Oulun yliopisto - vahva Pohjois-Suomen aluevaikuttaja

Oulun yliopisto on maamme ensimmäinen oman alueensa tarpeisiin perustettu yliopisto. Sen vaikutuspiiri kattaa puoli Suomea Keski-Pohjanmaalta ja Ylä-Savosta pohjoisimpaan Lappiin. Tältä alueelta yliopisto saa opiskelijoistaan 3/4 ja samalle alueelle noin 2/3 yliopistosta valmistuneista sijoittuu työelämään. Oulun yliopiston roolia aluevaikuttajana pohtii rehtori Lauri Lajunen.

Presidentti Urho Kekkonen totesi puheessaan yliopiston ensimmäisen lukuvuoden avajaisissa vuonna 1959 seuraavaa:" "Oulun yliopisto ei aloita työtään sellaisessa raivaamattomassa maastossa eikä sellaisissa alkukantaisissa oloissa kuin Turun akatemia, mutta uudisraivaajan osa on tietyssä mielessä myös tällä yliopistolla. Suomen eduskunta ja maan hallitus ovat tehneet päätöksen Oulun yliopiston perustamisesta tietoisina siitä, että Pohjois-Suomella on riittävät henkiset ja aineelliset edellytykset taloudelliseen vaurastumiseen ja sivistykselliseen nousuun, kunhan nämä edellytykset tiedon ja työn avulla muutetaan eläväksi, aktiiviseksi voimaksi hyödyntämään pohjoisia maakuntia ja koko maata." Puheensa lopussa presidentti Kekkonen esitti vielä toivomuksen, että yliopistosta pidettäisiin aina kiinteää yhteyttä maakuntiin ja niiden asukkaisiin. Näin hänen mukaansa saadaan aikaan ja ylläpidetään yliopiston toiminnalle Pohjois-Suomen väestön keskuudessa välttämätön luottamus, jolta maaperältä yliopisto voi tehtävänsä täyttää. Tätä toivomusta on toteutettu alusta alkaen. Kiinteästä ja voimakkaasta vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan kanssa on tullut Oulun yliopiston erityispiirre ja vahvuustekijä.

Strategiansa mukaisesti Oulun yliopisto haluaa edistää aineellista hyvinvointia ja sivistystä alueellisesti ja kansallisesti. Globalisoituvassa maailmassa yliopisto voi parhaiten toteuttaa tehtäväänsä kehittymällä entistä merkittävämmäksi kansainväliseksi tiedeyhteisöksi, joka houkuttelee hyviä opiskelijoita ja henkilökuntaa ja joka on haluttu yhteistyökumppani.

Oulun lisäksi toimintaa noin 10 paikkakunnalla

Oulun yliopisto on monitieteinen käsittäen kahdeksan koulutusalaa. Profiilin Oulun yliopistolle antavat neljä painoalaa, jotka ovat biotekniikka, informaatiotekniikka, ympäristötekniikka ja pohjoisuus. Painoalat ovat kaikki ongelmakeskeisiä ja monialaisia sekä ne täyttävät kaksi ehtoa: yliopistossa on vahvaa osaamista niillä aloilla ja ne ovat tärkeitä Pohjois-Suomen elinkeino- ja kulttuurielämälle. Yliopisto toimii Oulun kaupungin lisäksi noin kymmenellä paikkakunnalla joko omassa toimipisteessä tai yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. Oulun yliopistolla on kaikkiaan seitsemän omaa alueellista toimintapistettä, jotka ovat omaleimaisia ja eri kokoisia. Kullakin on oma profiilinsa sekä ensisijainen tutkimus- ja koulutustehtävänsä. Yhteiskunnallisen palvelutehtävän kautta niille on tullut myös selkeä palvelutehtävä. Yliopisto ei kuitenkaan mene maakuntiin kertomaan mitä siellä tulee tehdä, vaan toimintamallimme pohjautuu kunkin alueen omaan elinkeino- ja kehittämisstrategiaan. Yliopisto on mukana asiantuntijana niissä hankkeissa, jotka vaativat yliopistollista osaamista.

