Syksyn työmarkkinanäkymiä

Voimassa oleva tulopoliittinen kokonaisratkaisu päättyy vajaan puolentoista vuoden kuluttua. Keskeinen kysymys syksyn aikana on palkkausjärjestelmän uudistuksen selvittäminen. Myös ensi vuoden keväällä tulevia järjestelyvaroja koskevat neuvottelut ovat vähitellen käynnistymässä. Koulutuspoliittiset kysymykset ja lainsäädäntö työllistävät niin ikään järjestöjä. Yliopistojen ja tutkimuksen voimavarat ovat jatkuvasti esillä.

Voimassa oleva kokonaisvaltainen työmarkkinaratkaisu päättyy helmikuun puolessa välissä 2005. Kokonaisratkaisu on luonut ja luo eräänlaisen kehyksen koko työmarkkinatoiminalle.

Kokonaisratkaisuun liittyen on monia asioita selvitettävänä. Useat eivät niistä koske mitenkään erityisesti yliopisto- ja tutkimusväkeä. Lisäksi esillä on kokonaisratkaisusta vain väljästi riippuvia asioita, kuten esimerkiksi valtion puolella palkkausjärjestelmän uudistus. Kullakin alalla on vielä omat asiansa, kuten mm. yliopistoja koskien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ja yliopistolain muutos. Näillä on myös työmarkkinavaikutuksia.

Palkkausjärjestelmän uudistus

Ammattijärjestöjen kannalta keskeistä on, miten niiden jäsenten palkkaus määrittyy ja minkä suuruista palkkaa saadaan. Valtionhallinnossa ollaan koko rintaman leveydeltä tekemässä palkkausjärjestelmän uudistusta. Osassa virastoja uudistus on jo tehty. Uudistuksessa kyse on, kuten aikaisemmin on todettu eri yhteyksissä, tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvien elementtien entistä suuremmasta tuomisesta palkkauksen perusteisiin. Palkkausuudistus koskee myös yliopistoja.

Tämän lehden julkaisijajärjestöjen keskeiset toimijat ovat, melkeinpä voisi sanoa täystyöllistetysti, mukana palkkausjärjestelmän uudistuksen selvittelyissä yliopistojen osalta. Palkkausuudistuksen aikataulua ja pääpiirteitä on selvitetty mm. Acatiimi -lehden kesäkuun numeron pääkirjoituksessa.

Tässä vaiheessa lokakuun alkupuolella on palkkausuudistuksen valmistelu vielä kesken, itse asiassa vasta alku taipaleella. Tehtävien vaativuuteen perustuvaa palkkauksen osaa selvitellään erikseen opetushenkilökunnan osalta ja erikseen muun henkilökunnan osalta. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkkausosan lisäksi tulee henkilökohtainen osa, jonka selvittely on vielä hyvin alkuvaiheessa.

Palkkausuudistuksessa on kyse järjestöjen ja niiden jäsenten kannalta suurimmasta asiasta vuosiin. Palkkausuudistusta ei voida toteuttaa ilman tuntuvaa lisärahoitusta. Tämä koskee erityisesti yliopistosektoria. Vasta kun kaikki osat ovat kasassa, voidaan suorittaa kokonaisarviointi tilanteesta.

Järjestelyvaraneuvottelut

Professorien tutkijankoulutuslisäjärjestelmässä on vastaavia piirteitä kuin palkkausuudistuksessa tarkoitetulla henkilökohtaisella osalla. Professoriliitossa on lähdetty siitä, että kehittämällä tutkijankoulutuslisäjärjestelmää järjestelyvaroilla, on samalla luotu edellytyksiä myös palkkausuudistukseen.

Voimassa olevan kokonaisratkaisun perusteella 1.3.2004 alkaen tulee 0,5 %:n liittoerä eli järjestelyvara. Järjestelyvaraa koskevat neuvottelut yliopisto-opettajien osalta ovat vähitellen käynnistymässä opetusministeriön ja AKAVA-JS:n välillä. Neuvotteluissa tullee esiin myös se, miten vaatimaton ja montaa mieltä jopa ärsyttänyt 0,3 %:n opettajalisä tulee käyttäytymään jatkossa.

Järjestelyvarat tulevat voimaan vasta 1.3.2004. Järjestelyvaraneuvotteluilla ei ole tämän takia kova kiire, mutta toisaalta järjestelyvaraneuvottelut eivät saa jäädä kokonaan palkkausuudistuksen jalkoihin. Palkkausuudistus ei kyllä ole toteutunut yliopistoissa ihan vielä tuona ajankohtana.

Koulutuspoliittisia kysymyksiä

OPM:ssä valmistellaan vuosia 2003 - 2008 koskevaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa. Järjestöt ovat antaneet tähän liittyen lausuntoja ja kannanottoja. Esimerkiksi Professoriliiton lausunto OPM:lle on luettavissa Professoriliiton kotisivulta www.professoriliitto.fi kohdasta Ajankohtaista - Lausunnot ja esitykset.

Kehittämissuunnitelmassa linjataan koulutus- ja tutkimuspoliittisia tavoitteita voimassa olevaa hallitusohjelmaa yksityiskohtaisemmin. Kehittämissuunnitelmalla tulee olemaan heijastusvaikutuksia yliopistojen henkilökuntaan ja sen työskentelyoloihin. Koulutuspolitiikan lisäksi sillä on siis myös työmarkkinaulottuvuuksia.

Yliopistolain muutosesitys on parastaikaa lausunnolla. Lausuntomenettely työllistää myös järjestöjä. Mitään hirveän dramaattisia muutostarpeita ja -esityksiä yliopistolakiin ei esiinny.

Keksintöoikeudet

Yliopistotutkijoiden pääasiallisena tehtävänä ei ole keksintöjen "suoltaminen". Usein keksinnöt tulevat yliopistotutkijoille ikään kuin sivutuotteena. Tätä taustaa vasten on luonnollista, että työsuhdekeksinnöissä yliopistotutkijat ovat ainakin osittain muista poikkeavassa asemassa. Tämä asema tulee säilyttää.

Korkeakouluja koskevan keksintöoikeuslain valmistelu on loppusuoralla. Tässä valmistelussa ainakin Professoriliitolla on ollut ja on edelleen jäsentensä erittäin suuri etu valvottavanaan. Näyttäisi siltä, että aikaansaannoksiakin on odotettavissa liiton toiminnan seurauksena.

Voimavarat

Voimavarakysymykset ovat myös yksittäisten jäsenen näkökulmasta merkityksellisiä. Yliopistojen ja tutkimuksen voimavaroissa on kysymys mm. siitä, minkälainen palkanmaksukyky niillä on. Voimavarat vaikuttavat suuresti siihen, minkälainen työ itse kullakin on. Voimavarat ovat myös suuren luokan työmarkkina-asioita. Niihin tulee pyrkiä vaikuttamaan jatkuvasti.

Eläkeuudistus

Valtion eläkeuudistus tulee voimaan 1.1.2005 lukien. Eläkeuudistuksen päälinjat tiedetään jo nyt. Niitä on kuvattu mm. Acatiimin kesäkuun 2003 numerossa sivuilla 18 ja 19. Eräiltä osin uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä auki. Uudistuksen valmistelu jatkuu. Lakiesitys valtion eläkeuudistuksesta annetaan eduskunnalle tämän vuoden kuluessa.

Jorma Virkkala
toiminnanjohtaja, Professoriliitto
1.10.2003

(painetun lehden s. 25-26)