ACATIIMI 1/04 tulosta | sulje ikkuna


Vuoden Professori akatemiaprofessori Risto Nieminen:

On etuoikeus tehdä perustutkimusta


Risto Nieminen

- Suomalaisen tieteen kansainvälisen näkyvyyden tulee olla vahva – kuten musiikissa ja huippuurheilussa. Tähän päästään vain määrätietoisella panostamisella perustutkimukseen, toteaa akatemiaprofessori Risto Nieminen.
Professoriliiton Vuoden 2004 Professoriksi valitsema Nieminen pitää etuoikeutena tehdä perustutkimusta ja nähdä myös sen kerrannaisvaikutukset.

Risto Nieminen toimii Teknillisen korkeakoulun fysiikan laboratorion professorina, Suomen Akatemian nimeämän laskennallisen fysiikan huippuyksikön (COMP) johtajana sekä kansallisen materiaalifysiikan tutkijakoulun johtajana. Viime elokuussa alkoi Niemisen toinen akatemiaprofessuurikausi.
Niemisen tutkimusala on laskennallinen ja teoreettinen materiaalifysiikka.
- Tutkimusalue on hyvässä mallissa. Meillä on kunnollinen traditio ja paljon nuorta pätevää tutkijajoukkoa. Lisäksi infrastruktuurin ja tietoteknisten resurssien hyvä taso edesauttavat suuresti tutkimusta. Ala menestyy kansainvälisessä kilpailussa.
Risto Nieminen haluaisi kuitenkin lisätä suomalaisen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistä näkyvyyttä.
- Suomen tieteen ja tutkimuksen menestystä mittaa viime kädessä sen saama kansainvälinen arvostus. Tutkimuksessa kannattaa fokusoida, löytää vahvuusalueita ja tukea niitä pitkäjänteisesti.
- Hyvä henki ja yhteistyö luovat otollisen perustan menestymiselle.
Niemisen mielestä Suomen nuorisossa on onneksi vielä lahjakkuusreservejä ja innostusta, kun taas monissa Euroopan maissa on jo vaikeuksia löytää päteviä kykyjä tutkijanuralle.
Risto Niemisen 30-vuotisen uran aikana ala on käynyt läpi valtaisan murroksen. Koko IT-alan fysikaalinen perusta on materiaalifysiikan tutkimuksessa, ja siihen nojaa osin myös bioteknologian kehitys. Uusin kehitysvaihe ovat nanotiede ja -teknologia, joiden tutkimukseen Nieminen keskittyy alkaneen toisen akatemiaprofessuurikautensa aikana. Nanotiede on fysiikan, kemian ja biologian suuri synteesi, joka tähtää uusien funktionaalisten materiaalien ja niihin perustuvien komponenttien ja laitteiden kehittämiseen.
- On ollut etuoikeus tehdä perustutkimusta ja nähdä vielä oman aktiiviuransa aikana sen moninaiset kerrannaisvaikutukset.

Kaivettavaa ja kunnon lapiot

Jotta hommat hoituisivat kunnolla pitää olla kunnon työvälineet. Suomalaisen tutkimusrahoituksen ongelmana Nieminen pitää kilpaillun laite- ja infrastruktuurirahoituksen puuttumista.
- Yliopistojen perusrahoituksen turvin kunnollisia laitteita on vaikea hankkia, ja Akatemia ja Tekes ovat suhtautuneet nihkeästi infran rahoittamiseen.
Tänä vuonna Akatemia tosin toteuttaa 20 miljoonan euron infrastruktuuriohjelman. Nieminen toivoo, että hanke ei jää kertaluontoiseksi ja että syntyy kilpaillun laiterahoituksen perinne.
- Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on lähes päinvastainen: laitteisiin saa usein helpommin rahaa kuin henkilökuluihin.
Nieminen haluaa kuitenkin korostaa, että tämä ei ole mitään henkilökohtaista ruikutusta. Akatemiaprofessuuri ja huippuyksikön status luovat edellytykset erinomaisille työskentelyolosuhteille.
- Jos asiat eivät olisi näin hyvässä kunnossa, energia kuluisi tutkimuksen tekemiseltä työvälineitten hankkimiseen. Pitää olla kaivettavaa ja kunnon lapiot.

Epärealistista odottaa “bio-Nokiaa”

Materiaalifysiikan perustutkimusta löytyy myös biotieteitten ja bioteknologian taustalta. Valtakunnan johtopaikoilta asti on perätty biosovellusten perään ja biobuumista on odotettu uutta Nokiaa.
- On epärealistista ajatella, että meille olisi pitänyt jo syntyä “bio-Nokia”, teilaa Nieminen tällaiset ylioptimistiset liiketoimintaodotukset.
- Vahvalla perustutkimuksella voidaan päästä kärkeen elinkeinotoiminnan syntyminen on sitten toinen asia. Suomi on niin pieni maa, että paukut eivät ehkä riitä synnyttämään volyymiltään laajaa bioalan liiketoimintaa, kapeilla “niche”-alueilla ehkä.
- Meillä olisi tässä nyt uudelleen linjauksen paikka: perustutkimuksella kärkeen ja siihen riittäviä panostuksia.

