Tutkintoa kohti käytetty rahamäärä tulee turvata

Yliopistojärjestöjen kampanja yliopistojen perusrahoituksen puolesta jatkuu myös tänä vuonna. Tammikuun lopussa opiskelijoiden ja henkilöstöjärjestöjen edustajat kävivät luovuttamassa muistion valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailakselle.

Muistiota "Tutkintoa kohti käytetty rahamäärä tulee turvata" olivat luovuttamassa puheenjohtajat Juhani Keinonen (Professoriliitto), Esa Perkiö (Suomen ylioppilaskuntien liitto), Björn Fant (Tieteentekijöiden liitto), Raimo Rannisto (VAL), Päivikki Kumpulainen (YHL) sekä hallituksen jäsen Matti Grönroos (YLL/OAJ).

Muistion teksti on ohessa.

"Yliopistojen perusrahoituksen tilannetta ei ole yrityksistä huolimatta edelleenkään saatu korjattua. Useat tahot ovat asiasta huolissaan. Esimerkiksi tulopoliittisessa sopimuksessa mukana olevat työmarkkinatahot esittävät valtiovallalle, että se turvaisi tiedekorkeakoulujen perusrahoitukseen tarkoitettujen varojen riittävän kehityksen tulevissa budjeteissa.

Viime vuonna sovittu ns. tulevaisuuspaketti korjaa vuosina 2001-2003 lähes kokonaan 1990-luvulla syntyneen yliopistojen perusrahoituksen vajeen. Tänä vuonna yliopistojen rahoitukseen kuitenkin syntyi välittömästi uusi, lähes miljardin markan vaje.

Kun tutkintotavoitteet ovat yliopistojen toiminnan ja rahoituksen keskeisin mittari, tulisi tulossopimuskaudesta toiseen siirryttäessä tarkastella yliopistojen lisäresurssitarvetta yhdessä tutkintotavoitteiden kasvun kanssa.

Vuodesta 2000 vuoteen 2001 siirryttäessä tulossopimuskausi vaihtui ja yliopistojen tutkintotavoitteet kasvoivat huomattavasti, maisterintutkintotavoitteet 17 % ja tohtorintutkintotavoitteet peräti 38 %. Yliopistojen toimintamenot kasvoivat kuitenkin vuoden 2001 talousarviossa vain noin 9 %. Kun tulevaisuuspaketin sekä palkka- ja tilakustannusten kasvun osuus otetaan huomioon, yliopistojen saama muu lisärahoitus toimintamenomomentille on vain noin 47 Mmk. Tutkintotavoitteiden kasvusta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi yliopistot tarvitsevat kuitenkin lisärahoitusta noin 950 Mmk.

Julkisuudessa esitetyn mukaisesti opetusministeriö on esittämässä yliopistoille portaittaista 700 Mmk:n tasokorotusta seuraavan kolmen vuoden aikana. Tutkintomäärien kasvuun perustuvasta määrärahalisäyksestä ei voida leikata viidennestä vaikuttamatta laatuun.

Tutkintoa kohden käytettävissä oleva rahamäärä on laskenut viime vuodesta peräti 17 prosenttia. Kehittämislakia ei saa luoda sellaiseksi, että se vakioisi yliopistojen rahoituksen pysyvästi lähes viidenneksen tarvittavaa alemmalle tasolle.

Yliopistojen tarvitseman määrärahalisäyksen jyvittäminen seuraavalle kolmelle vuodelle ilman, että tulevien vuosien palkka- ja tilakustannusten kasvu huomioidaan, ei myöskään ole riittävää.

Mikäli yliopistoille budjetoidaan vain 700 Mmk:n lisäys vuoteen 2004 mennessä, rahaa ei riitä todellisiin, kansainvälisissäkin vertailuissa esiin tulleisiin tarpeisiin eli opetuksen ja tutkimuksen, opettaja-opiskelija-suhteen, kirjastojen, tutkimuslaitteiden ja muun infrastruktuurin ajan tasalla pitämiseen. Näin ollen myös yliopistojen mahdollisuudet tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa osaamista ja osaajia huonontuvat jatkuvasti.

Yliopistojen kehitystä ei enää voida laskea ulkoisen tutkimusrahoituksen varaan. Yliopistojen perusrahoituksella rahoitettava, kansakunnan tulevan kilpailukyvyn perustan muodostava vapaa tutkimus uhkaa jäädä ulkoisella rahoituksella rahoitettavan tutkimuksen jalkoihin. Ulkoisesta tutkimusrahoituksesta on jouduttu nipistämään rahaa myös yliopistojen keskeisen perustehtävän, opetuksen järjestämiseen. Lisärahoitusta tarvitaan yliopistojen perustehtävien tutkimuksen ja siihen perustuvan ylimmän opetuksen tarvitseman resursoinnin saattamiseksi toimintaa vastaavalle tasolle, ei vain kasvavien kulujen kattamiseen.

Suomen ylioppilaskuntien liitto ja yliopistojen henkilöstöjärjestöt vetoavat yliopistojen rahoituksesta ja kehittämislaista päättäviin tahoihin riittävän perusrahoituksen turvaamiseksi yliopistoille. Hallituksen tulee ottaa budjettikehyksestä päättäessään huomioon tutkintotavoitteiden suuresta kasvusta aiheutuneet todelliset kustannuslisäykset. Yliopistojen kehittämislaki on säädettävä pikaisesti ja tehtävien budjettipäätösten on oltava sovussa paitsi lain kirjaimen, myös lain hengen kanssa."

Helsingissä 30.1.2001

PROFESSORILIITTO ry.

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTOry.

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO ry.

VALTION JA ERITYISPALVELUJEN AMMATTILIITTOry.

YLIOPISTOJEN JA TUTKIMUSALAN HENKILÖSTÖLIITTOry.

YLIOPISTONLEHTOREIDEN LIITTOry./

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ

(painetun lehden sivuilla 28-29)