Jouni Kivistö-Rahnasto aloitti Professoriliiton puheenjohtajana

Professoriliiton valtuusto valitsi joulukuussa professori Jouni Kivistö- Rahnaston liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2018. Hän on toiminut liiton varapuheenjohtajana 2015-2017. Liiton uudeksi varapuheenjohtajaksi valtuuston kokouksessa valittiin sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa Helsingin yliopistosta.

Puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto vetoaa poliittisiin päättäjiin, jotta Suomeen saataisiin yhteistyössä rakennettuna nykyistä tiedemyönteisempi ilmapiiri.

— 100-vuotiaan Suomen menestys on perustunut pitkälti tietoon ja osaamiseen. Viimeisten vuosien leikkaukset koulutuksessa ja tutkimuksessa ovat kuitenkin heikentäneet osaamistamme kansakuntana ja horjuttanut monen tutkijan uskoa siihen, että Suomi voisi tarjota heille kestävän ympäristön huippututkimuksen tekemiseen ja opettamiseen. Kun Suomi nyt aloittaa toisen 100-vuotistaipaleensa, on oikea hetki vedota politiikan päättäjiin nykyistä tiedemyönteisemmän ilmapiirin rakentamiseksi yhdessä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien kanssa. Jokainen meistä voi puheillaan ja teoillaan edistää niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin intoa ja mahdollisuuksia oppia uutta ja soveltaa oppimaansa, Kivistö- Rahnasto toteaa.

Jouni Kivistö-Rahnasto toimii turvallisuustekniikan professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hän on seurannut läheltä Tampere3:n valmistelua.

— Korkeakoulujen kehittämisessä on viime vuosina liikuttu kohti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen läheisempää opetuksen yhteistyötä. Tampereella uuden yliopiston valmistelussa huomio on talven aikana keskittynyt organisaation ja hallinnon järjestämiseen.

—Keskustelu tulevaisuuden korkeakoulututkinnoista ei ole saanut ansaitsemaansa huomioita. Tulevaisuuden tarpeisiin tarvitaan erilaisia ja eritasoisia tutkintoja. Tämä ei toteudu sillä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat yhdessä maistereita. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitää tutkinnoissaan kulkea nimenomaan erilaisuuden suuntaan. Yliopistojen tulee tavoitella korkeatasoista tiedettä ja taidetta sekä opettaa niihin perustuen erilaisia osaajia yhteiskunnan eri tehtäviin. Ammattikorkeakoulujen olisi puolestaan löydettävä uudestaan ammatilliset juurensa ja keskityttävä niihin liittyvien tutkintojen kehittämiseen, kuitenkin niin, että opiskelijalla on aikanaan luonteva mahdollisuus jatkaa myös yliopistojen maisteriohjelmissa aina tohtorin tutkintoon saakka.

---