Yliopistojen neuvottelujärjestelmä
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu sekä valtion keskustason neuvottelujärjestelmä
ja sopimukset koskevat myös yliopistoja. Yliopisto-opettajia koskeva
tarkentava virkaehtosopimus neuvotellaan ja sovitaan opetusministeriön
tasolla. Muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön järjestelyvaraneuvottelut
käydään kuitenkin yliopistoissa. Sekä keskustason
sopimusten että yliopiston tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltaminen
tapahtuu yliopistoissa. Palkkausuudistus tulee korostamaan yliopistotason
merkitystä.
Yliopistoja koskevassa työmarkkinatoiminnassa voidaan nähdä
eri tasoja: Tupo-taso, valtion keskustaso, opetusministeriön taso
ja yliopistotaso. Lisäksi tule vielä henkilökohtainen sopimusmahdollisuus.
Kaikki tasot eivät ole aina käytössä.
Tupo-taso
Tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa osallisia ovat keskusjärjestöt
(AKAVA, SAK ja STTK) ja niitä vastaavat työnantajaorganisaatiot.
Myös valtiovalta on mukana tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa.
Yliopistoalan liitot vaikuttavat kokonaisratkaisuun lähinnä
keskusjärjestönsä välityksellä.
Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa luodaan raamit muiden tasojen
työmarkkinaratkaisuille. Raamit voivat olla enemmän tai vähemmän
tiukkoja. Raamien puitteissa jää kuitenkin aina liikkumavaraa,
kuten on käynyt tälläkin kierroksella.
Valtion keskustaso
Yliopistot ovat osa valtiota, itse asiassa yliopistolaitos on henkilökuntamäärällään
laskettuna valtionhallinnon selvästi suurin työnantaja. Tätä
yliopistojen suuruutta ei ehkä aina ole osattu käyttää
riittävästi hyväksi valtionhallinnon keskustason neuvottelutoiminnassa.
Valtion keskustason neuvottelutoiminnassa osallisina ovat Valtion työmarkkinalaitos
valtion päätyönantajana ja valtion pääsopijajärjestöt:
AKAVA-JS, Pardia (STTK) ja Valtion yhteisjärjestö (VTY/SAK).
Valtion keskustason sopimus on tehty viimeksi vuoden 2002 lopulla tupon
raameissa. Keskustason sopimuksella määritellään mm.
yleiskorotuksen suuruus ja profiili, palkkaluokkien suuruus, ikälisäjärjestelmä,
matkustussääntö sekä järjestelyvaran suuruus.
Keskustason asiakirjoissa otetaan tällä kertaa voimakasta kantaa
myös palkkausuudistuksen puolesta.
Yliopistoalan liitot vaikuttavat valtion keskustason neuvottelu- ja
sopimustoimintaan etupäässä pääsopijajärjestön
kautta. Vaikuttaminen on kiinteämpää ja suorempaa kuin
tulopoliittisella tasolla vaikuttaminen.
Valtion neuvottelukunta on keskeisin AKAVA-JS:n valtionsektorin asioihin
vaikuttava elin. Neuvottelukunnassa hyväksytään tavoitteet,
annetaan ohjeistus neuvottelijoille sekä hyväksytään
neuvottelutulos. Yliopistoalan liitoilla on edustuksensa valtion neuvottelukunnassa.
Opetusministeriön taso
Opetusministeriö toimii nykyisin yliopisto- ja tiedehallinnon ns.
delegointivirastona, toisin sanoen ministeriötasolla solmitaan yliopisto-
ja tiedehallinnon tarkentava virkaehtosopimukset ja suurelta osin myös
neuvotellaan niistä. Tilanne ei tyydytä kaikkia. Varsinkin eräät
hallintojohtajat ovat pyrkineet siirtämään opetusministeriön
syrjään yliopistosektorin neuvotteluista ja muodostamaan muunlaista
yliopistojen neuvottelujärjestelmää. Ainakin tällä
hetkellä opetusministeriö on kuitenkin ainoa delegointivirasto
yliopistoalalla. Yliopistojen tai niiden yhteenliittymien nimissä
ei nyt tehdä virkaehtosopimuksia.
Keskeisimmät opetusministeriön tasolla ratkaistavat sopimuskysymykset
liittyvät järjestelyvaroihin ja niihin verrattaviin eriin. Keskustasolla
sovitun suuruisien järjestelyvarojen jakamisesta eri kohteisiin sovitaan
ministeriötasolla. Kohteita voivat olla esim. tuloksellisuuslisät
tai sijoituspalkkaluokkien korotukset eri opettajaryhmille. Ministeriötasolla
sovitaan myös opetushenkilöstön käytössä
olevista palkkaluokista. Opetushenkilöstön järjestelyvaraneuvottelut
ovat juuri käyty ja neuvottelujen tulosta on kuvattu tämän
lehden sivuilla 14-17.
AKAVA-JS osallistuu aktiivisesti yliopisto-opettajien osalta yliopisto-
ja tiedehallinnon tarkentavaan virkaehtosopimusneuvotteluihin ja sopimuksen
tekemiseen. Keskeinen elin AKAVA-JS:ssä on yliopistojaosto, jossa
asetetaan neuvottelutavoitteet, seurataan neuvotteluita sekä hyväksytään
neuvottelutulos, kuten juuri äsken on tapahtunut.
