• pääsivu
  • sisällys
  • Professoriliiton portfolioesitys

    Professoriliiton hallitus on hyväksynyt 25.9.2000 liiton portfolioesityksen. Esitys perustuu työryhmän (pj Kari Sajavaara, jäsenet Mauno Kosonen ja Erkki K. Laitinen) valmisteluun.

    1 Portfoliokäsite

    Portfolioita laaditaan erilaisiin tarkoituksiin. Käyttötarkoituksella on vaikutusta portfolion sisältöön. On opetusportfolioita, tieteellisiä tai taiteellisia portfolioita, hallinnollisten tehtävien portfolioita ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen portfolioita. Yliopistoportfoliossa tekijä voi esitellä omaa osaamistaan ja ansioitaan kaikilta edellä mainituilta osa-alueilta.

    Tässä esityksessä käsitellään yliopistoportfoliota.

    Asemastaan johtuen professorit toimivat muita henkilöstöryhmiä selvästi useammin henkilöiden ja siten myös portfolioiden arvioijina.

    2 Portfolion käyttäminen

    Portfolio toimii ensisijaisesti oman toiminnan kehittämisen välineenä. Portfolion laatija kokoaa aineistoa osaamisestaan ja kehittymisestään täydentämään perinteistä CV:tä. Professoreille portfolio ei ole yleensä yhtä merkittävä kuin yliopistouran alkuvaiheessa oleville.

    Portfoliota käytetään usein täytettäessä virkoja tai muissa vastaavissa valinnoissa. Valinnan kohteena olevat voivat esittää portfoliolla ansioitaan.

    Portfolio soveltuu myös hyvin välineeksi erilaisia tuloksellisuuteen perustuvia lisiä myönnettäessä.

    Helsingin yliopistossa on päätetty ottaa käyttöön uusi opetushenkilökunnan virka- ja palkkarakenne. Saman virkakategorian ylempään palkkaluokkaan korottamiseen vaadittavien henkilökohtaisten ansioiden kuvaamiseen portfolio soveltuu hyvin.

    Portfolio on subjektiivinen kuvaus laatijan ansioista. Laatijan on tarvittaessa näytettävä kuvaus toteen.

    3 Portfolion rakenne

    Portfolion rakenne vaihtelee käyttötarkoituksittain. Yliopistoportfolio rakentuu neljästä osasta: 1) tieteellinen tai taiteellinen toiminta, 2) opetustoiminta, 3) hallinnollinen toiminta ja 4) yhteiskunnallinen toiminta.

    Eri tarkoituksiin portfoliota voidaan painottaa eri tavoin. Valittaessa esimiestehtäviin henkilön portfoliosta ilmikäyvä hallinnollinen toiminta korostuu. Valittaessa yliopiston edustajia yliopiston ulkopuoliseen toimintaan yhteiskunnallisen toiminnan portfolio-osa painottuu. Virkoja täytettäessä korostuvat tieteellisen toiminnan ja opetustoiminnan näkökohdat ja niiden välinen suhde. Professoria valittaessa erityisesti tieteelliselle toiminnalle ja siitä laaditulle portfoliolle tulee antaa suuri painoarvo, jopa muiden portfolio-osien kustannuksella. Opetuspainotteiseen virkaan voi opetustoiminnan portfolio-osa olla ratkaisevampi ja vaikuttavampi.

    Hyvä portfolio on sekä kattava että lyhyt ja ytimekäs. Vaikka ansioluetteloiden pituudet vaihtelevat, yliopistoportfolion suositeltavana pituutena voidaan pitää 4-7 sivua.

    Seuraavaa yksityiskohtaista jaottelua voidaan käyttää sekä tieteellisen että soveltuvin osin myös taiteellisen toiminnan yliopistoportfoliossa.

    3.1 Tieteellinen toiminta

    Tieteelliseen toimintaan sisällytetään tutkinnot, tieteellinen tutkimus, kyky johtaa tutkimustyötä, tieteellistä arvoa omaava oppimateriaali ja muut tieteelliset ansiot:

    1. Tutkinnot ja oppiarvot

    2. Tieteellisessä toiminnassa ansioituminen

    • palkinnot
    • huomionosoitukset
    • merkittävät apurahat
    • menestyminen viranhaussa
    • muut mahdolliset ansiot

    3. Toiminta akateemisessa yhteisössä

    • luottamustehtävät tieteellisessä yhteisössä
    • jäsenyydet tieteellisessä yhteisössä
    • asiantuntijatehtävät

