Kuopion Tieteentekijät toivovat tietoiskuja edunvalvonnasta

Kuopion yliopistossa 22.5.2001 järjestetyssä Kuopion Tieteentekijöiden (KuTTe) kevätseminaarissa kuultiin esityksiä tiedeyhteisön asioista monelta kantilta. KuTTelaisen oma ääni kuului talvella tehdyn jäsenkyselyn tuloksissa. Liiton edustajat selvittivät työllisyyteen, apurahatutkimukseen ja yleiseen edunvalvontaan liittyviä asioita. Lisäksi kuultiin alustuksia ja keskusteltiin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, työhyvinvoinnista yliopistossa sekä kirjaston tehtävistä.

KuTTe toteutti oman jäsenkyselynsä tammi-maaliskuussa 2001 ja kyselyn antia purki seminaarissa KuTTe:n puheenjohtaja Anu Wulff. Vastanneita oli 107 kpl, mikä on noin 43 % KuTTe:n jäsenistöstä. Naiset olivat vastanneet miehiä useammin, mikä on tyypillistä useissa kyselytutkimuksissa. Tutkijakoulutuksen saaneita vastanneista oli noin puolet ja n. 80 %:lla oli työantajana Kuopion yliopisto. Sen sijaan rahoittajana vain n. 40 %:lla oli yliopisto; Suomen Akatemia ja TEKES rahoittivat yhteensä 32 %:a vastaajista. Yllätys ei ollut, että määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa oli vastaajista n. 80 %, näistä yli 70 %:ssa työsuhteen kesto oli vähemmän kuin yksi vuosi - akateeminen pätkätyöläisyys näkyi hyvin tässäkin kyselyssä.

Lähes 80 % vastanneista työskenteli akavalaisen keskipalkan (16 600,-/kk bruttona) alapuolella (Kuva 1). Miesten ja naisten kesken palkkajakaumissa ei ollut eroja. Työkokemuksen pituus ja koulutus lisäsivät palkkatasoa yleensä, mutta poikkeuksiakin oli. Muun muassa tohtorien palkkahaitari oli hyvin laaja. Yllättävää oli, että vastaajien toivepalkka (bruttona) oli AKAVAlaisittain sangen matala, keskimäärin 14 700 mk/kk. Tämä kertonee siitä, että tieteentekijät yliopistossa pitävät työtään hyvin mielekkäänä, ja tämän takia vain vähän tämänhetkistä korkeampi palkkataso riittäisi tyydyttämään heidän aineelliset vaatimuksensa.

 

Päätoimen bruttopalkka % (n=98) Kuvio 1. Lähes 80 % kyselyyn vastanneista työskenteli akavalaisen keskipalkan (16 600 mk/kk bruttona) alapuolella.

Kuopion yliopistossa on käynnissä uuden kannustavan palkkausjärjestelmän kehittämistyö ja siihen liittyen jäseniltä kysyttiin: A) Uskotko, että Sinun työsi vaativuus arvioitaisiin oikeudenmukaisesti? ja B) Uskotko, että Sinun henkilökohtainen suoriutumisesi arvioitaisiin oikeudenmukaisesti? Vain vajaa 50 % uskoi oikeudenmukaiseen arviointiin, n. 15 % ei uskonut sellaiseen lainkaan ja loput vastasivat "en osaa sanoa".

Kysyttäessä millaista toimintaa yhdistykseltä jäsenet toivovat oli ykkössijoilla "tietoiskuja edunvalvonnasta" ja "urheilulliset harrasteillat". Myös musiikki, teatteri-illat ja työssä jaksamiseen liittyvät tapahtumat saivat runsaasti kannatusta. (Kuva 2).

Apurahatutkijuus huolettaa

Asiamies Eeva Rantala kertoi, että yli puolet TTL:n jäsenistä on jossain vaiheessa työskennellyt apurahan turvin. li totta myös Kuopiossa _ noin 70% nelikymmenpäisestä kuulijajoukosta nosti kätensä ylös kun kysyttiin onko joskus työskennellyt apurahalla. Myös KuTTe:n uuden jäsenkyselyn perusteella jäseniä erityisesti mietityttävät apurahakauteen liittyvät yksityiskohdat; mm. miten apurahakaudella kertyy työeläkettä, paljonko saa äitiyspäivärahaa yms.

