Kansleri Eero Vuorion
monet roolit

Molekyylibiologian professori Eero Vuorio on tottunut työurallaan moniin haastaviin työrooleihin. Takana on akateemista uraputkea assistentista vararehtoriin. Näköalaa suomalaiseen tiedepolitiikkaan on avannut myös lähes kuusi vuotta Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Kansainvälisiä tieteen asiantuntijatehtäviäkin on kertynyt korkealta tasolta. Uutta kanslerin rooliaan hän pohtii mietteliäänä.

Työhuone Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Medisiina-rakennuksessa on täynnä papereita, joita pitäisi raivata kanslerin työhuoneeseen muuttoa varten. Papereita ja luettavaa on riittänyt viime vuosina mm. tiheille Turun ja Helsingin välisille junamatkoille. - Niin käy, kun on monessa mukana. Meitä yhteisen hyvän eteen "pyyteettömästi" töitä tekeviä ihmisiä on aika vähän. Yhden sortin hulluutta tämä onkin, sillä yhteiselle asialle annettu aika on väistämättä omista töistä pois, huokaa Vuorio, joka on vaikeista pesteistään huolimatta hämmästyttävän hyvin onnistunut säilyttämään asioita tasapuolisesti tarkastelevan ja mukavan miehen maineensa.

Työ terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana päättyy vuoden vaihteessa. Näillä näkymin Vuorio jatkaa pestinsä loppuun, pitkälti muiden toiveesta. Siihen ei ole olemassa juridisia esteitä ja uuden puheenjohtajan nimeäminen toimikunnan neljäksi viimeiseksi kuukaudeksi olisi harmillisen työläs juttu. - Tulen tietysti jääväämään itseni tarpeen vaatiessa, ettei synny vääriä ajatuksia "kotiinpäin vetämisestä". Turun yliopiston etujen ajaminenhan on kanslerin päätehtäviä.

Akateemista "hatun vaihtoa"

Asiantuntijan "hatun vaihto" on hänelle tuttua. - Jo pitkään minun on pitänyt erilaisia alustuksia valmistellessani ja puheenvuoroja pitäessäni määritellä missä roolissa puhun. Useamman näkökulman hallinnasta ei yleensä ole haittaa, pikemminkin kai päinvastoin: terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajan, tutkimusryhmän vetäjän ja tutkijan, oppiaineen professorin tai yliopiston vararehtorin näkökulmat eroavat joskus toisistaan ja täydentävät kokonaiskuvaa, pohtii Vuorio.

Vaikka Vuorio onkin Turun yliopiston oma kasvatti, hän on viime vuodet liikkunut aktiivisesti maailmalla. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen hän on hakenut tutkijanuralleen potkua useampaan otteeseen Yhdysvalloista, joka on eittämättä yksi molekyylibiologian tutkijoiden Mekoista. Viime vuodet hän on risteillyt mm. Turun, Helsingin, Heidelbergin, Strassbourgin ja Brysselin väliä perheen asuessa tiukasti Turussa. Luottamus- ja asiantuntijatehtäviä on riittänyt työteliäälle miehelle sekä Heidelbergissä Euroopan Molekyylibiologian laboratorion hallintoneuvoston puheenjohtajana että Euroopan komission tutkimusohjelmien valmistelussa Brysselissä. Nämä ulkomaiset asiantuntijatehtävät eivät ole sidottuja Akatemiaan, joten ne jatkunevat myös tulevaisuudessa.

Vuorion työura Turun yliopiston lääketieteen kemian laitoksella professori Eino Kulosen tutkimusryhmässä alkoi jo opiskeluaikana assistentin sijaisuuksissa. Kulonen kokosi ympärilleen lahjakkaita nuoria tutkijoita ja luotsasi heitä määrätietoisesti eteenpäin. Apulaisopettajana Vuorio toimi kolme viisivuotiskautta ja molekyylibiologian professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1989. Opetuksesta ja varsinkin tieteellisestä jatkokoulutuksesta kiinnostunut huumorintajuinen Vuorio on aina ollut suosittu opiskelijoiden keskuudessa ja opetuksen kehittäminen, mm. peruskoulutuksen tutkijalinjan alkuun saattaminen, on ollut hänelle tärkeää. Lääketieteellisen tiedekunnan opetusdekaanina hän toimi vv. 1993-96.

