Yliopistojen neuvottelujärjestelmä

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu sekä valtion keskustason neuvottelujärjestelmä ja sopimukset koskevat myös yliopistoja. Yliopisto-opettajia koskeva tarkentava virkaehtosopimus neuvotellaan ja sovitaan opetusministeriön tasolla. Muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön järjestelyvaraneuvottelut käydään kuitenkin yliopistoissa. Sekä keskustason sopimusten että yliopiston tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltaminen tapahtuu yliopistoissa. Palkkausuudistus tulee korostamaan yliopistotason merkitystä.

Yliopistoja koskevassa työmarkkinatoiminnassa voidaan nähdä eri tasoja: Tupo-taso, valtion keskustaso, opetusministeriön taso ja yliopistotaso. Lisäksi tule vielä henkilökohtainen sopimusmahdollisuus. Kaikki tasot eivät ole aina käytössä.

Tupo-taso

Tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa osallisia ovat keskusjärjestöt (AKAVA, SAK ja STTK) ja niitä vastaavat työnantajaorganisaatiot. Myös valtiovalta on mukana tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa. Yliopistoalan liitot vaikuttavat kokonaisratkaisuun lähinnä keskusjärjestönsä välityksellä.

Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa luodaan raamit muiden tasojen työmarkkinaratkaisuille. Raamit voivat olla enemmän tai vähemmän tiukkoja. Raamien puitteissa jää kuitenkin aina liikkumavaraa, kuten on käynyt tälläkin kierroksella.

Valtion keskustaso

Yliopistot ovat osa valtiota, itse asiassa yliopistolaitos on henkilökuntamäärällään laskettuna valtionhallinnon selvästi suurin työnantaja. Tätä yliopistojen suuruutta ei ehkä aina ole osattu käyttää riittävästi hyväksi valtionhallinnon keskustason neuvottelutoiminnassa.

Valtion keskustason neuvottelutoiminnassa osallisina ovat Valtion työmarkkinalaitos valtion päätyönantajana ja valtion pääsopijajärjestöt: AKAVA-JS, Pardia (STTK) ja Valtion yhteisjärjestö (VTY/SAK).

Valtion keskustason sopimus on tehty viimeksi vuoden 2002 lopulla tupon raameissa. Keskustason sopimuksella määritellään mm. yleiskorotuksen suuruus ja profiili, palkkaluokkien suuruus, ikälisäjärjestelmä, matkustussääntö sekä järjestelyvaran suuruus. Keskustason asiakirjoissa otetaan tällä kertaa voimakasta kantaa myös palkkausuudistuksen puolesta.

Yliopistoalan liitot vaikuttavat valtion keskustason neuvottelu- ja sopimustoimintaan etupäässä pääsopijajärjestön kautta. Vaikuttaminen on kiinteämpää ja suorempaa kuin tulopoliittisella tasolla vaikuttaminen.

Valtion neuvottelukunta on keskeisin AKAVA-JS:n valtionsektorin asioihin vaikuttava elin. Neuvottelukunnassa hyväksytään tavoitteet, annetaan ohjeistus neuvottelijoille sekä hyväksytään neuvottelutulos. Yliopistoalan liitoilla on edustuksensa valtion neuvottelukunnassa.

Opetusministeriön taso

Opetusministeriö toimii nykyisin yliopisto- ja tiedehallinnon ns. delegointivirastona, toisin sanoen ministeriötasolla solmitaan yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentava virkaehtosopimukset ja suurelta osin myös neuvotellaan niistä. Tilanne ei tyydytä kaikkia. Varsinkin eräät hallintojohtajat ovat pyrkineet siirtämään opetusministeriön syrjään yliopistosektorin neuvotteluista ja muodostamaan muunlaista yliopistojen neuvottelujärjestelmää. Ainakin tällä hetkellä opetusministeriö on kuitenkin ainoa delegointivirasto yliopistoalalla. Yliopistojen tai niiden yhteenliittymien nimissä ei nyt tehdä virkaehtosopimuksia.

Keskeisimmät opetusministeriön tasolla ratkaistavat sopimuskysymykset liittyvät järjestelyvaroihin ja niihin verrattaviin eriin. Keskustasolla sovitun suuruisien järjestelyvarojen jakamisesta eri kohteisiin sovitaan ministeriötasolla. Kohteita voivat olla esim. tuloksellisuuslisät tai sijoituspalkkaluokkien korotukset eri opettajaryhmille. Ministeriötasolla sovitaan myös opetushenkilöstön käytössä olevista palkkaluokista. Opetushenkilöstön järjestelyvaraneuvottelut ovat juuri käyty ja neuvottelujen tulosta on kuvattu tämän lehden sivuilla 14-17.

AKAVA-JS osallistuu aktiivisesti yliopisto-opettajien osalta yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavaan virkaehtosopimusneuvotteluihin ja sopimuksen tekemiseen. Keskeinen elin AKAVA-JS:ssä on yliopistojaosto, jossa asetetaan neuvottelutavoitteet, seurataan neuvotteluita sekä hyväksytään neuvottelutulos, kuten juuri äsken on tapahtunut.

