ACATIIMI 4/04 tulosta | sulje ikkuna

Palkkausuudistuksella lisää kilpailukykyä


Valtion työmarkkinalaitoksen tuoreen selvityksen mukaan yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkakilpailukyky on aikaisempaan tapaan selvästi huonointa koko valtionsektorilla. Yliopistoista vastuullisten on huolehdittava, että tilanne korjaantuu lisärahoituksella palkkausuudistuksen toteutuessa yliopistoissa.

Valtion päätyönantajan valtion työmarkkinalaitoksen toimesta on tehty vuosina 1999 ja 2001 palkkakilpailukykyä koskevat selvitykset eri organisaatiotyypeissä ja eri henkilöstöryhmien välillä. Vuoden 1999 selvitys julkaistiin ns. Valpas-raportin yhteydessä. Tuolloisen selvityksen mukaan yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkakilpailukyky oli selvästi huonointa koko valtionsektorilla. Valtion työmarkkinalaitos on tehnyt syksyllä 2003 uuden selvityksen palkkakilpailukyvystä. Virastojen, mukaan lukien yliopistot, henkilöstö- ja hallintojohtoa pyydettiin ilmoittamaan oman käsityksensä johdon, asiantuntijoiden, ammattitehtävissä olevien ja avustavissa tehtävissä olevien palkkakilpailukyvystä asteikolla: 1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = keskinkertainen, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä.

Lähde: Valtiotyönantaja-lehti 1/2004.


Vuoden 2003 kyselyn tulokset on julkaistu Valtiotyönantaja-lehdessä 1/2004. Finanssineuvos Irja Kuneliuksen kirjoituksen mukaan valtion palkkakilpailukyky on parantunut hieman verrattuna vuoteen 2001. Kirjoitukseen sisältyvästä taulukosta voidaan todeta, että koko valtiolla palkkakilpailukyky on keskinkertaista valtiotyönantajien mukaan. Myös yliopistojen (=korkeakoulut) palkkakilpailukyky on keskimääräisesti keskinkertainen. Sen sijaan yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkakilpailukyky oli vuonna 2003 huonoa, huonointa koko valtionsektorilla.

Mitään olennaisia muutoksia yliopistojen johto- ja asiantuntijoiden palkkakilpailukyvyssä ei ole tapahtunut vuoteen 2003 mennessä verrattuna vuoteen 1999. Vuonna 1999 esimerkiksi asiantuntijoiden palkkakilpailukyky oli noin 2,2 vuoden 2003 selvityksessä palkkakilpailukyvyn ollessa noin 2,3.

Acatiimin tämän numeron pääkirjoituksessa lehden julkaisijaliittojen puheenjohtajat käsittelevät rakentavalla tavalla yliopistojen uutta, valmisteilla olevaa palkkausjärjestelmää. Pääkirjoituksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että uudella palkkausjärjestelmällä olisi mahdollista parantaa yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkausta.

Viime aikoina palkkausjärjestelmiä on uudistettu valtionhallinnon eräissä virastoissa. Muutaman vuoden siirtymäajalla keskimääräiset korotusvaikutukset tulevat olemaan näissä uudistuksissa runsaat 7 %. Työnantajien toistuvasti toteama yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien huono palkkakilpailukyky edellyttää 7 %:a selvästi korkeampaa korotusta.

Yliopiston johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien huonosta palkkakilpailukyvystä on päästävä eroon palkkausuudistuksen myötä. Kaikkien yliopistoista vastuullisten on vaikutettava siihen, että tämä epäkohta todella saadaan korjatuksi ja palkkakilpailukyvyn korjauksen mahdollistava tuntuva lisärahoitus valtion talousarvioon.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja

(painetun lehden s. 14-15)


 
ACATIIMI 4/04 tulosta | sulje ikkuna