Yliopistokeksintöehdotus vaatii korjausta ja keskustelua

Immateriaalioikeudet ovat nyt esillä eri yhteyksissä. Tekijänoikeuksista on annettu lausuntoja. Yliopistokeksintöryhmä esittää tuoreessa mietinnössä yliopistoissa tehtäviin keksintöoikeuksiin eräitä muutoksia. Mietintöön sisältyy myös muunlaisia ehdotuksia. Työryhmän ehdotuksissa on korjattavaa.

Immateriaalioikeudet eli aineettomat oikeudet jaetaan tavallisesti kahteen pääryhmään: teollisuusoikeuksiin ja tekijänoikeuksiin. Tekijänoikeudessa erotetaan tavallisesti varsinainen tekijänoikeus ja niin sanotut lähioikeudet eli esimerkiksi esittävän taiteilijan oikeus suorituksiinsa. Teollisuusoikeuksia ovat mm. patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeus.

Tekijänoikeudet

Tekijänoikeustoimikunnan mietintö Tekijänoikeudet tietoyhteiskunnassa on ollut liitoissa lausunnolla. Mietintöön sisältyvät ehdotukset eivät merkitse kovin olennaisia muutoksia yliopistoille, tutkimustoiminnalle tai tutkijoille.

Tekijänoikeuksien uudistukseen liittyen selvitellään työ- ja virkasuhteeseen kuuluvia tekijänoikeuksia. Asianomaiset järjestöt ovat lausuneet selvitysmiehelle käsityksensä tästä. Selvitysmies jättää raporttinsa viikolla 24. Tätä kirjoitettaessa asian on siis auki.

Yliopistolain muutosehdotus

Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) asettama yliopistokeksintötyöryhmä julkaisi 3.6.2002 mietintönsä. Siinä ehdotetaan yliopistoissa tehtyjen keksintöjen oikeuksiin eräitä muutoksia sekä tehdään muunlaisia ehdotuksia. Jäljempänä tässä kirjoituksessa käsitellään tätä mietintöä.

Yliopistot kuuluvat opetusministeriön hallinnonalaan. On harvinaista, että toisen ministeriön asettama työryhmä käsittelee toisen ministeriön hallinnonalaa niin perusteellisesti ja laajasti kuin nyt on tehty yliopistokeksintötyöryhmän mietinnössä ja siihen sisältyvissä ehdotuksissa.

Nykyisen yliopistolain mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa. KTM:n työryhmä ehdottaa yliopistolakiin lisäystä, että hoitaessaan tehtäviään yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tämä työryhmän yliopistolain lisäysehdotus ei poikkea olennaisesti käytännössä jo vallitsevasta tilanteesta. Eksplisiittisesti lakiin kirjattuna lisäyksenä sillä saattaa olla kuitenkin myös muunlaisia vaikutuksia, joita työryhmä ei näyttäisi lainkaan miettineen. Professoriliitossa esimerkiksi tullaan pohtimaan, onko ehdotetulla lakimuutoksella heijastusvaikutusta säädöstasolla professorien valintaperusteisiin ja tehtäviin.

Keskustelu yliopistojen taloudellisesta ja oikeudellisesta autonomiasta on käynnistetty lähinnä Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston aloitteesta. Asiasta on rehtorien neuvoston tuore raportti Yliopistojen taloudellinen autonomia. Aiheesta on hyvä käydä myönteistä keskustelua.

Tähän asti opetusministeriö on suhtautunut yliopistojen autonomian lisäämispyrkimyksiin melko pidättyväisesti. On jopa kysytty, "missä on pihvi". Nyt myös KTM:n työryhmä ehdottaa, että yliopistojen taloudellista ja oikeudellista autonomiaa budjetin ulkopuolelta saatavien varojen käytössä lisätään. Ehdotuksen mukaan yliopistot saisivat näihin varoihin itsenäisen oikeustoimimahdollisuuden ja puhevallan. Mielenkiintoinen asetelma, johon voidaan suhtautua ennakkoluulottomasti.

Muutosehdotus keksintöoikeuteen yliopistoissa

Yliopistokeksintötyöryhmän ehdotuksen mukaan yliopistojen tutkimus jaettaisiin toisaalta vapaaseen tutkimukseen sekä toisaalta tilaustutkimukseen ja yhteistutkimukseen. Vapaan tutkimuksen perusteella syntyvien keksintöjen oikeudet kuuluisivat nykyiseen tapaan lähtökohtaisesti keksijälle (=tutkijalle).