Vuorio on 55-vuotias. Oma tutkimusryhmä on erikoistunut sidekudoksen ja luuston molekyylibiologiaan sekä siirtogeenisten koe-eläinmallien tuottamiseen ihmisen luu- ja rustosairauksille. Hänen johdollaan on valmistunut 19 väitöskirjaa ja työn alla on seitsemän väitöskirjaa. Seuraavan vuoden aikana väitöskaronkka päästäneen järjestämään viidelle uudelle tohtorille. - Surkean vähän aikaa minä olen heille viime aikoina pystynyt järjestämään, siitä on pysyvästi huono omatunto. Olen käyttänyt liikaa aikaani näihin tiedepoliittisiin hallintohommiin. Tällä viikolla istuimme pitkään iltaa Pöytyän Karhunojalla, paistoimme rosvolammasta ja puhuimme maailmaa paremmaksi. Oma tutkimustyöni ei enää voi olla erityisen aktiivista. Kun on liian pitkään voinut käyttää tutkimukseen huomattavasti vähemmän aikaa kuin ne, joiden kanssa kilpailee, hiipuu homma väistämättä. Se on pitänyt hyväksyä. Seuraavat viisi vuotta olen virkavapaana professorin virastani ja keskityn Turun yliopistossa kanslerin tehtäviin.

Ongelmalliset tilavuokrat

Tammikuun 2003 alussa Vuorio valittiin Turun yliopiston rehtoraattiin ja hänen vararehtorin vastuualueekseen tulivat yliopiston tila- ja rakennusasiat sekä tietohallinto.

- Yliopistojen ja Senaatti-kiinteistöjen suhde on mielenkiintoinen. Vuokraisännällemme asetetut tiukat tulostavoitteet sitovat heidän käsiään, eivätkä yliopistot voi etsiskellä tiloja kilpailevilta vuokranantajilta. Tilat on suunniteltu ja rakennettu yliopistoille, joten olemme aika lailla puun ja kuoren välissä. Kustannustietoisuutta on ilman muuta lisättävä tutkijoidenkin keskuudessa ja ajatus, että myös oppiaineissa joudutaan miettimään mikä on milloinkin tärkeintä - uusi virka, tutkimusmäärärahat vai lisätilat - on kannatettava. Jotain on kuitenkin karannut käsistä, kun suurin osa yliopistoille osoitetusta lisärahoituksesta hupenee kasvaviin vuokrakuluihin. Kiinteistökulut ovat esimerkiksi Turun yliopiston osalta samaa suuruusluokkaa kuin Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan vuotuiset tutkimusmäärärahat! Kyse ei todellakaan ole pienistä summista!

Vuorion jälkeen Turun yliopiston tila-asioista vastaavana vararehtorina jatkaa siviilioikeuden professori Ari Saarnilehto. - Mies paikallaan, Saarnilehtohan on tutkinut juuri huoneenvuokra-asioita, naurahtaa Vuorio.

Kansleriksi kanslerin paikalle

Vuoden 1995 lääketieteellisen tiedekunnan promootiovalokuvassa Vuorio kiipeää itselleen epäluonteenomaisen vakavan ja arvokkaan näköisenä juhlamenojen ohjaajana Turun tuomiokirkon portaita promootiokulkueen keulassa. Samanlainen kuva yliopiston arkistoista löytyy mm. Vuorion edeltäjästä kanslerina eli Leena Kartiosta. Seremoniallinen juhlamenojen ohjaajan tehtävä on kaukaisesti sukua kanslerin viran edustustehtäville ja toiminnalle yliopiston edusmiehenä. - En ole tottunut tuomaan itseäni seurustelumielessä esille, mutta lupaan kyllä sitäkin taitoa hioa. Muuten kuvittelen tuovani kanslerin tehtäviin juuri Turun yliopistoa ulkoapäin katsoneen ihmisen näkemyksiä ja suhteita. Kanslerin virkahan on mielenkiintoinen, koska siinä on hyvin vähän lakisääteisiä tehtäviä: professorien ja dosenttien nimitysten ja johtosääntöjen vahvistamisen lisäksi jokainen kansleri muotoilee tehtävästä itselleen sopivan. Ajat jolloin kanslerit olivat vireitä eläkeläisiä ovat kuitenkin takana, nyt kanslerin odotetaan olevan aktiivi-ikäinen toimija.

- Edeltäjäni Leena Kartio oli juristi, hän on evästänyt minua perusteellisella muistiolla kanslerin tehtävistä ja asioiden nykytilasta. Sen pohjalta voin hyvin etsiä omaa suuntaani kanslerin työssä. Kanslerilla on juridinen asiantuntija käytössään, kanslerinsihteerinä jatkaa VT Janne Salminen. Ensimmäiset virkatehtäväni syyskuun alkupäivinä näyttävät olevan neuvottelu vararehtorin tehtävistä seuraajani kanssa, yliopiston edustaminen Arvot ja johtaminen -seminaarissa, edeltäjäni läksiäiset ja yliopiston avajaiset. Siitä se alkaa. Tärkeää työlleni Turun yliopiston edustajana on tietenkin toimiva työnjako yliopiston rehtorin Keijo Virtasen kanssa ja siitä on selkeät sävelet olemassa. Rehtori on yliopiston "toimitusjohtaja", kansleri enemmän laillisuuden valvoja. Suhdetoimintatehtäviä riittää nyky-yliopistossa molemmille.

