Pedagoginen koulutus opetuksen muutosten vauhdittajana

Suvi Junes tutki yliopisto-opettajien näkemyksiä pedagogisen koulutuksen merkityksestä yliopistotyössä. Opettajien mukaan pedagogisten taitojen hankkiminen ja uuden ajattelumallin sisäistäminen ei kuitenkaan riitä, jos käytettävissä olevat resurssit ovat hyvin rajalliset. Yliopisto-opettajan työ on tasapainoilua monen tehtävän välillä.

Korkeakoulutusta koskevat ajankohtaiset kehityslinjat, kuten tutkintorakenteen muutos ja opintoaikojen lyhentämispyrkimykset, asettavat haasteita myös opetuksen kehittämiselle. Opetuksen ja opetusmenetelmien kehittämisellä voidaan osaltaan tukea opintojen sujuvuutta, mutta huomiota on kiinnitettävä myös opettajien koulutustarpeisiin. Paitsi opiskelijoille, korkeakoulutuksen muutokset tuovat oppimisen paikkoja myös opettajille.

Voidaanko pedagogisen koulutuksen avulla tukea opettajia korkeakoulutuksen muutosten ja haasteiden kohtaamisessa? Tarkastelen kysymystä seuraavassa pro gradu -tutkielmani kautta, jossa tutkin Tampereen yliopistossa yliopistopedagogiseen koulutukseen osallistuneiden opettajien näkemyksiä pedagogisen koulutuksen merkityksestä yliopisto-opettajan työssä.

Pedagogisten taitojen merkitys yliopisto-opettajan työssä

Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan tarkastella pedagogisten taitojen merkitystä osana yliopisto-opettajan ammattitaitoa ja käytännön työtä, opettajan omana kehittymisprosessina, yhteisöllisyyden luojana sekä ajatuksellisen muutoksen ja kehittymisen edistäjänä. Korkeakoulutusta koskevien muutosten kannalta keskeisiä ovat opettajien näkemykset, joiden mukaan pedagogisilla opinnoilla on merkitystä opettajien kykyyn omaksua ja sisäistää opetuksen organisoimisessa tapahtuvia muutoksia. Pedagogisten opintojen tuoma käsitteistö ja uuden oppimisnäkemyksen sisäistäminen lisäsivät opettajien mukaan mahdollisuuksia osallistua opetusasioista käytävään keskusteluun paitsi oman tieteenalan, myös muiden tieteenalojen opettajien kanssa. Opetusasioista puhutaan tieteenalasta riippumatta samoilla käsitteillä, ja myös opetuksessa tapahtuvat muutokset koskevat kaikkia.

Opettajat pitivät yhteisen kielen löytämistä ja yhteisöllisyyden tunnetta yhtenä yliopistopedagogisen koulutuksen suurimmista eduista. Haastateltujen opettajien kohdalla pedagoginen koulutus oli tuonut ajatuksellisen muutoksen, joka näkyi opettajien itsensä mukaan suhtautumisessa opettajuutta ja opetuksen kehittämistä kohtaan. Kuitenkin on muistettava, että opetuksen laadun parantaminen edellyttää myönteisen asenteen lisäksi myös sitä, että opetuksen kehittäminen on mahdollista opettajan käytännön työssä.

Yliopisto-opettajan työn moninaisuus huomioitava

Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa opintoaikojen tehostamisen keinoina on esitetty opiskelijoiden tuen ja opinto-ohjauksen tehostamista esimerkiksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) avulla. Haastattelemani opettajat kuvasivat oppimisnäkemystensä muuttuneen pedagogisen koulutuksen myötä juuri opiskelijakeskeisempään suuntaan, jossa myös opiskelijan tukemisen tärkeys ymmärrettiin.

Opettajien mukaan pedagogisten taitojen hankkiminen ja uuden ajattelumallin sisäistäminen ei kuitenkaan riitä, jos käytettävissä olevat resurssit ovat hyvin rajalliset. Yliopisto-opettajan työ on tasapainoilua monen tehtävän välillä. Paitsi opetuksen kehittämiseen, aikaa on varattava myös tutkimukseen. Kaksoisrooli opettajana ja tutkijana tuokin työhön erityispiirteitä, jotka on huomioitava opettajille asetettujen vaatimusten yhteydessä. Uusien oppimisnäkemysten sisäistämisellä ei ole laajempaa merkitystä, jos näitä taitoja ei voi hyödyntää rakenteellisten tekijöiden vuoksi omassa työssään.

Opetuksen tehokkuus ja laatu

Tutkimuksen mukaan yliopiston johdolla on tärkeä rooli opetuksen kehittämisessä. Opettajien mukaan opetusasioiden esille tuominen erityisesti yliopiston johdon ja päätöksenteon tasolla on tärkeä opetuksen arvostusta lisäävä tekijä. Opetuksen kehittämisen näkyminen jo pelkästään strategioiden tasolla voi olla osaltaan muuttamassa yleistä asennetta myönteisemmäksi opetuksen ja pedagogisten taitojen tärkeyttä kohtaan. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että koulutusta ja tukea opetuksen kehittämiseen on tarjolla, varsinkin opetusta koskevien muutosten yhteydessä. Olisi pyrittävä luomaan olosuhteet, joissa opetuksen kehittäminen ei olisi ristiriidassa opettajan muiden tehtävien kanssa.

Tutkimuksessa haastatellut opettajat näkivät opetustyötä ja sen kehittämistä koskevien vaatimusten lisääntyvän tulevaisuudessa. Tästä esimerkkeinä mainittiin vaatimukset uusien opetusmenetelmien hyödyntämiseen, verkko-opetuksen taitojen hankkimiseen sekä tehokkuuden lisäämiseen opetuksen laadukkuuden kärsimättä. Tehokkuuden vaatimus lisääntyy entisestään, kun tähdätään opintoaikojen lyhentämiseen. On huolehdittava, ettei vaatimus opetuksen tehostamisesta lisää kohtuuttomasti opetustyötä. Opettajien aika jakaantuu usean tehtävän hoitamiseen, joita ei pitäisi asettaa kilpailuasemaan toistensa kanssa. Tehokkuuden rinnalla on pidettävä yllä myös keskustelua opetuksen laadusta. On tärkeätä muistaa, että laatu ja tehokkuus eivät ole toisensa poissulkevia tavoitteita.

Suvi Junes
KM, suunnittelija