• pääsivu
  • sisällys

  •  

    Kati Hakkarainen
    LKT, dos, apulaisopettaja
    Tampereen yliopisto
    Lääketieteen laitos

    Karttuvan tiedon testi
    - tiedon jatkuvan arvioinnin väline


    Yliopistotyön laatuun kuuluu oleellisesti myös opiskelijoiden osaamisen seuranta. Tämän arvioinnissa ollaan pitkällä Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Tampereen lääkärikoulutuksen kaikkia osioita - tietoja, kliinisiä ja vuorovaikutustaitoja - arvioidaan. Tiedon jatkuvaa kertymistä mitaan Karttuvan tiedon testillä. Se on keskeinen laadun arvioimisen väline sekä opiskelijalle että opettajakunnalle.


    Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta uudisti lääkärien peruskoulutuksen vuonna 1994 integroimalla oppialat ja ottamalla käyttöön ongelmalähtöisen oppimismenetelmän (problem based learning method). Integrointi toteutettiin muodostamalla kolmen ja puolen ensimmäisen vuoden opinnot biolääketieteellisiä ja kliinisiä lääketieteen oppialoja käsitteleviksi patofysiologisia kokonaisuuksia käsittäviksi jaksoiksi. Lisäksi toteutettiin opintojen läpi ulottuvat kliinisten ja vuorovaikutustaitojen opetus-ohjelmat sekä alettiin tarjota varhaisia potilaskontakteja. Syvälle käyvään uudistukseen oli välttämätöntä sisällyttää monipuolinen palaute- ja arviointijärjestelmä, jotta opiskelijat, opettajat ja tiedekunnan ulkopuoliset voivat seurata muutosten vaikutuksia.

    Tampereen lääkärikoulutuksen kaikkia osioita; tietoja, kliinisiä ja vuorovaikutustaitoja, arvioidaan. Tiedon arviointi tapahtuu jokaisen integroidun jakson jälkeen järjestettävissä jaksokuulusteluissa, jotka opiskelijan on suoritettava hyväksytysti edetäkseen opinnoissaan. Uudistuksen myötä tiedekunnassa syntyi kiinnostus mitata tiedon jatkuvaa kertymistä. Tähän tarkoitukseen oli Hollannissa Maastrichtin lääketieteellisessä tiedekunnassa kehitetty Progress-testi, johon perustuen Tampereen lääketieteellisessä tiedekunnassa alettiin kehittää Karttuvan tiedon testiä (KT-testiä) vuonna 1995.


    Koetilaisuus kolme kertaa vuodessa

    Karttuvan tiedon testi on opintojen vaiheesta riippumaton arviointimenetelmä. Testiin ei ole tarkoitus millään tavoin valmistautua. Kaikki opiskelijat ensimmäisestä kuudenteen vuosikurssiin osallistuvat kolme kertaa vuodessa koetilaisuuteen, jonka tehtävät ovat samat kaikille opiskelijoille ja edustavat kaikkia tiedekunnan oppialoja. Testin toistaminen kolme kertaa vuodessa noin kuudelle sadalle opiskelijalle edellyttää tietokoneavusteista lukua ja vastausten analyysiä. Tämä tarkoittaa käytännössä monivalinta- tai oikein väärin tehtävien käyttöä. Karttuvan testin käytön alkuvuosina puolet testin tehtävistä oli neljän vaihtoehdon monivalintatehtäviä ja puolet oikein / väärin-väittämiä. Hyvien monivalintatehtävien tuottaminen osoittautui erityisen vaikeaksi. Tästä syystä siirryttiin käyttämään testissä pelkästään oikein/väärin väittämiä, joita arvotaan tehtäväpankista kuhunkin testiin 210 kappaletta. Pankissa on tällä hetkellä noin 8000 tehtävää kaikilta tiedekunnan oppialoilta. Laatijoille on annettu ohjeeksi kirjoittaa väittämiä, jotka vastaavat sitä tiedon tasoa, mikä tiedekunnasta valmistuvalla lääkärille pitäisi alalta olla. Tehtävätoimikunta tarkastaa koostetun testin ja hylkää muodoltaan epäonnistuneet tehtävät.

    Opiskelijat merkitsevät vastauksensa kaavakkeeseen, joka luetaan optisesti. Jokainen oikea vastaus tuottaa yhden pisteen ja väärästä vastauksesta vähennetään yksi piste. Vastaamatta jättäminen tuottaa nolla pistettä. Opiskelijan pisteet saadaan laskemalla oikeiden vastauksien summa ja vähentämällä siitä väärien vastausten summa. Kokonaispisteiden lisäksi opiskelijalle lasketaan jokaisen oppialan pisteet.

