Karttuvan tiedon testi
- tiedon jatkuvan arvioinnin väline
Yliopistotyön laatuun kuuluu oleellisesti myös opiskelijoiden
osaamisen seuranta. Tämän arvioinnissa ollaan pitkällä
Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Tampereen lääkärikoulutuksen kaikkia osioita -
tietoja, kliinisiä ja vuorovaikutustaitoja - arvioidaan.
Tiedon jatkuvaa kertymistä mitaan Karttuvan tiedon testillä.
Se on keskeinen laadun arvioimisen väline sekä opiskelijalle
että opettajakunnalle.
Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta uudisti
lääkärien peruskoulutuksen vuonna 1994 integroimalla
oppialat ja ottamalla käyttöön ongelmalähtöisen
oppimismenetelmän (problem based learning method). Integrointi
toteutettiin muodostamalla kolmen ja puolen ensimmäisen vuoden
opinnot biolääketieteellisiä ja kliinisiä
lääketieteen oppialoja käsitteleviksi patofysiologisia
kokonaisuuksia käsittäviksi jaksoiksi. Lisäksi
toteutettiin opintojen läpi ulottuvat kliinisten ja vuorovaikutustaitojen
opetus-ohjelmat sekä alettiin tarjota varhaisia potilaskontakteja.
Syvälle käyvään uudistukseen oli välttämätöntä
sisällyttää monipuolinen palaute- ja arviointijärjestelmä,
jotta opiskelijat, opettajat ja tiedekunnan ulkopuoliset voivat
seurata muutosten vaikutuksia.
Tampereen lääkärikoulutuksen kaikkia osioita;
tietoja, kliinisiä ja vuorovaikutustaitoja, arvioidaan. Tiedon
arviointi tapahtuu jokaisen integroidun jakson jälkeen järjestettävissä
jaksokuulusteluissa, jotka opiskelijan on suoritettava hyväksytysti
edetäkseen opinnoissaan. Uudistuksen myötä tiedekunnassa
syntyi kiinnostus mitata tiedon jatkuvaa kertymistä. Tähän
tarkoitukseen oli Hollannissa Maastrichtin lääketieteellisessä
tiedekunnassa kehitetty Progress-testi, johon perustuen Tampereen
lääketieteellisessä tiedekunnassa alettiin kehittää
Karttuvan tiedon testiä (KT-testiä) vuonna 1995.
Koetilaisuus kolme kertaa vuodessa
Karttuvan tiedon testi on opintojen vaiheesta riippumaton arviointimenetelmä.
Testiin ei ole tarkoitus millään tavoin valmistautua.
Kaikki opiskelijat ensimmäisestä kuudenteen vuosikurssiin
osallistuvat kolme kertaa vuodessa koetilaisuuteen, jonka tehtävät
ovat samat kaikille opiskelijoille ja edustavat kaikkia tiedekunnan
oppialoja. Testin toistaminen kolme kertaa vuodessa noin kuudelle
sadalle opiskelijalle edellyttää tietokoneavusteista
lukua ja vastausten analyysiä. Tämä tarkoittaa
käytännössä monivalinta- tai oikein väärin
tehtävien käyttöä. Karttuvan testin käytön
alkuvuosina puolet testin tehtävistä oli neljän
vaihtoehdon monivalintatehtäviä ja puolet oikein / väärin-väittämiä.
Hyvien monivalintatehtävien tuottaminen osoittautui erityisen
vaikeaksi. Tästä syystä siirryttiin käyttämään
testissä pelkästään oikein/väärin
väittämiä, joita arvotaan tehtäväpankista
kuhunkin testiin 210 kappaletta. Pankissa on tällä hetkellä
noin 8000 tehtävää kaikilta tiedekunnan oppialoilta.
Laatijoille on annettu ohjeeksi kirjoittaa väittämiä,
jotka vastaavat sitä tiedon tasoa, mikä tiedekunnasta
valmistuvalla lääkärille pitäisi alalta olla.
Tehtävätoimikunta tarkastaa koostetun testin ja hylkää
muodoltaan epäonnistuneet tehtävät.
Opiskelijat merkitsevät vastauksensa kaavakkeeseen, joka
luetaan optisesti. Jokainen oikea vastaus tuottaa yhden pisteen
ja väärästä vastauksesta vähennetään
yksi piste. Vastaamatta jättäminen tuottaa nolla pistettä.
Opiskelijan pisteet saadaan laskemalla oikeiden vastauksien summa
ja vähentämällä siitä väärien
vastausten summa. Kokonaispisteiden lisäksi opiskelijalle
lasketaan jokaisen oppialan pisteet.