Aivovientiä ja -tuontia

Suomen Akatemia julkisti uusimman Tieteen tila ja taso -raporttinsa viime marraskuun alussa. Julkistamistilaisuudessa opetusministeriön kansliapäällikkö Markku Linna laukoi melko voimakasta kritiikkiä ja syytti katsausta selkeiden johtopäätösten puutteesta.
Nieminen pitää moitiskelua osaksi ansaittuna. Kriittinen ja jalostettu katsanto puuttuu raportista
- Esitettyjä lukuja ei ole osattu tarpeeksi purkaa. Lisäksi ei-yhteismitallisten asioiden vertailtavuus tuottaa ongelmia, eikä luonnontieteiden ja tekniikan tilanteesta raportti anna oikeaa kuvaa esimerkiksi patentit puuttuvat kokonaan.
Paljon kansainvälistä yhteistyötä tekevä Nieminen on nähnyt, että monissa maissa tehdään jatkuvaa tieteenalakohtaista kansainvälistä seurantaa ja arviointia. Suomessakin tehdyt kansainvälisesti arvostettujen, riippumattomien arvioitsijapaneelien tekemät arvioinnit ovat osoittautuneet paremmiksi kuin yleisluonteinen Tieteen tila ja taso -raportti. Tieteenalakohtaiset arviot ovat sisältäneet myös konkreettisia parannusehdotuksia.
- Sinänsä katsaus antaa Suomen tieteen tilasta ihan positiivisen ja lohdullisen kuvan. Monilla tieteenaloilla on menty upeasti eteenpäin ja tutkimuksemme määrä ja laatu kerää yhä enemmän positiivista huomiota.
Niemisen tutkimusryhmästä tutkijat revitään ulkomaille. Aivoviennistä ei kuitenkaan voida pelkästään puhua, koska monet palaavat takaisin ja toisaalta ulkomailta tulee tänne kyvykkäitä tutkijanalkuja.
Niemisen noin 50 hengen ryhmässä onkin post doc -tutkijoina lähes pelkästään ulkomaalaisia. Tällä hetkellä väkeä on 11 eri maasta. Väitelleet suomalaiset lähtevät puolestaan mm. Saksaan, Ranskaan, Sveitsiin, Japaniin ja USA:han.

Pikatietä Nobeliin ei ole

Syntyisikö Niemisen ryhmän lahjakkuuksista tuleva suomalainen fysiikan nobelisti? Kenties, jos tutkijoiksi voidaan jatkossakin saada parhaita nuoria kykyjä, myös yhä enemmän naisia. Professorit Päivi Törmä ja Helena Aksela ovat luoneet hyvät roolimallit ja innostaneet tyttöjä fysiikan saralle. Niemisen ryhmästä on lähes kolmasosa naisia, mikä on kovien luonnontieteiden tavallista määrää enemmän.
Mutta kuinka kauan menisi Nobeliin?
- Kuten lääketieteen Nobel-toimikunnan suomalaisjäsen, professori Ralf Pettersson totesi Tieteen Päivien 2003 avajaisissa, Nobel-palkintoon pääsee vain pitkäjänteisellä, määrätietoisella työskentelyllä. Sitä ei pidä asettaa miksikään projektiksi, vaan sen pitäisi olla jokaisella tutkijalla henkilökohtaisena tavoitteena.
- Hyvä tutkimusympäristö, johon kuuluu avoin kanssakäyminen, hyvät välineet ja hyvät yhteydet ovat peruslähtökohtia.
USA on määrätietoisesti rakentanut tällaisia ympäristöjä toisen maailman sodan jälkeen. Monet huippututkijat siirtyivät sinne parempien työskentelyolosuhteiden takia.
- Nyt Japanissa ja Englannissa ajatellaan, että “ostetaan” Nobel-palkinto. Houkutellaan esim. fysiikan ja kemian huippututkijoita palaamaan USAsta paljolla rahalla. En oikein usko tällaiseen ajatteluun, se tuntuu vähän falskilta.

Tieteestä kertominen osa tutkijan työtä

Risto Nieminen on kansainvälisen tason tieteen tekemisen rinnalla korostanut koko uransa ajan osallistumista kansalaiskeskusteluun. Vuosi sitten yliopistotiedottajat palkitsivat hänet tunnustuspalkinnolla ansioistaan tieteestä tiedottamisessa. Nieminen kuului mm. vuoden 2003 Tieteen päivien järjestelytoimikuntaan ja on mukana suunnittelemassa 2005 päivien ohjelmaa. Hän on toiminut viime vuoden alusta Acatiimin kolumnistina.
Risto Niemisen mielestä tieteen popularisoinnin taso on vuosien aikana kohentunut huomattavasti.
- Nyt meillä on useita korkeatasoisia tiedetoimittajia, mutta ehkä vielä enemmän on muuttunut kollegojen suhtautuminen. Se asenne, jonka mukaan tieteestä tiedottaminen olisi jotenkin halpahintaista kosiskelua, on onneksi kadonnut miltei kokonaan.
Omassa tutkimusryhmässään Nieminen kannustaa tutkimustuloksien yleistajuiseen kertomiseen. Se on oleellinen osa tutkijan työtä. Niemiselle itselleen tämä on ollut itsestään selvää Cambridgen yliopiston väitöskirja-ajoista lähtien.
- Siellä popularisoinnin perinne oli arvossaan. Kun tein jatkotutkintoa, kuuntelin myös muiden alojen esitelmiä sekä seurasin tiedotusvälineiden korkeatasoisia tiedeohjelmia.
Vaikka Suomessa on menty aimo harppaus tieteestä tiedottamisessa eteenpäin, Nieminen kaipaisi mediaan lisää etenkin luonnontieteisiin erikoistuneita toimittajia.

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Kari Sarkkinen

(painetun lehden s. 5-7)


 


ACATIIMI 1/04 tulosta | sulje ikkuna