Monialaisen yliopiston edunvalvojaksi

Millaisen yliopiston suhteita Vuorio sitten näkee ajavansa: - Turun yliopisto on selvästi menestyvä monialainen yliopisto. Monilla mittareilla, mm. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa Turku on kakkonen Helsingin jälkeen. Turun vahvuutta opiskelukaupunkina tukevat myös Åbo Akademi ja Turun kauppakorkeakoulu: opiskelijoille tämä on selvä houkutin.

Turun kaupungin sisäänpäinlämpiävään maineeseen Vuorio on törmännyt mm. pääkaupungissa. - Siinä on osa tottakin, pääasiassa positiivisessa mielessä. Samasta sisäänpäinlämpiämisestä on kuullut syytteitä myös yliopistoa kohtaan. Suomessa ihmiset liikkuvat tiedemaailmassa kansainväliseen käytäntöön verrattuna kuitenkin aika vähän, mistä syystä hyvät hakijat löytyvät usein omasta yliopistosta.

Toinen asia, josta Turun yliopisto on saanut negatiivissävyistä palautetta yliopistomaailmassa on lääkärien muuntokoulutuksen aloittaminen. Puheet "koplauksesta" kansleri kiistää selvästi. Kriitikoita hän kehottaa lukemaan Turun yliopiston strategiapapereita pitkällä ajalla. - Tutkinto-oikeuden antaminen diplomi-insinöörikoulutuksessa oleville tietotekniikan opiskelijoille sekä hammaslääkärien peruskoulutuksen aloittaminen ovat olleet tavoitteitamme pitkään. Nyt ne vain kypsyivät hedelmiksi. Hammaslääkäreistä tulee pulaa lähiaikoina ja Turun yksikön muuttuminen tutkimus- ja erikoistumiskeskukseksi osoittautui opetusministeriön käyttämillä tuloksellisuuskriteereillä kestämättömäksi ratkaisuksi. Kun peruskoulutusta ei ole, tutkimus- ja jatkokoulutusyksikkö ei voi pysyä pystyssä. Laitoksen tasosta huolimatta sillä oli hankaluuksia erityisesti muualla peruskoulutuksensa saaneiden rekrytoimisessa tutkijakoulutukseen.

Muuntokoulutukseen Vuorio kertoo suhtautuvansa pitkän harkinnan jälkeen myönteisesti. - Urakierron mahdollistaminen sairaanhoitajille ja mahdollisuus päästä haastavampiin työtehtäviin halutessaan on kannatettavaa. Olen iloinen, että Turun yliopisto, jota on totuttu pitämään aika perinteisenä opinahjona, otti haasteen vastaan ja lähti rakentamaan uudenlaista koulutusta. Muuntokoulutukseen hakeneet 268 ammattilaista todistavat, että tämäntyyppiselle koulutukselle on ollut kysyntää. Normaalivuonna sairaanhoitajataustaisia hakijoita on ollut vain murto-osa tästä, toteaa Vuorio.

Välivirat takaisin!

Yliopistojen virkarakenteen ongelmiin Vuorio on tutustunut läheisesti Akatemiassa mm. erilaisten tieteenala-arviointien ja muiden raporttien muodossa. - Suomen tieteen tila ja taso on hyvä lähtökohta tarkastella monia yliopistomaailman asioita. Apulaisprofessori-nimikkeen poisto on tuottanut aika erikoisen tilanteen, johon ulkomaiset arvioitsijat ovat toistuvasti puuttuneet: akateemisesta virkarakenteesta puuttuu nyt askelmia, siitä ei päästä mihinkään. Virkarakennetta ja -nimikkeistöä tulisi mielestäni kehittää yliopistojen yhteistyönä. Nykyiset opettajanimikkeet eivät kaikki ole erityisen onnistuneita, esimerkkinä Vuorio mainitsee lääketieteellisen tiedekunnan apulaisopettajan.

- Yliopiston apulaisopettaja on tietysti aika koominen virkanimike, kun ammattikorkeakouluissa opettaa leegio yliopettajia. Kun armeijasta päästyäni sain ensimmäisen apulaisopettajan viisivuotiskauteni soitin ylpeänä Poriin äidilleni, joka ilahtui kovasti etenemisestäni, mutta muisti mainita, että veljeni on ollut jo pari vuotta erityisopettajana Ulvilassa, muistelee Vuorio.

Teksti: Tuula Vainikainen
Kuva: Turun Sanomet/Holmén

(painetun lehden s. 8-10)