Opiskelija saa kahden viikon kuluessa sähköpostitse
testistä tuloksen, jossa on hänen vuosikurssinsa pisteiden
keskiarvo, keskihajonta, korkein ja matalin pistemäärä
sekä hänen omat tuloksensa. Opiskelija voi pitää
tulostaan hyvänä, jos se ylittää vuosikurssin
keskiarvon tai on yhden keskihajonnan sisällä tai jos
hänen pistemääränsä testistä toiseen
nousee. Opiskelija käyttää testiä omakohtaiseen
edistymisensä arviointiin, hänen opintojensa eteneminen
ei ole riippuvainen KT- testin tuloksista. Hänen on kuitenkin
osallistuttava opintojensa aikana 80 %:iin järjestetyistä
Karttuvan tiedon testeistä.
Tiedekunnan opettajat seuraavat testin avulla, että kurssien
pisteiden keskiarvot kasvavat opintojen edetessä. Testissä,
jossa jokaisesta väärästä vastauksesta vähennetään
piste ja jossa monien laajojen oppialojen tietoa testataan samanaikaisesti,
ei kurssien keskiarvopistemäärä voi saavuttaa teoreettista
maksimia opintojen lopussa. Monissa kansainvälisissä
tutkimuksissa on todettu, että kuuden vuoden opintojen päätteeksi
kurssin keskiarvo on noin 40 % maksimipistemäärästä.
Tampereella on vuodesta toiseen kuudennen vuosikurssin keskiarvo
päätynyt näihin kansainvälisesti vertailukelpoisiin
lukemiin huolimatta siitä, että testillä ei ole
Tampereella merkitystä opintojen etenemisen kannalta päinvastoin
kuin esim. Maastrichtissa, jossa menestys Progress - testissä
ratkaisee opintojen etenemisen.
Opettajien perehdyttäminen tärkeää
Oikein/väärin väittämien käyttö
arvioinnissa vaatii opettajien perehdyttämistä tehtävien
laadintaan. Testillä arvioidaan asiatiedon omaksumista, ei
suomen kielen lauserakenteen jäsentelyä tai vastaajan
nokkeluutta suhteessa tehtävän laatijaan. Erityisen
tärkeää on ymmärtää, että tiettyjen
sanojen, kuten aina, yleensä, kaikki, käyttö auttaa
päättelemään oikean vastauksen ilman asian
varsinaista hallintaa. Toisaalta monimutkaisten, tahallisen harhaanjohtajien
lauseiden käytöllä aikaansaadaan opiskelijoiden
todellista osaamista aliarvioiva tulos testistä.
Oikein/väärin väittämät yksinomaisena
arviointimuotona saattavat innostaa osan opiskelijoista omaksumaan
irrallista asiatietoa laajojen kokonaisuuksien ja monimutkaisten
patofysiologisten mekanismien kustannuksella. Tästä
syystä on tärkeää arvioida opiskelijoiden
osaamista monipuolisesti esimerkiksi avoimilla esseetehtävillä
ja muilla vaativilla tuottamistehtävillä.
Yksittäisen opiskelijan oppimistulosten arvioinnissa testillä
on vain suuntaa antava merkitys. Jos opiskelija menestyy hyvin
laajoissa esseetehtävissä, mutta keskinkertaisesti tai
jopa huonosti Karttuvan tiedon testissä, on mahdollista,
että hänen käyttämänsä vastausstrategia
Karttuvan tiedon testissä on väärä. Joidenkin
opiskelijoiden on myös ajattelutapansa takia vaikea vastata
oikein tai väärin väittämiin. Jatkuva huono
menestyminen Karttuvan tiedon testissä on kuitenkin indikaattori,
jonka tulisi johtaa opiskelijan opintojen etenemisen perusteelliseen
tarkasteluun.
Karttuvan tiedon testiä voidaan käyttää monella
tavoin opintojen seurantaan. Ennen kaikkea sen avulla saadaan
käsitys siitä, missä vaiheessa opintoja eri oppialojen
asiatietoa omaksutaan ja kuinka pysyvää tiedon hallinta
on. Integroidussa opinto-ohjelmassa voidaan tuloksia huolellisesti
analysoimalla vahvistaa joidenkin alojen oppimisedellytyksiä
tiedon omaksumisen kannalta otollisina ajankohtina. Karttuvan
tiedon testi on keskeinen laadun arvioimisen väline sekä
opiskelijalle että opettajakunnalle.
Kati Hakkarainen
LKT, dos, apulaisopettaja
Tampereen yliopisto
Lääketieteen laitos
(painetun lehden s. 16-17) |
