Yliopistojen alueellisen vaikuttavuuden tehostaminen

 

Oheinen kartta pohjautuu karttaan kirjassa: Välimaa, J. (toim.) 2001. Finnish Higher Education in Transition -Perspectives on Massification and Globalisation. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.

Yliopistojen merkitys nykyaikaisen yhteiskunnan kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta on laajasti tiedostettu. Tämä näkyy selvästi myös pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa.: "2000-luvun hyvinvointiyhteiskunta on osaamista korostava työntekoon ja yrittämiseen kannustava, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja alueellisesti tasapainoinen". Hallituksen toimintastrategiassa on keskeistä osaamisen ja muiden kasvun edellytysten vahvistaminen.

Yliopistojen keskeinen rooli näkyy monissa strategisissa suunnitelmissa. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston katsauksessa korostetaan yliopistojen ja tutkimuksen roolia myös alueellisen vaikuttavuuden kannalta. Euroopan Unionin komission tiedonannossa "Yliopistojen rooli tietojen ja taitojen Euroopassa" korostetaan yliopiston taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.

Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden työryhmä jätti mietintönsä kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen on tehty runsaasti toimenpiteitä työryhmän ehdotusten pohjalta.

Yliopistojen ja korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden strategiatyö on lähtenyt käyntiin. Opetusministeriö on keväällä 2003 laatinut oman aluestrategiansa ja syksyllä valmistuu Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston oma aluestrategia.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut laativat vuoden 2002 loppuun mennessä yhteiset alueelliset strategiansa yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Tämä strategiaprosessi oli avoin vuoropuhelu yliopistojen ja muun yhteiskunnan toimijoiden välillä. Sen kautta yliopistojen tietoon tuli alueen muiden toimijoiden tarpeet koulutuksessa ja tutkimuksessa. Se on perusta, jota yliopistoissa on tarkasteltu oman toiminnan kehittämisen kannalta.

Alueellisten strategioiden laatiminen on merkittävä avaus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteisen suunnittelun kannalta. Tuloksena on suunniteltu yhteistyötä ja työjakoa. Kun tätä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön ja työnjaon strategiaa aletaan toteuttaa käytännössä, saadaan kokemuksia ja esimerkkejä kehityksen suunnasta.

Yhteiset aluestrategiat olivat käytettävissä jo kevään 2003 tulosneuvotteluissa. Niissä voitiin jo käynnistää eräitä yhteisiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hankkeita.

Kevään 2003 yliopistojen tulosneuvotteluissa oli käytössä uudistunut rahoitusmalli. Siinä perusrahoituksen uudeksi tekijäksi oli otettu mukaan yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Sen rahoitusosuutta määritettäessä otettiin huomioon toisaalta yliopistojen innovaatiopotentiaali ja toisaalta eräät erityiset tehtävät, joilla katsotaan olevan merkittävää alueellista vaikuttavuutta.

Uudelle tulossopimuskaudelle 2004-2006 toteutetaan yliopistoissa myös uutta valtakunnallista alueohjelmaa. Siinä on voitu käynnistää yliopistojen esittämiä hankkeita, joiden keskeisenä kriteereinä on ollut alueellinen vaikuttavuus. Hankkeita valittaessa kiinnitettiin huomiota siihen, että ne vastaavat alueellisia kehittämisstrategioita ja alueellisia osaamis- ja tutkimustarpeita.

Tulosneuvotteluissa on myös sovittu kuuden yliopistokeskuksen kehittämisestä. Yliopistokeskus on samalla paikkakunnalla toimivan usean yliopiston toimintojen osaamiskeskittymä, jossa yliopistot tukevat yhteistyötä sateenvarjo-organisaation alla. Vastuu laadusta ja toiminnan yliopistollisesta luonteesta on emoyliopistolla. Jollakin yliopistolla on toiminnan koordinaatiovastuu. Tavoite on saavuttaa yhteistyöllä synnergiaetuja opiskelijoiden, tutkimuksen ja vaikuttavuuden kannalta ja lisätä yliopiston näkyvyyttä ja vaikutuksia. Tavoite on parantaa myös tukipalvelujen laatua ja hallinnon tehokkuutta.

Yliopistolain muutos

Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden työryhmä esitti yliopistolain muuttamista niin, että lakiin lisätään yliopiston tehtäväksi yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Tätä koskeva yliopistolain muutos on valmisteltu ja se on lausunnoilla lokakuun 2003 loppuun saakka. Muutosehdotukseen liittyy kolmannen tehtävän parempaa suorittamista tukevia ehdotuksia. Yliopistojen mahdollisuuksia osallistua sen tehtäviä tukevaan muiden organisaatioiden ja yritysten toimintaan parannetaan. Samoin muun yhteiskunnan ja yliopistojen välisen vuorovaikutuksen tehostamiseksi ehdotetaan ulkopuolisten jäsenten nimeämistä kaikkien yliopistojen hallituksiin sekä yliopiston hallituksen ja rehtorin aseman ja keskinäisen suhteen vahvistamista.

Yliopistojen alueellista vaikuttavuutta on rahoitettu merkittävästi EU:n rakennerahastojen kautta. Nyt selvitysmiehen tehtävänä on arvioida rakennerahastovaroin toteutetut tutkintoon johtavat koulutusohjelmat yliopistoissa. Tarkoitus on tunnistaa onnistuneet hankkeet ja valmistella niiden vakinaistamista yliopistojen varsinaisessa toiminnassa.

Näillä toimenpiteillä ollaan toteuttamassa korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden työryhmän ehdotuksia ja vahvistamassa yliopistojen alueellista vaikuttavuutta. Toteutuessaan yliopistolain muutos tulee merkittävästi antamaan uusia tehtäviä yliopistolle ja haasteita erityisesti yliopistojen johdolle. Vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa on tarpeen ottaa huomioon niin opetuksessa, tutkimuksessa kuin muussakin palvelutehtävässä. Tämä edellyttää johtamisen kohteiden laajenemista ja todennäköisesti uusia organisatorisia järjestelyjä uuden tehtävän suorittamisessa.

Käynnistetyt yliopistojen alueellista vaikuttavuutta tukevat toimenpiteet ollaan toteuttamassa näköpiirissä olevan määrärahakehityksen puitteissa. Yliopistoissa on yhdessä elinkeinoelämän ja alueen toimijoiden kanssa kehitetty runsaasti hankkeita ja ehdotuksia, joilla uskotaan olevan merkittävä alueellinen vaikuttavuus. Opetusministeriön toiminta- taloussuunnitelmassa on esitetty erityistä panostusta näiden uusien avauksien toteuttamista varten.

Markku Mattila
yliopistoyksikön johtaja
Opetusministeriö

(painetun lehden s. 8-10)