Yliopistot Varsinais-Suomen aluekehityksen vetureina

Yliopistojen alueellinen vaikuttavuus leimaa jatkossa yhä enemmän myös AKAVAn aluetoimikuntien työtä. Tätä mieltä on oheisessa kirjoituksessaan Varsinais-Suomen aluetoimikunnan puheenjohtaja Eero Kuparinen.

On vaikea kuvitella Varsinais-Suomea ilman yliopistoja, siksi keskeinen asema niillä maakunnassa on. Turun kokoisen kaupungin katukuvassa ei voi olla huomaamatta Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun yhteensä lähes 30 000 henkeen nousevaa opiskelijajoukkoa, jonka vaikutus on alueen elinkeinoelämään todella huomattava. Myös työllistäjänä seudun yliopistojen panos on merkittävä: Turun yliopisto on kaupungin kolmanneksi suurin työnantaja. Yhdessä yliopistot työllistävät noin 4000 opettajaa, tutkijaa tai muuhun henkilökuntaan kuuluvaa.

Tilastollista näkyvyyttä merkittävämmin yliopistojen vaikutus tulee kuitenkin esiin Varsinais-Suomen hyvinvoinnin edistäjänä. Yliopistot osallistuvat aktiivisesti alueen kehittämiseen käymällä jatkuvaa vuoropuhelua alueellisten toimijoiden kanssa ja sovittamalla omat strategiset ratkaisunsa alueen laajempiin strategioihin.

Halu alueelliseen vaikuttamiseen johti Varsinais-Suomen akavalaisen yliopistoväen jo varhain mukaan myös Akavan aluetoimintaan. Professoriliiton Turun yliopiston paikallisosasto tuli mukaan toimintaan heti 1980-luvun alkupuolella AKAVAn aluetoimintaa käynnistettäessä. Myöhemmin mukaan liittyi myös Korkeakoulualan ja assistenttien ja tutkijain liitto (KATL), ja tällä hetkellä yliopistoväkeä on mukana aluetoiminnassa professorien ja tieteentekijöiden ohella myös eräiden muiden akavalaisten liittojen, kuten esim. SEFE:n ja TEK:n kautta.

Aluerooli kasvussa

Aluetoimikunnan työhön yliopistojen alueellinen vaikuttavuus heijastuu monin eri tavoin. Se ilmenee mm. näiden kanssa alueen hallinnollisissa organisaatioissa ja toimielimissä tehtävänä yhteistoimintana. Yhteistyöfoorumeista keskeisimpänä mainittakoon Varsinais-Suomen liitto ja siellä maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Yliopistojen valmius ottaa näkyvä rooli oman alueensa kehittämisessä ja akavalaisen aluetoiminnan pyrkimys toimia alueensa aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana ovat osuneet hyvin yhteen. Yhteinen sävel on ollut siten helppo löytää. Yliopistojen läsnäolo on ollut myös jatkuvana haasteena aluetoimikunnan työtä linjoitettaessa. Sillä on ollut omat heijastusvaikutuksensa aluetoimintaan niin alue- , elinkeino-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaan kuin yrittäjyyteenkin liittyvissä kysymyksissä.

On syytä olettaa, että yliopistojen alueellinen vaikuttavuus tulee leimaamaan akavalaista aluetoimikuntatyötä jatkossa entistäkin enemmän, siksi merkittävä yliopistojen alueellisen vaikuttavuuden kasvu on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ollut.

Yliopistolaitos on osoittanut toimissaan luovuutta, laatua ja monipuolisuutta. Se on tähdentänyt työssään aloja, jotka luovat uusia tietoja ja taitoja eivätkä vain muokkaa jo olemassa olevaa. Yliopistolaitoksen voi sanoa vastanneen onnistuneesti yhteiskunnan esittämiin moninaisiin haasteisiin. Tämä tulee hyvin esille maaliskuussa 2000 julkistetussa Turun yliopiston ulkoisen vaikuttavuuden arvioinnissa, jossa Turun yliopisto arvioitiin aluekehityksen merkittävimmäksi veturiksi Varsinais-Suomessa. Tässä suhteessa korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän muistiossa vuonna 2001 tutkimuksen ja opetuksen rinnalle kolmanneksi tehtäväksi nostettavaksi esitetty vuorovaikutus ympäröivään yhteiskuntaan oli ollut Varsinais-Suomessa jo vuosia osa yliopistollista arkipäivää.

Toiseksi yrittelijäin maakunta

Väkilukuun suhteutettuna Varsinais-Suomi on tällä hetkellä Uudenmaan jälkeen Suomen yritteliäin maakunta. Turun kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan yritysten määrä kasvoi vuonna 2001 jopa eniten koko maassa Turun seudulla. Tähän on kiistatta vaikuttanut merkittävästi innovatiivinen toimintaympäristö, jonka luomisessa alueen yliopistot ovat olleet ratkaisevassa asemassa. Yliopistot ovatkin tänä päivänä Varsinais-Suomessa monessa yrityshautomossa mukana. Näistä mainittakoon mm. Turun seudun uusyrityskeskus Generaattori, Turun seudun kehittämiskeskus TAD Centre ja Kulttuurituotannon osaamiskeskus Kulturo.

Eri yhteistyötahojen kanssa kehitetyistä hankkeista näyttävin on kuitenkin Turku Science Park, jonka tehtävänä on vahvistaa etenkin biotekniikan ja informaatioteknologian alalla tutkimuksen ja siitä kumpuavan yritystoiminnan toisiinsa nivoutumista. Turku Science Parkista on tarkoitus kasvattaa Varsinais-Suomen innovaatiojärjestelmän ydin. Tähän liittyvä Turun kolmen tiedeyliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen tietotekniikkatalo valmistuu vuoden 2005 lopulla. Valmistuessaan ICT-talo tulee tarjoamaan tilat 3000 opiskelijalle ja 700 työntekijälle. Turun ohella Turku Science Park ulottaa vaikutuksensa myös Saloon, jonne toiminta laajennetaan Turun ja Salon välistä älykäytävää pitkin.

Varsinais-Suomessa yliopistolaitoksen ja sidosryhmien hyvästä yhteistyöstä ovat hyötyneet molemmat osapuolet. Uudet avaukset ovat lähteneet maakunnan yliopistoissa tehdystä tutkimus- ja koulutustoiminnasta, mutta ne ovat puolestaan saaneet käyttövoimaansa ja innovatiivisuuttaan myös uusista yhteistyökumppaneistaan. Tämä on yhteistoimintaa, missä akavalaisella henkilöstöllä on ollut keskeinen panoksensa. Siksi myös AKAVA Varsinais-Suomi haluaa olla jatkossakin kiinteästi mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin päättäjiin ja työnantajatahoihin siten, että nämä ovat tietoisia akavalaisten tavoitteista ja ongelmista.

Eero Kuparinen
Tieteentekijöiden litto
AKAVAn Varsinais-Suomen aluetoimikunnan puheenjohtaja

(painetun lehden s. 21-22)