Luonnollisesti yliostoalan liitot ovat vahvasti edustettuina yliopistojaostossa.
Lisäksi yliopistoliittojen edustajat osallistuvat suoraan neuvottelutoimintaan
opetusministeriön kanssa.
Järjestelyvararatkaisun ja muiden vastaavien erien lisäksi
yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentava virkaehtosopimuksia on tehty mm.
työaikajärjestelystä.
Opetushenkilöstön järjestelyvaroja ym. muita eriä
koskevat virkaehtoneuvottelut käydään siis opetusministeriön
tasolla. Muun kuin opetushenkilökunnan osalta järjestelyvaroja
koskevat neuvottelut sen sijaan käydään yliopistotasolla.
Opetusministeriö esiintyy kuitenkin myös tältä osin
nykyisin muodollisena sopimuskumppanina järjestöjen kanssa.
Yliopistotaso
Valtion keskustason virkaehtosopimus samoin kuin yliopisto- ja tiedehallinnon
tarkentava virkaehtosopimus tulevat sovellettavaksi yliopistotasolla.
Toimijoina yliopistoissa ovat työnantajan edustajat, luottamusmiesjärjestelmä
ja järjestöjen yliopistoissa toimivat yhdistykset ja osastot.
Yliopistotaso muodostaa sopimus- ja neuvottelujärjestelmän
loppukäyttäjän. Yliopistotasolla kohdennetaan tuloksellisuuslisät/tutkijankoulutuslisät,
päätetään ns. kuoppakorotusten suuntautumisesta henkilötasolla
ja huolehditaan siitä, että korotukset ja muut edut tulevat
niihin oikeutetuille ja että järjestelmä käytännössä
toimii muutoinkin. Yliopistotasolla esimerkiksi päätetään
siitä, mihin virkaehtosopimuksen mukaiseen palkkaluokkaan professori
sijoitetaan.
Vaikka yliopistotaso pääasiassa soveltaa muiden tekemiä
virkaehtosopimuksia, on yliopistolla vaikutusta myös palkkapottiin
ja sen suuntautumiseen eri kohteisiin. Edellisessä Acatiimi -lehdessä
julkaistun Professoriliiton palkkakyselyn tulokset osoittivat kiistattomasti,
että palkkauksessa esiintyy yliopistokohtaisia eroja samaa virkaehtosopimusta
sovellettaessa.
Palkkausuudistuksen vaikutukset
Koko valtionhallinnon leveydeltä pyritään saavuttamaan
sopimus palkkausuudistuksesta. Pyrkimys koskee myös yliopistoja.
Palkkausuudistusta koskien yliopistojen neuvottelujärjestys näyttää
muotoutuvan edellä kuvatusta hieman poikkeavaksi.
Opetusministeriö on asettanut alkuvuodesta neuvotteluryhmän
neuvottelemaan palkkausuudistuk-sesta yliopistoissa. Neuvotteluryhmän
puheenjohtajana on opetusneuvos Juhani Dammert ministeriöstä
ja jäseninä kaksi yliopistojen hallintojohtajaa ja kaksi henkilöstöjohtajaa.
Lisäksi neuvotteluryhmään kuuluvat AKAVA-JS:n, YHL/Pardian
ja VTY/SAK:n edustajat. Neuvotteluryhmän tulee kuulla asiantuntijoina
valtionvarainministeriön, yliopistojen ja paikallisjärjestöjen
edustajia.
Neuvotteluryhmä on vasta käynnistämässä toimintaansa.
Määräaika sillä on kuluvan vuoden loppuun. Neuvotteluryhmässä
pyritään saamaan aikaiseksi yliopistoja koskeva sopimus palkkausjärjestelmän
uudistuksesta. Helppoa se ei tule olemaan. Esimerkiksi AKAVA-JS:n esitys
opetushenkilöstön omasta järjestelmästä ei ole
saanut vielä työnantajan siunausta.
Mikäli neuvotteluryhmässä ja yliopistojaostossa saavutetaan
sopimus, uusien palkkausjärjestelmien soveltamisen painopiste siirtyy
yliopistoihin. Tämä tulee vahvistamaan nykyiseen tilanteeseen
verrattuna huomattavasti ylipoistokohtaisen neuvottelu- ja soveltamisjärjestelmän
merkitystä.
Henkilökohtainen sopimus
Edellä on kuvattu yliopistojen virkaehtosopimusjärjestelmää
ja sitä koskevaa neuvottelumenettelyä. Virkaehtosopimus on kuitenkin
vain minimisopimus, jonka mukainen palkkataso voidaan ylittää
henkilökohtaisella virkasopimuksella. Henkilökohtaisen sopimuksen
käyttöaste ei ole tällä hetkellä kovin korkealla
tasolla. Henkilökohtaisten virkasopimusten merkityksen soisi vahvistuvan
nykyisestä palkkausta määrittävänä tekijänä
yliopistoissa. Henkilökohtaisessa sopimuksessa osallisia ovat työnantaja
ja ao. virkamies, viimeksi mainittu tarvittaessa liittonsa tai luottamusmiehensä
tukemana.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
valtion neuvottelukunnan varapuheenjohtaja ja yliopistojaoston puheenjohtaja
5.3.2003
(painetun lehden s. 21-22)
|