Yhteistutkimuksessa ja tilaustutkimuksessa yliopistolla on oikeus ottaa itselleen oikeudet tutkimuksessa syntyviin keksintöihin. Käytännössä tämä merkitsisi, että suoraan lain nojalla keksintöoikeudessa tapahtuisi nykyiseen nähden muutosta. Tähän asti on edellytetty, että tutkija sopimuksen perusteella luovuttaa oikeudet yliopistoille.

Tutkimuksen jakamista keksintöoikeutta synnyttävänä tekijänä vapaaseen tutkimukseen ja muunlaiseen tutkimukseen tulee keskustella. Eräät kannanmäärittelyt voivat osaltaan riippua siitä, miten asia kokonaisuudessaan etenee ja minkälaisia muutoksia työryhmän ehdotuksiin on muutoin mahdollisesti tulossa.

Nurinkurinen todistustaakka

Yliopistojen päätehtävänä tulee olla edelleen vapaa tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus.

Tämän kanssa on hyvin johdonmukaista, että yliopistotutkimus kuuluu vapaaseen, ellei muuta osoiteta. Yliopistokeksintötyöryhmä näkee asian kuitenkin nurinkurisesti. Se ehdottaa todistustaakkasäännöksessä, että se, joka väittää keksinnön syntyneen vapaassa tutkimuksessa on velvollinen näyttämään väitteensä toteen. Tällainen lähestymistapa on osaltaan kääntämässä yliopistojen tehtäviä päälaelleen.

Keksintöilmoitus - julkaisuoikeus

Työryhmän ehdotuksessa lähdetään hyvin kategorisesti siitä, että keksijän on välittömästi tehtävä yliopistolle keksintöilmoitus, kun hän tekee patentilla suojattavissa olevan keksinnön. Yliopistojen ottaessa itselleen oikeudet keksintöön seuraa tästä julkaisuoikeutta koskevia rajoituksia. Tällainen näyttäisi koskevan myös vapaassa tutkimuksessa syntynyttä keksintöä.

Työryhmän ehdotus keksintöilmoituksesta ja julkaisuoikeuden rajoituksesta on liian ehdoton. Pohdittaessa asiaa tulee koko ajan olla mielessä ajatus yliopiston ja tutkijoiden perustehtävistä ja niiden priorisointijärjestyksestä. Tutkijoiden tulee voida päättää julkaisemisesta ehdotettua enemmän.

Korvausjärjestelmä

Yliopistokeksintötyöryhmän ehdotukset merkitsisivät yliopistotutkijoiden oikeusasemaan muutosta, jota ei voida tehdä ilman korvausjärjestelmän tarkastelua. Tässä tarkastelussa työryhmä ei ole onnistunut kaikilta osin.

Keksijällä on oikeus saada kohtuullista korvausta, kun yliopisto ottaa oikeudet keksintöön. Kohtuullisena korvauksena on ehdotuksen mukaan pidettävä kahta kolmasosaa yliopiston keksinnöstä saamasta tuotosta. Korvauksen määräytymisperusteesta tulee keskustella.

Työryhmän ehdotus keksintöilmoituksen tekemisestä merkitsisi tutkijakunnalle uutta lakisääteistä velvollisuutta, josta jo sinänsä tulee maksaa korvausta. Tätä työryhmä ei kuitenkaan esitä, vaikka työryhmän aikaisempiin luonnoksiin tällainen ilmoituskorvaus sisältyikin. Asianmukaiseen keksintöilmoitukseen kytkettävällä korvauksella olisi sitä paitsi kannustavaa vaikutusta ilmoituksen tekemiseen.

Väärä viesti

Yliopistokeksintötyöryhmän ehdotuksessa laiksi oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin käsitellään yliopistoja ja ammattikorkeakouluja samalla tavalla. Ammattikorkeakoulut mainittaisiin lakitasolla vapaan tutkimuksen yhteydessä. Tämä on väärä viesti.

Ammattikorkeakoulujen ottaminen ylipäätänsä ehdotettuun lakiin on tarpeetonta ja hämärtäisi osaltaan korkeakoululaitoksen duaalimallia, joka ainakin virallisen fraseologian mukaan on edelleen tavoite.

Ammattikorkeakoulujen sisällyttäminen yliopistokeksintötyöryhmän mietintöön ja ehdotuksiin näyttäisi sitä paitsi mahtuneen huonosti työryhmän toimeksiannon puitteisiin.

Yleisarvio

Yliopistokeksintötyöryhmän ehdotuksia ovat edeltäneet muunlaiset selvittelyt ja keskustelut eri yhteyksissä.

Yleisarvio yliopistokeksintötyöryhmän mietinnöstä: huonompiakin ehdotuksia on asiasta tehty, mutta monet ehdotuksista vaativat korjausta ja keskustelua.

Jorma Virkkala
6.6.2002

(painetun lehden s. 11-12)