• pääsivu
  • sisällys
  • Neuvottelujohtaja Pekka Hemmilän mielestä palkkausjärjestelmien uudistaminen olisi tärkeää etenkin AKAVAn julkisen sektorin asiantuntija- ja johtotehtävissä työskenteleville.

     

    Pekka Hemmilä haluaa nostaa
    AKAVA-JS:n profiilia


    AKAVA-JS:n uusi neuvottelujohtaja Pekka Hemmilä, 54, haluaa lisätä AKAVAn julkisen sektorin tunnettavuutta ja parantaa neuvottelujärjestön julkisuuskuvaa. OAJ:n neuvottelupäällikön paikalta tullut Hemmilä aloitti uudessa tehtävässään syyskuun alussa.

    - AKAVA-JS:lle pitäisi saada korkeampi profiili, kuin mikä sillä on ollut. Monelle suomalaiselle selvisi vasta lääkärilakon aikana, mikä AKAVA-JS edes on. Luulen, että sitä ennen monella menivät keskusjärjestö AKAVA ja AKAVA-JS suloisesti sekaisin, Hemmilä sanoo.

    Edunvalvonnan kannalta tärkeäksi asiaksi hän nostaa palkkausjärjestelmien uudistamisen.

    - Erityisesti AKAVAn julkisen sektorin asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevien kannalta järjestelmien uudistaminen on äärimmäisen tärkeää. Sopimusten pitäisi olla miniminormi ja sen päälle palkat voisivat liukua tilanteen mukaan.

    Julkisen sektorin ongelmat kunnissa

    Hemmilän arvion mukaan julkisen sektorin ongelmat ovat tällä hetkellä pääosin kuntapuolella. Valtiolla pääsopijajärjestöjen yhteistyö on toiminut paljon paremmin ja asioita on saatu hyvin eteenpäin.

    - Valtion työmarkkinalaitoshan lähti hirveän määrätietoisesti kehittämään uusia palkkausjärjestelmiä samalla kun sopimusjärjestelmää hajautettiin. Siellä otettiin käyttöön esimerkiksi työn vaativuuden arviointi.

    Hemmilän mukaan valtiota on ehkä helpompi hallita kuin kirjavaa kuntakenttää.

    - Kuntapuolella pistän aika paljon painoa tekeillä olevalle palkkaselvitykselle, jossa kunta-alalla tehtävien töiden palkkakehitys ja palkkatasot selvitetään suhteessa muihin sektoreihin.

    Hemmilä uskoo, että joitakin palkkoja on selvityksen jälkeen pakko ryhtyä korjaamaan, jotta kunnat voisivat pärjätä kiristyvässä kilpailussa työvoimasta.

    - Ainakin sellainen tulos selvityksestä tulee, että ilmeinen tarve joidenkin palkkojen nostamiseen on olemassa. Ja jos Kunnallinen työmarkkinalaitos sen jälkeen suosittaa jotakin, niin kyllä kunnat sitä ryhtyvät noudattamaan.

    Uudesta tuposta ehditään neuvotella

    Pekka Hemmilä tunnustautuu tupomieheksi. Hän arvioi, että jos taloudellinen tilanne jatkuu nykyisen kaltaisena, uusi laaja tuloratkaisu runsaan vuoden kuluttua voi olla kaikkien keskusjärjestöjen intressissä.

    Moni liittojohtaja on ehdotellut, että uudesta tuposta pitäisi ryhtyä keskustelemaan jo nyt. Hemmilä kuitenkin jarruttelee ja sanoo, että lopulliset ratkaisut ehditään tehdä vuoden kuluttua syksyllä.

    - Keskustella tietysti kannattaa, esimerkiksi työttömyysturvasta. Ja eläkeasiat ovat todella vaikea paikka akavalaisille, joten nekin pitää hoitaa alta pois. Mutta palkankorotuksista ja muusta ehditään kyllä neuvotella ensi vuoden elokuussa ihan sovitussa aikataulussa.

    Hemmilä myöntää, että tupon teossa voi kuitenkin tulla ongelmia. Muut liitot tuskin unohtavat ennen seuraavaa neuvottelukierrosta lääkäreiden 10,5 prosentin palkankorotuksia.

    - Eivät varmasti unohda. Mutta kun tupon yleinen linja on 5,5 kahden vuoden aikana, niin luulen, että todellisuudessa moni akavalainenkin ryhmä saa 8-10 prosenttia, kun tehdään hinnoittelumuutoksia. Kun alarajaoja tarkistetaan, se nostaa väkisin joidenkin palkkoja ja kun hinnoittelun sisällä sijoitellaan ihmisiä, tulee vielä jotakin.

    Neuvottelupöytään istuu kokenut mies

    AKAVA-JS sai Pekka Hemmilästä kokeneen neuvottelujohtajan. Hän on ehtinyt työskennellä ennen nykyistä pestiään muun muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa, Työväen taloudellisessa tutkimuslaitoksessa, SAK:ssa ja viimeksi OAJ:ssa.

    Nykyisen tehtävän kannalta hän pitää tärkeänä myös kymmenen vuoden työrupeamaa kuntatyönantajan palveluksessa.

    - Kokemus kummaltakin puolelta neuvottelupöytää ja ihmisten tunteminen on arvokasta ja tärkeää. Kyllä se helpottaa toimintaa, oikeastaan puolin ja toisin.

    Hemmilä muistuttaa, että neuvottelutoiminta on sopimusten tekemistä ja että aina, kun joku asia pystytään sopimaan, saavutetaan paras mahdollinen tulos.

    - Sopimuksen tekeminen edellyttää, että tuntee vastapuolen intressit.

     

    Teksti: Mika Peltonen/ UP-Uutispalvelu
    Kuva: Tuulikki Rautio

    (painetun lehden s. 16-17)