      - asiantuntijatehtävät virantäytöissä ja tieteellistä pätevyyttä arvioitaessa
      - toimiminen väitöskirjan esitarkastajana ja vastaväittäjänä
      - tieteellisten aikakauslehtien toimittaminen
      - toimiminen jäsenenä aikakauslehtien toimituskunnissa
      - toimiminen aikakauslehtien refereenä
      - muut mahdolliset ansiot

    4. Toimiminen tutkijankoulutuksessa

    • ohjatut väitöskirjat ja lisensiaatintyöt
    • tutkijakoulun koordinaattorina toimiminen
    • muu toiminta tutkijankoulutuksessa

    5. Tutkimustyön johtaminen

    • johdetut tutkimushankkeet
    • käynnissä olevat tutkimushankkeet
    • tieteelliseen toimintaan hankittu ulkoinen rahoitus

    6. Tutkimustoiminnan päälinjat

    7. Merkittävät julkaisut, esitelmät ja posterit

    3.2 Opetustoiminta

    Opetustoimintaan sisällytetään pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäyttein osoitettu opetustaito:

    1. Hankittu pedagoginen koulutus

    2. Opetustyössä hankittu käytännön kokemus

    • toiminta pedagogisena kouluttajana
    • toiminta opetustehtävissä
    • peruskoulutukseen liittyvä opinnäytetöiden ohjaus

    3. Osallistuminen opetuksen kehittämiseen

    4. Osallistuminen oppimateriaalin valmistamiseen

    5. Omasta opetuksesta ja omista opinnäytteistä saadut arvioinnit

    6. Osallistuminen opetuksen arviointiin

    3.3 Hallinnollinen toiminta

    Hallinnolliseen toimintaan sisällytetään tässä lähinnä yliopistohallinnon tehtävät ja muut yliopistohallintoon läheisesti liittyvät hallinnolliset tehtävät:

    1. Yliopistohallinnon tehtävät

    • esimiestehtävät
    • jäsenyys monijäsenisissä elimissä
    • toiminta hallinnollisissa työryhmissä

    2. Osallistuminen hallinnollisiin tehtäviin liittyvään koulutukseen

    3. Toimiminen hallinnollisen koulutuksen järjestämisessä

    4. Yliopistoon liittyvät muut hallinnolliset tehtävät

    5. Muut mahdolliset hallinnolliset tehtävät

    3.4 Yhteiskunnallinen toiminta

    Yhteiskunnallisen toimintaan sisällytetään merkittävät yliopiston ulkopuolella hankitut ansiot:

    1. Asiantuntijana toimiminen

    • lausunnot
    • arvioijana toimiminen
    • muu toiminta

    2. Luottamustehtävät

    3. Tutkimus- ja koulutusyhteistyö yliopiston ulkoisen yhteiskunnan kanssa

    • yhteistyö julkishallinnon kanssa
    • yhteistyö yritysmaailman kanssa

    4. Patentit

    5. Osallistuminen julkishallinnon komiteoiden, toimikuntien ja työryhmientyöskentelyyn

    6. Tieteestä tiedottaminen

    7. Muut mahdolliset ansiot

    4 Professorin toimiminen arvioijana

    Professorit joutuvat arvioimaan portfoliota useammin kuin muut. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esim. seuraavia seikkoja:

    • portfolioiden laatijoiden subjektiivisista seikoista johtuvat erot
    • portfolioon sisältyvät tiedot tarvittaessa dokumentoitava
    • portfolio on yksi arvioinnin välineistä, jota voidaan täydentää mm. haastatteluilla

    5 Julkisuus

    Virantäyttö on julkista ja virantäyttöasiakirjoihin voi kuka tahansa tutustua. Siksi myös portfolio ja portfolion perusteella laadittu arvio ovat julkisia.

    Virkamiesten palkkaus on nykyisin julkista. Palkkaukseen tai muihin vastaaviin tarkoituksiin käytetyt ja laaditut portfoliot samoin kuin niiden perusteella tehdyt arviot ovat usein hyvin henkilökohtaisia ja mittaavat osittain eri ominaisuuksia kuin virantäytössä. Palkkauksen määrittelyyn käytetyt portfoliot ja arviot tulee sen vuoksi pitää ei-julkisina, lähinnä vain portfolion laatijan ja arvioitsijan välisenä asiana. Mikäli kuitenkin kyseessä on virkaehtosopimukseen perustuva selektiivinen palkkauksen lisä, tulee asianomaisen ammattijärjestöjen edustajan voida tutustua kaikkiin asiakirjoihin, myös portfolioon ja arviointiin.