    Opiskelija saa kahden viikon kuluessa sähköpostitse testistä tuloksen, jossa on hänen vuosikurssinsa pisteiden keskiarvo, keskihajonta, korkein ja matalin pistemäärä sekä hänen omat tuloksensa. Opiskelija voi pitää tulostaan hyvänä, jos se ylittää vuosikurssin keskiarvon tai on yhden keskihajonnan sisällä tai jos hänen pistemääränsä testistä toiseen nousee. Opiskelija käyttää testiä omakohtaiseen edistymisensä arviointiin, hänen opintojensa eteneminen ei ole riippuvainen KT- testin tuloksista. Hänen on kuitenkin osallistuttava opintojensa aikana 80 %:iin järjestetyistä Karttuvan tiedon testeistä.

    Tiedekunnan opettajat seuraavat testin avulla, että kurssien pisteiden keskiarvot kasvavat opintojen edetessä. Testissä, jossa jokaisesta väärästä vastauksesta vähennetään piste ja jossa monien laajojen oppialojen tietoa testataan samanaikaisesti, ei kurssien keskiarvopistemäärä voi saavuttaa teoreettista maksimia opintojen lopussa. Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että kuuden vuoden opintojen päätteeksi kurssin keskiarvo on noin 40 % maksimipistemäärästä. Tampereella on vuodesta toiseen kuudennen vuosikurssin keskiarvo päätynyt näihin kansainvälisesti vertailukelpoisiin lukemiin huolimatta siitä, että testillä ei ole Tampereella merkitystä opintojen etenemisen kannalta päinvastoin kuin esim. Maastrichtissa, jossa menestys Progress - testissä ratkaisee opintojen etenemisen.

    Opettajien perehdyttäminen tärkeää

    Oikein/väärin väittämien käyttö arvioinnissa vaatii opettajien perehdyttämistä tehtävien laadintaan. Testillä arvioidaan asiatiedon omaksumista, ei suomen kielen lauserakenteen jäsentelyä tai vastaajan nokkeluutta suhteessa tehtävän laatijaan. Erityisen tärkeää on ymmärtää, että tiettyjen sanojen, kuten aina, yleensä, kaikki, käyttö auttaa päättelemään oikean vastauksen ilman asian varsinaista hallintaa. Toisaalta monimutkaisten, tahallisen harhaanjohtajien lauseiden käytöllä aikaansaadaan opiskelijoiden todellista osaamista aliarvioiva tulos testistä.

    Oikein/väärin väittämät yksinomaisena arviointimuotona saattavat innostaa osan opiskelijoista omaksumaan irrallista asiatietoa laajojen kokonaisuuksien ja monimutkaisten patofysiologisten mekanismien kustannuksella. Tästä syystä on tärkeää arvioida opiskelijoiden osaamista monipuolisesti esimerkiksi avoimilla esseetehtävillä ja muilla vaativilla tuottamistehtävillä.

    Yksittäisen opiskelijan oppimistulosten arvioinnissa testillä on vain suuntaa antava merkitys. Jos opiskelija menestyy hyvin laajoissa esseetehtävissä, mutta keskinkertaisesti tai jopa huonosti Karttuvan tiedon testissä, on mahdollista, että hänen käyttämänsä vastausstrategia Karttuvan tiedon testissä on väärä. Joidenkin opiskelijoiden on myös ajattelutapansa takia vaikea vastata oikein tai väärin väittämiin. Jatkuva huono menestyminen Karttuvan tiedon testissä on kuitenkin indikaattori, jonka tulisi johtaa opiskelijan opintojen etenemisen perusteelliseen tarkasteluun.

    Karttuvan tiedon testiä voidaan käyttää monella tavoin opintojen seurantaan. Ennen kaikkea sen avulla saadaan käsitys siitä, missä vaiheessa opintoja eri oppialojen asiatietoa omaksutaan ja kuinka pysyvää tiedon hallinta on. Integroidussa opinto-ohjelmassa voidaan tuloksia huolellisesti analysoimalla vahvistaa joidenkin alojen oppimisedellytyksiä tiedon omaksumisen kannalta otollisina ajankohtina. Karttuvan tiedon testi on keskeinen laadun arvioimisen väline sekä opiskelijalle että opettajakunnalle.

    Kati Hakkarainen
    LKT, dos, apulaisopettaja
    Tampereen yliopisto
    Lääketieteen laitos

     

    (painetun lehden s. 16-17)