Ohjaus tehostui maisteriklinikkatoiminnalla

Pro gradu -töiden viivästyminen oli viime kesänä sanomalehtien yleisönosastokirjoitusten suosikkiaiheita. Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella puhtia gradujen valmistumiseen on saatu maisteriklinikoista. Toiminnasta kertyneet kokemukset ovat nostaneet esille myös monia haasteita opinto-ohjauksen edelleen kehittämiselle.

Työelämän paineet ja sen aiheuttama etääntyminen opiskelusta, epätietoisuus tutkintokokonaisuudesta ja ajankäytön hallinta ovat esimerkkejä ongelmista, joita eri alojen opiskelijat kohtaavat opiskelunsa aikana ja etenkin vaiheessa, jolloin opinnot pitäisi saattaa
päätökseen. Työssäkäynnin ja opiskelun samanaikaisuus on erityisen tyypillistä tietotekniikkaa opiskelevien kohdalla. Miten ylittää opintoja hidastavat ongelmat ja ehkäistä tutkinnon valmistumisen kohtuu-
ton pitkittyminen? Miten rakentaa järkevä ja omia kiinnostuksen kohteita palveleva tutkintokokonaisuus? Miten hyödyntää aikaisempi tutkinto ja työkokemus yliopisto-opinnoissa? Miten kulkea omia opin-
topolkuja?

Etenkin nämä kysymykset ovat olleet keskeisellä sijalla kun Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella aloitettiin keväällä 2003 loppuvaiheen opiskelijoiden tehostettu opinto-ohjaus ns. maisteriklinikan kautta (ks. Neittaanmäki, Kankaanranta & Neittaan-
mäki 2004). Työssäkäynnin takia monen opiskelijan eteneminen oli lähes olematonta. Kimmokkeena maisteriklinikalle oli ennen kaikkea huoli opiskelijoiden tilanteesta sekä opiskelijoilta tullut viesti tarpeesta
ohjauksen tehostamiseen ja aktiivisen opintoneuvontajärjestelmän luomiseen. Tietotekniikan laitoksen haastoi henkilökohtaisen opinto-ohjauksen kehittämiseen ja tehostamiseen myös yliopistoihin kohdis-
tuva velvoite kaikille opiskelijoille laadittavista henkilökohtaisista opiskelusuunnitelmista eli hopseista vuoteen 2005 mennessä.

Tietotekniikan maisteriklinikalla myönteinen vastaanotto

Tietotekniikan laitoksella on noin 900 opiskelijaa. Opiskelija-aines on varsin heterogeenista ja opiskelijamäärät ovat kasvaneet nopeasti. Tietotekniikan opiskelijoista on noin 68 % ylioppilaita, noin 25 % muuntokoulutettavia ja noin 7 % ulkomaalaisia. Opiskelijoista yli puolet on töissä, mikä aiheuttaa opiskelujen venymistä. Opetussuunnitelmalle on ominaista, että tutkintovaatimukset ja kurssit vaihtelevat suuresti vuodesta toiseen.

Opiskelijoiden ohjauksessa tulee ottaa huomioon opiskelijan kokonaistilanne. Tämän takia vuonna 2002 alkaneesta graduklinikasta muotoutuikin maisteriklinikka. Maisteriklinikan tavoitteeksi asetettiin keskittyminen pääsääntöisesti opiskelijoihin, joilla on vähintään 120 opintoviikkoa valmiina ja tavoitteena valmistua noin vuoden sisällä. Ohjauksen piiriin tuli noin 200 opiskelijaa. Osallistuminen ei kuitenkaan ole pakollista vaan opiskelija voi ilmoittaa halunsa jäädä pois toiminnasta.

Olennaista on saada kontakti kaikkiin opiskelijoihin (aktiivisiin ja passiivisiin) sekä kannustaa ja motivoida heitä etenemään opinnoissaan tai kertomaan esiintyvistä ongelmista. Tärkeäksi asiaksi nähdään se, että opiskelija itse kokisi, että hänet otetaan huomioon yksilönä. Ohjauksen tarkoituksena on myös auttaa opiskelijoita urasuunnittelussa ja tämän vuoksi kontaktien luonti ja yhteydenpito yrityksiin on keskeisessä asemassa. Opiskelijoiden työssäkäynti on myös olennainen tekijä toimintamallissa.

Maisteriklinikka on saanut opiskelijoilta myönteisen vastaanoton. Henkilökohtainen ja yksilöllinen opinto-ohjaus sekä henkilökohtaiset tapaamiset ovat ympärivuotista jatkuvaa toimintaa. Ohjauksen pääalueet ovat strategiset neuvot opintojen vauhdittamiseksi ja loppuunsaattamiseksi sekä pro gradu –tutkielman edistäminen. Kun rästiopinnot on saatu kuntoon ja urasuunnitelma on selkeytynyt, sisäinen palo rutistaa opinnäytetyö yleensä herää. Avuttomuuttakin toki esiintyy, mutta ko. joukko on varsin pieni. Kun opinnäytetyö on sitten valmistunut, on luonnollista, että seuraavan gradun opiskelija osaisi jo tehdä paremmin. Opiskeluprosessia pitäisi uudistaa siten, että gradun tyyppisiä pienimuotoisia projekteja ja harjoitteita olisi tarjolla ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Täten tieteellisen tiedon kirjoittamiseen perehdyttäisiin vähitellen opintojen aikana.
Gradun ohjaamisen lisäksi on tärkeää ottaa huomioon opiskelijan muut opinnot ja elämäntilanne.

