• pääsivu
  • sisällys
  • Palkkauudistus


    Palkkausjärjestelmiä on pyritty uudistamaan pitkään. Asia etenee vaivalloisesti. Palkkausjärjestelmien uudistusta tulee kuitenkin jatkuvasti seurata ja uudistukseen tulee pyrkiä vaikuttamaan.

    Palkkausjärjestelmiä on koko valtion hallinnon leveydeltä pyritty uudistamaan jo 90-luvun alkuvuosista. Palkkausjärjestelmien uudistukset ovat edenneet kovin hitaasti. Tällä hetkellä noin kymmenkunta prosenttia valtion palveluksessa olevista lasketaan kuuluvan uuden palkkausjärjestelmän piiriin. Eräissä valtion tutkimuslaitoksissa on uudistus toteutettu.

    Acatiimi-lehden palstoilla on seurattu tiiviisti palkkausjärjestelmien uudistusta. Viimeksi asiaa käsiteltiin laajemmin lehden no 9/2000 artikkelissa Pattitilanne uusien palkkausjärjestelmien kehittämisessä? Tämän kirjoituksen jälkeen ei ole tapahtunut mitään suuria läpimurtoja. Eräitä seikkoja on kuitenkin syytä tuoda esiin.

    Kirjaus sopimusasiakirjoissa

    Valtion keskustason virkaehtosopimusasiakirjoissa on nykyisin aikaisempaan voimakkaampi kirjaus siitä, että palkkausjärjestelmiä pyritään uudistamaan sopimuskauden aikana. Palkkausjärjestelmän uudistukset toteutetaan kuitenkin aina erillisellä hallinnonala- tai virastokohtaisella sopimuksella.

    Palkkausjärjestelmien uudistuksesta aiheutuu valtiotyönantajalle lisäkustannuksia. Tähän on varauduttu sopimuksessa aikaisempaa selkeämmin. Palkkausjärjestelmän uudistusta rahoitetaan tarvittaessa osittain valtion talousarvioon tarkoitusta varten otettavalla erillisellä rahoituksella. Sopimusasiakirjoihin sisältyy siis nyt lupaus erillisrahoituksesta, jolla pyritään vauhdittamaan uusiin palkkausjärjestelmiin siirtymistä.

    Selvittely yliopistoissa

    Yliopistot eivät ole olleet sivussa uusien palkkausjärjestelmien selvittelyssä.

    Helsingin yliopistossa ollaan ottamassa käyttöön opetushenkilökunnan uutta palkka- ja virkarakennetta. Valtion päätyönantaja valtion työmarkkinalaitos ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä hyväksy Helsinki-sopimusta aidoksi palkkausjärjestelmän uudistukseksi, joten lisärahoitusta ei ole näillä näkymin Helsinkiin odotettavissa.

    Kuopion yliopisto on alkuvuodesta tehnyt opetusministeriölle yksityiskohtaisen ehdotuksensa opettajien kannustavaksi palkkausjärjestelmäksi. Ehdotuksessa ovat osallisena myös Kuopiossa toimivat akavalaiset järjestöt. Kuopion yliopiston ehdotus ansaitsee arvoisansa käsittelyn.

    Palkkausjärjestelmän uudistusta on selvitetty perusteellisesti myös Tampereen yliopistossa. Toistaiseksi Tampere ei ole kuitenkaan tehnyt julkista ehdotusta asiassa.

    Halosen työryhmä

    Opetusministeriö asetti 14.3.2001 työnantajaryhmän selvittelemään palkkauudistusta. Työryhmän jäsenistö koostuu lähinnä yliopistojen henkilöstöpäälliköistä. Työryhmän puheenjohtajana on Joensuun yliopiston hallintojohtaja Matti Halonen. Hän on siis nykyisin keskeisin työnantajahenkilö yliopistojen palkkauudistuksessa.

    Ryhmän tulee saada työnsä päätökseen 31.10.2001 mennessä. Ryhmä selvittelee palkkauudistusta, tekee ministeriölle esityksensä palkkauudistukseksi ja toimii asiantuntijaelimenä.

    Halosen ryhmä on tiettävästi vasta aloittelemassa toimintaansa. Työryhmän asettamisella ja työllä on ilmeisesti vaikutusta kaikkiin palkkauudistushankkeisiin yliopistoissa.

    Tulevaisuuden näkymiä

    Yliopistoissa palkkauudistusta on suunniteltu kahdelta eri pohjalta. Koko yliopiston henkilökuntaa on mitattu samojen mittareiden perusteella. Näin on menetelty Tampereella. Kuopiossa on viime vaiheessa palkkauudistushankkeen tarkastelu ulotettu erikseen koko opetushenkilökuntaan. Muuta henkilökuntaa on arvioitu toisella järjestelmällä.

    Yliopistojen palkkauudistushankkeet eivät oikein tunnu etenevän käytetyiltä pohjilta. Olisiko vielä muunlainenkin tarkastelukulma mahdollista?

    Tuomarit ovat saaneet oman palkkajärjestelmänsä, johon kuuluu vain tuomareita. Vaikuttaa siltä, että myös upseereille on kehitteillä oma palkkajärjestelmä, johon ei muita henkilöstöryhmiä kuuluisi. Vastaavaa eriytymisperiaatetta voitaisiin soveltaa myös muualla. Tärkeän ja vaikean asian edistämiseksi kaikki vaihtoehdot on selvitettävä yliopistoissa.

     

    Jorma Virkkala
    3.4.2001

    (painetun lehden sivulla 31-32)