Luonnollisesti yliostoalan liitot ovat vahvasti edustettuina yliopistojaostossa. Lisäksi yliopistoliittojen edustajat osallistuvat suoraan neuvottelutoimintaan opetusministeriön kanssa.

Järjestelyvararatkaisun ja muiden vastaavien erien lisäksi yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentava virkaehtosopimuksia on tehty mm. työaikajärjestelystä.

Opetushenkilöstön järjestelyvaroja ym. muita eriä koskevat virkaehtoneuvottelut käydään siis opetusministeriön tasolla. Muun kuin opetushenkilökunnan osalta järjestelyvaroja koskevat neuvottelut sen sijaan käydään yliopistotasolla. Opetusministeriö esiintyy kuitenkin myös tältä osin nykyisin muodollisena sopimuskumppanina järjestöjen kanssa.

Yliopistotaso

Valtion keskustason virkaehtosopimus samoin kuin yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentava virkaehtosopimus tulevat sovellettavaksi yliopistotasolla. Toimijoina yliopistoissa ovat työnantajan edustajat, luottamusmiesjärjestelmä ja järjestöjen yliopistoissa toimivat yhdistykset ja osastot.

Yliopistotaso muodostaa sopimus- ja neuvottelujärjestelmän loppukäyttäjän. Yliopistotasolla kohdennetaan tuloksellisuuslisät/tutkijankoulutuslisät, päätetään ns. kuoppakorotusten suuntautumisesta henkilötasolla ja huolehditaan siitä, että korotukset ja muut edut tulevat niihin oikeutetuille ja että järjestelmä käytännössä toimii muutoinkin. Yliopistotasolla esimerkiksi päätetään siitä, mihin virkaehtosopimuksen mukaiseen palkkaluokkaan professori sijoitetaan.

Vaikka yliopistotaso pääasiassa soveltaa muiden tekemiä virkaehtosopimuksia, on yliopistolla vaikutusta myös palkkapottiin ja sen suuntautumiseen eri kohteisiin. Edellisessä Acatiimi -lehdessä julkaistun Professoriliiton palkkakyselyn tulokset osoittivat kiistattomasti, että palkkauksessa esiintyy yliopistokohtaisia eroja samaa virkaehtosopimusta sovellettaessa.

Palkkausuudistuksen vaikutukset

Koko valtionhallinnon leveydeltä pyritään saavuttamaan sopimus palkkausuudistuksesta. Pyrkimys koskee myös yliopistoja. Palkkausuudistusta koskien yliopistojen neuvottelujärjestys näyttää muotoutuvan edellä kuvatusta hieman poikkeavaksi.

Opetusministeriö on asettanut alkuvuodesta neuvotteluryhmän neuvottelemaan palkkausuudistuk-sesta yliopistoissa. Neuvotteluryhmän puheenjohtajana on opetusneuvos Juhani Dammert ministeriöstä ja jäseninä kaksi yliopistojen hallintojohtajaa ja kaksi henkilöstöjohtajaa. Lisäksi neuvotteluryhmään kuuluvat AKAVA-JS:n, YHL/Pardian ja VTY/SAK:n edustajat. Neuvotteluryhmän tulee kuulla asiantuntijoina valtionvarainministeriön, yliopistojen ja paikallisjärjestöjen edustajia.

Neuvotteluryhmä on vasta käynnistämässä toimintaansa. Määräaika sillä on kuluvan vuoden loppuun. Neuvotteluryhmässä pyritään saamaan aikaiseksi yliopistoja koskeva sopimus palkkausjärjestelmän uudistuksesta. Helppoa se ei tule olemaan. Esimerkiksi AKAVA-JS:n esitys opetushenkilöstön omasta järjestelmästä ei ole saanut vielä työnantajan siunausta.

Mikäli neuvotteluryhmässä ja yliopistojaostossa saavutetaan sopimus, uusien palkkausjärjestelmien soveltamisen painopiste siirtyy yliopistoihin. Tämä tulee vahvistamaan nykyiseen tilanteeseen verrattuna huomattavasti ylipoistokohtaisen neuvottelu- ja soveltamisjärjestelmän merkitystä.

Henkilökohtainen sopimus

Edellä on kuvattu yliopistojen virkaehtosopimusjärjestelmää ja sitä koskevaa neuvottelumenettelyä. Virkaehtosopimus on kuitenkin vain minimisopimus, jonka mukainen palkkataso voidaan ylittää henkilökohtaisella virkasopimuksella. Henkilökohtaisen sopimuksen käyttöaste ei ole tällä hetkellä kovin korkealla tasolla. Henkilökohtaisten virkasopimusten merkityksen soisi vahvistuvan nykyisestä palkkausta määrittävänä tekijänä yliopistoissa. Henkilökohtaisessa sopimuksessa osallisia ovat työnantaja ja ao. virkamies, viimeksi mainittu tarvittaessa liittonsa tai luottamusmiehensä tukemana.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
valtion neuvottelukunnan varapuheenjohtaja ja yliopistojaoston puheenjohtaja
5.3.2003

(painetun lehden s. 21-22)