*aikaisimmat ajankohdat, jolloin työtaisteluun voidaan ryhtyä

TES-neuvottelut venyivät loppumetreille

Neuvottelut yliopistohenkilöstön uudesta työehtosopimuksesta etenivät takkuisesti. Myös valtiosektorin virkaehtosopimusneuvottelut venyivät.

Yliopistotyönantaja haluaa siirtää palkanmuodostusta enemmän paikalliselle tasolle ja esittää palkkausjärjestelmään joustoja. Tämä malli ei ole käynyt henkilöstöjärjestöille. Myös valtion puolella keskustellaan palkkausjärjestelmästä: valtiotyönantaja haluaisi yhtenäisen palkkausjärjestelmän koko valtionhallintoon.

Yliopistoneuvotteluissa kiista palkkausjärjestelmästä on viivästyttänyt muihin tärkeisiin asioihin etenemistä. Opetustuntikatot ovat erityisesti opetuspainotteisissa tehtävissä työskenteleville tärkeä asia. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn tavoitteena on selkeyttää työaikajärjestelmää niin, että opetus- ja tutkimushenkilöstölle turvataan selkeät kaudet, jolloin he pystyvät keskittymään tutkimukseen.

JUKO haluaa myös vaikuttaa määräaikaisten työsuhteiden suhteellisen suureen osuuteen yliopistoissa. Sivistystyönantajien tilastojen mukaan noin 70 prosenttia opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on määräaikaisessa työsuhteessa. Tämä on aivan liian iso osuus.

Tämän lehden painoon mennessä palkankorotuksista ei ole päästy vielä edes puhumaan. Yliopistotyönantaja katsoo, että yliopistoilla ei ole samanlaista palkankorotusvaraa kuin yksityisillä aloilla. Yliopistojen tilinpäätösvertailujen mukaan (Acatiimi 5/2017) mikään yliopisto ei tehnyt vuonna 2016 alijäämää. JUKO katsoo, että myös yliopistolaisilla on oikeus vastaaviin palkankorotuksiin, mitä vientialoilla on jo sovittu.

Jos neuvottelutulokseen ei päästy tammikuun lopussa, alkoi sopimukseton tila (ks. kuvio). JUKOn yliopistosektorin lakkotoimikunta on kiertänyt kouluttamassa yliopistojen lakkotoimijoita. Helmikuun alussa pidettiin koulutustilaisuus lakkopäälliköille. JUKOn yliopistosektorin neuvottelijat ja lakkotoimikunta tekevät yhteistyötä muihin pääsopijajärjestöihin kuuluvien yliopistohenkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa yliopistosektorilla yli 18 000 palkansaajaa. Yliopistotyönantajaa tes-neuvotteluissa edustaa Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva Sivistystyönantajat ry.

Yliopistohenkilöstö siirtyi yliopistouudistuksen myötä virkasuhteista työsuhteisiin. Vuonna 2010 neuvoteltiin ensimmäisestä työehtosopimuksesta. Tuolloin ajauduttiin tilanteeseen, jossa työntekijäpuolen edustajat joutuivat jättämään lakkovaroituksen valtakunnansovittelijan toimistoon sekä työnantajalle. Lopulta neuvottelutulokseen päästiin päivää ennen kuin lakko olisi alkanut.


Akava: Aktiivimallia täsmennettävä pikaisesti

Akava edellyttää, että aktiivimallin korjaukset ja soveltamista koskevat säädökset tehdään nopeasti, eikä työttömyysturvaan suunniteltua toista uudistusta toteuteta.

— Vaadimme, että omatoiminen työnhaku lisätään aktiivimalliin kriteeriksi, jolla voi välttyä työttömyysturvan leikkaukselta, korostaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Lisäksi Akava esittää, että aktiivisuutta osoittavien palveluiden joukkoa laajennetaan. Aktiivimalliin on otettava mukaan muutkin kuin työvoimaviranomaisen järjestämät työllistymistä edistävät palvelut.

Akava ei keskusjärjestönä ollut mukana aktiivimallia vastustavassa mielenilmauksessa 2. helmikuuta. Mutta akavalaiset liitot tekivät omia päätöksiään. Tieteentekijöiden liitto kannusti jäseniään osallistumaan mielenilmaukseen omalla ajallaan. Myös akavalainen Insinööriliitto oli mukana.

OAJ oli linjannut, että se ei järjestönä osallistu mielenilmaukseen, mutta yksittäisillä jäsenillä oli vapaa-ajallaan mahdollisuus mennä mukaan.


Kirsti Sintonen

Painetussa lehdessä sivu 10