• pääsivu
  • sisällys
  • Yliopistojen opiskelijat ja henkilöstö:

    Osaaminen vaatii osaamista -
    tuhotaanko Suomen tulevaisuus


    Yliopistojen perusrahoituksen tasoa on nostettava vuositasolla 1200 miljoonaa markkaa, muuten yliopistot eivät pysty suoriutumaan niille varatuista tehtävistä. Yliopistojen perusrahoitus on jäänyt kymmenen vuoden aikana yli 25% jälkeen tehtävien aiheuttamista kustannuksista.

    Millainen tilanne yliopistoissa on tällä hetkellä?

    Professorit eivät riittävästi ehdi johtaa yksikkönsä tutkimusta ja opetusta, eivätkä syventyä tieteelliseen tutkimukseen. Heidän ajastaan kuluu suuri osa välttämättömän ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa ja tällä rahalla käynnistettyjen projektien hallinnoinnissa. Useimmilla keskiportaan opettajilla puolestaan on lyhyitä määräaikaisia työsuhteita, mikä estää pitkäjänteisen sitoutumisen opetustyöhön ja tutkimukseen.

    Opettajilla ei ole juurikaan mahdollisuutta kehittää opetustaan, koska pedagogiseen koulutukseen tai omaan tutkimustyöhön ei ole aikaa tai opiskelijoita on yksinkertaisesti liian paljon. Syventävien opintojen öpienryhmiinö voi osallistua kerrallaan jopa viisikymmentä henkeä. Opiskelijoiden valmistuminen venyy, koska joitakin kursseja pystytään järjestämään vain joka toinen vuosi.

    Kirjastojen kirjahankintoihin ei ole kyetty investoimaan riittävästi. Uusiin ATK-pohjaisiin järjestelmiin on panostettu, mutta oman alan perustiedot hankitaan edelleen kirjoista, joita ei riitä kaikille. Tietokantojen käytössäkään ei juuri kukaan ehdi opiskelijaa auttamaan, koska kirjaston henkilöstöä on vähennetty, jotta hankintoihin jäisi enemmän rahaa. Ohjausta ja opintoneuvontaa antavaa henkilöstöä on ylipäätään vähennetty ja neuvontatyötä tekevillä on usein lyhyitä työmääräyksiä, mikä estää asiantuntemuksen kehittymisen.

    Laboratoriolaitteet ovat jääneet ajastaan jälkeen, ja tilat ovat ahtaat. Laitteistoja ei voida käyttää tehokkaasti hyväksi, koska niiden käytöstä ja opastuksesta vastaavaa henkilöstöä on vähennetty. Pysyviä tehtäviä hoitavat määräaikaiset ja työllistämistuella palkatut työntekijät. Tämä laskee yliopistojen tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

    Yliopistot ovat yhteiskunnan keskeinen voimavara

    Kansakunnan menestyminen nykyisessä kansainvälisessä kilpailussa perustuu luonnonvarojen sijaan inhimillisiin voimavaroihin. Suomessakin on valittu korkean osaamisen linja, ja tämän mukaisesti yliopistoille on asetettu kehittämisvelvoitteita ja koulutusmääriä on kasvatettu. Yliopistossa opiskelevien on tarkoitus perehtyä uusimpaan tutkimukseen perustuvaan tietoon, saada mahdollisuus kehittää kriittisen ajattelun taitojaan, hankkia vahva asiantuntijuus sekä oppia käyttämään uusimpia välineitä modernissa työympäristössä.

    Suomessa on jo siirrytty iso askel kohti huippuosaamisvetoista teollisuutta ja elinkeinoelämää. Soveltavasta tutkimuksesta ja tuotekehitystyöstä on tullut kansantalouden ja elinkeinoelämän tärkeä käyttövara, ja tiedon ja osaamisen kysyntä on valtava. Yhteiskunnallisessa murroksessa korostuu myös kyky ymmärtää käynnissä olevia muutoksia, mikä edellyttää yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tutkimusta ja tämän tiedon hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa.

    Yliopistot pyrkivät vastaamaan kysyntään tuottamalla uutta tietoa ja kehittämällä tälle tiedolle uusia sovellusmahdollisuuksia, kasvattamalla uusia osaajia ja osallistumalla yksityissektorin kehityshankkeisiin. Soveltavaa tutkimusta ei kuitenkaan voi olla ilman laadukasta perustutkimusta ja tähän pohjautuvaa opetusta, jotka ovat kaiken kehitystyön perusta.

    Tämä on vastuu, jonka kantamiseen yliopistojen opiskelijat ja henkilöstö haluavat nyt mahdollisuuden.

    Mihin on tultu?

    Poliittisten päättäjien keskuudessa on viimeinkin havahduttava yliopistojen ahdinkoon. Yliopistoille ei ole osoitettu riittäviä resursseja lisääntyneiden tehtävien hoitamiseen. Perusrahoitus on jäänyt kymmenen vuoden aikana yli 25% jälkeen tehtävien aiheuttamista kustannuksista. Ulkopuolisen rahoituksen kasvu ei ole helpottanut tilannetta, koska hankkeet ovat rasittaneet yliopiston opetusta ja perustutkimusta, joiden rahoitusta on muutenkin leikattu. Yliopistot eivät kestä enää suurempaa kuormitusta.

    Yliopistojen rahoitusta pohtineen opetusministeriön työryhmän arvio on perusteltu ja oikeansuuntainen. Yliopistojen perusrahoituksen tasoa on nostettava yhteensä 1200 miljoonaa markkaa jo vuonna 2001 palkkakustannusten, yleisten kustannusten ja tutkintotavoitteiden nousun mukaisesti sekä 90-luvun jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.

    Professoriliitto ry. Suomen ylioppilaskuntien liitto ry.
    Tieteentekijöiden liitto ry.
    Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto ry.
    Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto ry.
    Yliopistonlehtorien liitto ry.

    ***

    Julkilausuma julkistettiin SYL:n ja yliopistojen kaikkien henkilöstöjärjestöjen yhteisessä tiedotustilaisuussa 12. huhtikuuta Uudella ylioppilastalolla Helsingissä. (Tämä lehti meni painoon 10.4.)