Esimiespalkkiot
ja hyvä johtaminen

Yliopistojen luottamushenkilöiden esimiestehtävien palkkiot perustuvat virkaehto-sopimukseen. Sopimuksen mukainen esimiesten palkkapotti on noin prosentti yliopiston koko opetushenkilökunnan palkoista. Esimiestehtävien näin vähäinen palkkauksellinen arvostaminen ei tue hyvää johtamista yliopistossa.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto järjestivät 6.5.2000 seminaarin “Hyvä johtaminen yliopistossa”. Seminaarin puheenvuoroja ja antia on kuvattu tässä lehdessä (s. 33-37).

Seminaarissa käytetyissä puheenvuoroista kävi selvästi ilmi, että yliopistojen johtamisessa on vielä kehittämisen varaa. Hyvä johtaminen yliopistossa edellyttää nykyistä määrätietoisempia toimenpiteitä. Useassa puheenvuorossa tuli esiin korjauskeinona esimiesten palkkiojärjestelmä. Palkkiojärjestelmän kehittämisellä todettiin olevan kannustavaa vaikutusta yliopistojen hyvään johtamiseen.

Yliopistoille tyypillistä ovat luottamuspohjaiset esimiestehtävät. Opetushenkilökuntaan kuuluva, useimmiten professori, hoitaa oman toimensa ohella yliopistojen toiminnan kannalta tarpeellisia johtotehtäviä. Tällaisia esimiehiä ovat laitosten johtajat, dekaanit, osastojen johtajat ja erilaiset muilla nimikkeillä olevat opettajakunnasta tulevat esimiehet. Tällainen luottamusesimiesjärjestelmä on välttämätöntä yliopiston asiantuntijaorganisaation säilyttämisen vuoksi.

Useat luottamusesimiehet saavat virkaehtosopimuksen perusteella korvausta esimiestehtävistään. Virkaehtosopimuksella on määritelty esimiesten palkkiojärjestelmän pääpiirteet ja palkkioiden kokonaismäärät yliopistokohtaisesti. Esimiespalkkiojärjestelmän käytännön toteuttaminen tapahtuu yliopistojen omilla päätöksillä. Sopimuksen mukaan yliopistoilla on neuvotteluvelvollisuus asianomaisia virkamiehiä edustavan järjestön kanssa.

Virkaehtosopimuksen mukainen esimiespalkkioiden kokonaismäärä kaikissa yliopistoissa on nykyisin yhteensä 13,8 miljoonaa markkaa vuositasolla. Opetushenkilökunnan kokonaispalkkapotti on nykyisin runsas 1,3 miljardia markkaa vuodessa. Toisin sanoen esimiespalkkiot ovat noin prosentin opetushenkilökunnan kokonaispalkkapotista. Tämän verran siis sopijaosapuolet ovat olleet valmiita satsaamaan esimiesjärjestelmän toimivuuteen. Hyvä johtaminen yliopistossa on saanut osakseen prosentin panostuksen esimiespalkkioiden muodossa.

Kannustavuus on valtion palkkausjärjestelmissä ja niiden kehittämisessä nykyisin avainsana. Kannustavuuden tulisi koskea myös yliopistojen luottamusesimiehiä. Seminaarissa kävi riittävän selvästi ilmi, että hyvää johtamista ei kannusteta yliopistoissa riittävästi.

Hyvä johtaminen yliopistossa edellyttää, että yliopistoille tyypilliseen johtojärjestelmään satsataan nykyistä huomattavasti enemmän. Tämä tarkoittaa myös sitä, että luottamusesimiesten palkkiojärjestelmää tulee kehittää tavalla tai toisella siten, että nykyisen prosentin asemasta voidaan puhua suuremmista luvuista. Mikäli esimiespalkkiojärjestelmä kehittäminen edellä linjatulla tavalla laiminlyötäisiin, osoittaisi se, että esimiesjärjestelmään ei sittenkään kaikista hyvistä puheista huolimatta olla valmiita panostamaan.

Koko yliopistoväki haluaa hyvää johtamista yliopistoon. Esimiespalkkioiden korottaminen ei kohdistuisi kuitenkaan tasapuolisesti kaikkiin henkilöstöryhmiin. Tästä huolimatta esimiespalkkioita on kehitettävä, mikäli todella halutaan edistää hyvää johtamista yliopistossa.

VALPAS -raporttiin sisältyvien valtiontyönantajien käsitysten mukaan yliopistojen johtotehtävissä olevien palkkakilpailukyky on kaikista heikointa koko valtionhallinnon alalla. Tämäkin tosiasia osoittaa, että hyvä johtaminen yliopistoissa edellyttää esimiespalkkioiden tuntuvaa tasokorotusta.

Jorma Virkkala
6.5.2000