Oulun yliopisto toimii kiinteässä yhteistyössä toimintaympäristönsä kanssa ja osallistuu alueellisten suunnitelmien laadintatyöhön maakunta- ja seutu/aluekeskustasolla sekä laatii ja toteuttaa alueellisia korkeakoulustrategioita yhteistyössä lähiyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Merkittävin rahoitustapa alueellisessa toiminnassa ovat EU:n rakennerahasto-ohjelmat. Rakennerahastohankkeiden toteutuksessa tavoitteena on aina hankkeiden merkittävä vaikuttavuus ja korkea laatu, joiden tulee näkyä alueen osaamisen ja koulutustason nousuna, parempina palveluina, jalostusasteen kasvuna, uusina työpaikkoina ja hyvinvointina. Hanketoiminnassa pyritään laajoihin hankekokonaisuuksiin yhteiskumppaneiden kanssa kehittämisen kärkialoilla.

Yliopiston aluetoiminta edistää yhteistyötä muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tarkoituksemukaisen työnjaon pohjalta. Oulun yliopiston rooli alueensa kehityksen veturina näkyy mm. siinä, että Oulun seudun osaamiskeskusohjelman, Oulun kaupungin kasvuohjelman ja Pohjois-Suomen multipolisverkoston osaamisalueet ja klusterit pohjautuvat yliopiston painoaloihin ja vahvuuksiin.

Yhteiskunnallisessa palvelutehtävässä on pidettävä kiinni toiminnan laadusta

Keskeiset Oulun yliopiston alueelliset toimintayksiköt ovat Kajaanin yliopistokeskus, Kemissä Meri-Lappi Instituutti (yhteinen Lapin yliopiston kanssa), Sodankylän geofysiikan observatorio, Nivalassa Oulun Eteläisen instituutti, Raahessa Pehr Brahe-ohjelmistolaboratorio (yhteinen Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja VTT:n kanssa), Kuusamossa Oulangan biologinen asema, Hailuodossa Perämeren tutkimusasema ja Vaalassa Oulujärven tutkimusasema. Lisäksi Oulun yliopistolla on mm. toiminnalliset yhteistyösopimukset Jyväskylän yliopiston Chydenius-instituutin kanssa Kokkolassa ja Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen tutkimusaseman kanssa. Ympäristö- ja luonnonvara-alalla Oulun yliopisto koordinoi laajaa NorNet-yhteistyöverkostoa, johon kuuluvat Syke, kolme pohjoisen alueellista ympäristökeskusta, RKTL, Metla ja MTT.

Alueellisia maisteriohjelmia, avointa yliopisto-opetusta, ammatillista täydennyskoulutusta toteutetaan ns. maakuntayliopistotoiminnan kautta. Maakuntayliopisto on Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan liiton yhteistyöverkosto. Toimintaympäristöyhteistyötä edistetään erityisesti yliopiston neuvottelukunnan, alueneuvottelukunnan, Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöneuvottelukunnan ja muiden yhteistyöelinten toimesta.

Alueellisiin koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osallistuminen edistää yliopistossa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen monialaisuutta ja ongelmakeskeisyyttä sekä yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kun yliopisto nyt kehittää yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä, on toiminnan laadusta ehdottomasti pidettävä kiinni. Esim. alueellisesti monimuoto-opetuksena toteutettujen maisteriohjelmien tulee olla tasoltaan ja sisällöltään yhtä vaativia kuin emoyliopistossa vastaavasti annettu opetus. Vapaasti valittavien opintojaksojen osalta voidaan alueen erityistarpeet ottaa huomioon, mutta alueelliset maisteriohjelmat eivät saa olla maisteriohjelmaksi nimettyä ammatillista täydennyskoulutusta.

Oulun seutu on hyvä esimerkki siitä, miten määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä voidaan synnyttää kansainvälisesti merkittävä osaamis- ja kasvukeskus, jonka vaikutus säteilee laajalti myös muualle Pohjois-Suomeen. Menestys on pohjautunut osaamistason määrätietoiseen kasvattamiseen, onnistuneisiin valintoihin, verkostoitumiseen ja aitoon yhteistyöhön. Eri toimijoiden yhdessä laatimat strategiat ja niihin sitoutuminen ovat taanneet sen, että koulutus, tutkimus, tuotekehitys, tuotanto ja markkinointi ovat linjassa keskenään ja tukevat toisiaan.

Lauri Lajunen
rehtori, Oulun yliopisto

(painetun lehden s. 11-12)