 

Toivottu virkistystoiminta (n=107) Kuvio 2. Yhdistyksen jäsenten toivomuslistalla kärjessä ovat "tietoiskut edunvalvonnasta" ja "urheilulliset harrasteillat".

Liiton toimenpiteitä apurahatutkijoiden tilanteen parantamiseksi on ollut tiedottaminen sekä "Apurahatutkijan tietopaketin" tuottaminen. Ilahduttavasti muutamat isot säätiöt, kuten Koneen Säätiö ja Emil Aaltosen Säätiö edellyttävät (ja rahoittavat) eläkevakuutuksen ottamista. TTL:n toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck totesi edunvalvonnan valtakunnallisia kuvioita selvittäessään, että TUPO-neuvottelujen seurauksena syntyvät valtion virka- ja työehdot koskevat vain valtion palkkalistoilla olevia; apurahatutkijoiden asemaan on vaikea vaikuttaa.

Työhyvinvointia yliopistoonkin

Jotta yksilötason ja yhteisötason ongelmia (esim. tiedonkulun heikkoutta ja yhteisten tavoitteiden puuttumista) voitaisiin lieventää pitää yliopistoissakin työhyvinvointia aktiivisesti edistää. Dosentti Ilkka Pirttilä Työterveyslaitokselta piti yhteisötasolla tärkeänä riittävien materiaalisten resurssien turvaamista, ei siten että vain hyviä aina palkitaan vaan siten, että myös "ei-huippulaadukkailla" yhteisöillä olisi mahdollisuus kehittyä. Toimivat tiedon- ja kokemuksen vaihtokanavat sekä toisaalta johtamisen toimivuus ovat myös ensisijaisia yhteisön työhyvinvoinnin edellytyksiä. Seminaariin osallistujat kannattivat Helsingin yliopiston mallia, missä myös "passiiviset" laitosjohtajat pakotetaan johtajakoulutukseen. Yksilötasolla työn sisällön ja vaatimustason oikea ja realistinen yhteensovittaminen sekä palautteen saaminen oman työnsä onnistumisesta ovat ykkösehtoja työssä viihtymiselle.

Tutkijat yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi!

Dosentti Markku Myllykangas Kuopion yliopistosta kannusti tieteentekijöitä entistä aktiivisempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hänen mielestään mm. lakien valmisteluvaiheessa pitäisi tutkijoita kuulla paljon nykyistä laajemmin. Kysymykseen ovatko tieteentekijät poliitikoita "puhtaampia" omien etujensa ajamisessa emme löytäneet muuta vastausta, kuin että ainakin tieteentekijät on koulutettu kriittiseen ja objektiiviseen ajattelutapaan.

Kirjastopalvelujen tarve ja ilmainen verkko?

Mihin niitä kirjastoja ja kirjastonhoitajia enää tarvitaan kun kaiken saa ilmaiseksi verkosta? Tähän kysymykseen meille antoi vastauksia Kuopion yliopiston kirjaston kehittämispäällikkö, FT Jarmo Saarti. Ensinnäkin hän totesi, että olisi naivia ajatella, että verkkoon laitettaisiin ilmaiseksi mitään tietoa. Digitoidut aineistot ovat kaikkialla käytettävissä, mutta niistä muodostuvien kokonaisuuksien hallinta on kirjastojen substanssia. "Tiedonhallintataitoja kun ei geneettisesti hallita", kuten Jarmo Saarti osuvasti totesi. Kirjaston rooli onkin nyky-digitaaliaikakaudella yhä enemmän aineiston järjestämisessä ja julkaisukeskuksena toimimisessa. Jotta aineistot olisivat käytettävissä vielä sadankin vuoden kuluttua tarvitaan tiedonhallinnan ammattilaisia.

(painetun lehden sivuilla 20-21)