla sekä uudelleensijoittamisohjelmalla.
Siitä löytyy apua aktiiviseen työnhakuun. Tarja
Niemelä kehottaa jäseniä ottamaan yhteyttä kaikissa
muutostilanteissa.
Tutkimuslaitoksissa säädellymmät yt:t
Yliopistojen lisäksi myös tutkimuslaitoksissa oli synkkä
yt-syksy. Henkilöstöä on irtisanottu THL:ssa, Evirassa,
GTK:ssa ja Työterveyslaitoksella.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn
valtioneuvottelukunnan puheenjohtajana toiminut
Niemelä tuntee valtion tutkimuslaitosten tilanteen.
- Niissä käydyille yt-neuvotteluille on tyypillistä,
että ne käydään ensin henkilöstön osalta ja toisessa
aallossa kohteena on johto.
Tutkimuslaitostenkin yt-menettelyissä on puutteita,
mutta yliopistoihin verrattuna neuvotteluja voidaan
Niemelän mielestä pitää muutosturvan osalta paremmin
säänneltyinä.
- Valtioneuvoston periaatepäätös on olemassa ja
sisältää kirjaukset muun muassa muutosturvasta. Ongelmana
voidaan pitää sitä, että tutkimuslaitokset voivat
itse päättää, mitkä tukitoimet ne ottavat käyttöön.
Professorien työaika on 2250 tuntia
JUKO neuvottelee yliopistojen akavalaisen henkilöstön
palkoista ja työsuhteiden ehdoista. Tarja Niemelä oli
JUKOn neuvottelija, kun yliopistoille tehtiin ensimmäistä
työehtosopimusta vuonna 2010. Ihan kivuttomasti
neuvottelut eivät edenneet, ja pääsopijajärjestöt
kävivät jättämässä lakkovaroituksen valtakunnansovittelijan
toimistoon ja työnantajalle. Neuvottelutulos
saatiin sovittua päivää ennen työtaistelutoimien aloittamista.
Yliopistouudistuksen myötä henkilöstön virkasuhteet
muuttivat työsuhteiksi. Työnantaja ei ollut
enää valtio vaan yliopistot antoivat neuvotteluoikeudet
EK:n alaiselle Yksityisen Opetusalan Liitolle (nyk.
Sivistystyönantajat ry).
- Tuolloin henkilöstöjärjestöjen tavoitteena oli
siirtää valtion sopimusmaailman säännökset yliopistoille.
Työnantaja taas tavoitteli kokonaan uutta tessiä.
Tämä aiheutti mutkia neuvotteluihin, Niemelä muistelee.
Vuoden 2010 jälkeen yliopistohenkilöstön työehtosopimukseen
on tullut muutamia päivityksiä, mm.
vaativuuslisä ja suorituskorotus.
Professoreitten osalta Niemelä löytää tessistä eräitä
korjausta vaativia kohtia.
- Työaikasopimukseen liittyvää kirjausta tutkimusjaksosta
tulee parantaa. Jokaisella professorilla
tulee olla mahdollisuus opetuksesta ja hallinnosta vapaaseen
tutkimusjaksoon täydellä palkalla. Kaikki selvitykset
osoittavat, että professoreitten työajasta menee
yhä enemmän aikaa muuhun kuin tutkimuksen
tekemiseen. Yliopistojen irtisanomiset vain pahentavat
tilannetta.
Tilastokeskuksen vuonna 2006 tekemä selvitys yliopistohenkilöstön
työajasta osoittaa, että professorien
vuosityöaika on 2250 tuntia, kun kokonaistyöaikasopimuksen
mukaan sen pitäisi olla 1600 tuntia. Niemelä
mielestä Tilastokeskuksen pitäisi ehdottomasti tehdä
uusi vastaava ajankäyttöselvitys.
Tutkimusjaksot ovat yhä tärkeämpi myös siksi, että
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan Professoripooli
lopetti toimintansa viime vuonna. Nyt professorit
eivät voi poolinkaan kautta hakea tutkimusvapaata.
- On tärkeää, että yliopistot saavat tutkimuskausijärjestelmän
vihdoin toimimaan. Ikävä kyllä rahoitustilanne
ei lupaa hyvää tämän asian pikaiselle kuntoon
laittamiselle.
Toinen työehtosopimusasia, johon Professoriliitto
ajaa korjausta, on yliopistojen palkkausjärjestelmään
sisältyvät johtamispalkkiot.
- Akateemisia johtamispalkkioita koskevat TES-kirjaukset
ovat kovin niukat. Niitä tulee täsmentää. Professoriliitto
seuraa hyvin tarkoin palkkioiden kehittymistä
ja edellyttää, että palkkioita sovellettaessa kuullaan
professoreita ja liiton yliopistokohtaisia osastoja.
Kokonaistyöaikajärjestelmä ei kaipaa muutosta
Sivistystyönantajat ry on tehnyt esityksiä yliopistojen
palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Professoriliiton
mielestä työnantajan ehdotukset mm. kokonaispalkkaan
siirtymisestä ja arviointiryhmistä luopumisesta
ovat merkittäviä heikennyksiä.
- Nämä merkitsivät työnantajan direktiovallan lisääntymistä,
jota Professoriliitto ei voi hyväksyä. Mutta
toki palkkausjärjestelmää voidaan kehittää muista
lähtökohdista. Järjestelmän pitää kuitenkin edelleen
aidosti muodostua työn vaativuudesta ja henkilökohtaisesta
suoriutumisesta. Professorin koko työnkuva
tulee ottaa huomioon.
Sivistystyönantajilla on muitakin opetus- ja tutkimushenkilöstön
työsuhteen ehtoihin liittyviä aloitteita.
Joulukuun alkupuolella se lähetti maan hallituksen
ajamiin pakkolakeihin liittyvän tiedotteen. Siinä se
katsoi, että "merkittävä henkilöstöryhmä on jäänyt
lakiluonnosta valmisteltaessa kustannuskilpailukykyä
vahvistavien toimien ulkopuolelle. Lakiluonnoksessa
todetaan, että opetus- ja tutkimushenkilöstö ei kuulu
työaikalain ja vuosilomalain piiriin".
Sivistystyönantajat haluaa, että lakiluonnoksen
jatkovalmistelussa huomioidaan toimenpiteiden vaikuttavuus
kaikille toimialoille ja kaikkiin henkilöstöryhmiin.
- Nykyistä järjestelmää ei ole tarpeen muuttaa.
Joustavan kokonaistyöaikajärjestelmän on syytä jatkua,
Niemelä linjaa.
Tarja Niemelä
- syntynyt Oulussa v. 1977
- oikeustieteen kandidaatti, Lapin yliopisto, 2000
- varatuomari, 2001
- Vakuutusoikeuden esittelijä ja tiedottajalakimies 2001-2007
- Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n neuvottelija ja vs. neuvottelupäällikkö 2007-2012
- Suomen Lakimiesliiton neuvottelupäällikkö ja neuvottelujohtaja 2012-2015
- JUKO n valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja 2012-2013 ja 2015
- naimisissa, kaksi lasta
- vapaa-aika kuluu yhdessä perheen kanssa liikunnan parissa sekä mökkeillen Etelä-Karjalassa
Teksti Kirsti Sintonen
Kuvat Milla Talassalo
- Painetussa lehdessä sivu 28
|