Olennaisia tehtäviä ovatkin työssäkäynnin ja opintojen yhteensovittaminen, urasuunnittelun tukeminen sekä työelämässä tai harrastuneisuuden kautta hankitun osaamisen hyödyntäminen osana tutkintoa.
Keskeisessä roolissa on tietoverkkojen hyödyntäminen ohjauksessa ja opintojen etenemisen seurannassa.
Toimintojen uudistamista on myös professoreiden ja muiden lopputöiden ohjaajien osalta. Vaikka valtionhallinnon jäykkyyden ja resurssien hankinta vie nykyisin melkoisesti aikaa, on useat asiat omissa käsissämme. On mahdollista itse päättää, kuinka monimutkaisesti sisäisiä asioita hoidetaan.

Tietotekniikan opinto-ohjauksen kehittämissuuntia

Suomessa ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan keskimäärin 27 vuoden iässä. Luku on kansainvälisesti vertaillen korkea. Opetusministeriön selvityksessä (2003) korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämiseen tarvittavista toimenpiteistä todettiin opintojen pitkittymiseen ja tutkinnon myöhäiseen suorittamiseen vaikuttavan mm. puutteet opintojärjestelyissä, opinto-ohjauksessa ja opetuksen tukijärjestelyissä. Keskeisiä tekijöitä ovat myös opintojen tosiasiallinen osa-aikaisuus ja runsas opiskelun aikainen työssäkäynti. Ongelmallista on etenkin se, että monella työtehtävät eivät edes liity opintoihin.

Tietotekniikan laitoksen maisteriklinikassa on pyritty vastaamaan näiden ongelmakohtien ratkaisemiseen kehittämällä monipuolista ohjausjärjestelmää ja etsimällä erilaisia hyviä ohjauskäytänteitä. Tämä on tarkoittanut mm. yksilöllisen opintoneuvonnan tarjoamista, opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden ja elämäntilanteen huomioon ottamista sekä työn ja opiskelun yhteensovittamisessa auttamista. Mielestämme maisteriklinikasta saatuja kokemuksia ja palautetta kannattaa hyödyntää rakennettaessa tietotekniikan laitokselle toimivaa ja kokonaisvaltaista opintojen ohjausjärjestelmää. Haasteet opinto-ohjauksen kehittämiselle ja uudenlaisten käytänteiden luomiselle ovat yhteisiä yli tieteenalarajojen. Täten tietotekniikan laitoksen maisteriklinikasta saadut kokemukset ovat arvokkaita tiedonlähteitä myös korkeakouluopetuksen laadun yleisessä kehittämisessä.

Jo ensimmäisen vuoden jälkeen maisteriklinikka on suuntaa-antavasti osoittanut toimintamallin tuloksellisuutta. Vuonna 2003 tietotekniikan laitokselta valmistui 62 maisteritutkintoa 75 pro gradu -tutkielmaa, joissa molemmissa on selkeä lisäys aikaisempaan. Kehitys on jatkunut myönteisenä vuonna 2004: kesäkuuhun mennessä FM tutkintoja on valmistunut lähes 50 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtä olennaisia ovat laadulliset tulokset, jotka koostuvat etenkin opiskelijoiden kokemasta merkityksestä maisteriklinikkaan osallistumiselle sekä ohjauskäytänteiden kehittämisestä. Ilahduttavaa ja rohkaisevaa toiminnan kannalta on ollut erityisesti se, että maisteriklinikka on kyennyt aktivoimaan opiskelijoita, joilla opinnot ovat olleet pysähdyksissä vuosien ajan. Monet opiskelijat korostavat sen tunteen tärkeyttä, että joku on todellakin kiinnostunut opiskelijasta, opiskelijan asioista ja etenemisestä. Parhaimmillaan kiinnostus näyttäytyy opiskelun kokonaisvaltaisena tukemisena.

Maisteriklinikasta saadut kokemukset ovat nostaneet esille myös monia haasteita opinto-ohjauksen edelleen kehittämiselle. Opiskelijoilta on selvästi tullut esille tarve ja toive sille, että tällaista tehostettua ohjausta tarjottaisiin jo opintojen alkuvaiheesta alkaen ja tarpeen mukaan läpi opiskeluvuosien. Myös henkilökohtaisten suunnitelmien tekeminen koetaan mielekkääksi. Jatkossa toimintamallia tullaankin soveltamaan ja laajentamaan portaittain laitoksen laaja-alaiseksi ohjausjärjestelmäksi, jolloin tehostetulla opinto-ohjauksella pyritään tavoittamaan laitoksen kaikki opiskelijat.

Pekka Neittaanmäki & Marja Kankaanranta
Jyväskylän yliopisto

Lähde:
Neittaanmäki, P., Kankaanranta, M. & Neittaanmäki, R. 2004. Minustako maisteri? Tietotekniikan opiskelijoiden ohjauksen tehostaminen maisteriklinikkatoiminnalla. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.