Naisten euro on miesten euroa vähemmän myös yliopistossa?

Tieteentekijöiden liitossa valmistellaan parhaillaan tasa-arvostrategiaa. On siis aihetta tarkastella liiton keväälläA 2004 toteutetun jäsenkyselyn tuloksia myös sukupuolten valossa. Tämä lyhyt katsaus koskee ainoastaan yliopistosektoria, jolla valtaosa jäsenistöstä työskentelee.

Kyselyn perusteella Tieteentekijöiden liiton miehet ja naiset poikkeavat toisistaan keski-iän, koulutustason, ammattiryhmien, työaikojen ja palkkauksen suhteen. Työstressin, työuupumuksen, apurahalla työskentelyn tai määräaikaisten työsuhteiden pituuden osalta sukupuolten välillä ei ollut merkitseviä eroja.

Tieteentekijöiden liiton naisjäsenet ovat keskimäärin noin puolitoista vuotta miehiä nuorempia (39,3v/40,9v). Kyselyyn vastanneet miehet ovat selvästi korkeammin koulutettuja, sillä lähes joka toisella (48,6 %) on tohtorin tutkinto, kun naisista taas hieman alle kolmannes (30,3 %) on suorittanut vastaavan tutkinnon. Miesten korkeampi koulutustaso oli havaittavissa kaikissa ammattiryhmissä. Naiset ja miehet näyttävät työskentelevän erilaisissa tehtävissä (ks. Taulukko 1.), sillä miehet ovat “yliedustettuina” opettajissa ja naiset muissa asiantuntijoissa (amanuenssi, informaatikko jne.).
Leikki-ikäiset lapset hillitsevät miesten intoa tehdä virkatöitä kotona

Yliopistosektorilla työskentelevät kyselyyn vastanneet miehet raportoivat tekevänsä keskimäärin selvästi pidempiä työviikkoja (45,8 t) kuin naiset (43,9 t). Miehistä myös lähes joka toinen (49,3 %) kertoi työskentelevänsä kotonaan vähintään kahtena iltana viikossa. Myös yliopistoissa työskentelevät naiset joutuvat tuomaan runsaasti töitä kotiinsa, sillä vastaavasti 38,9 % naisistakin työskentelee vähintään kahtena iltana viikossa kotonaan.

Leikki-ikäiset lapset näyttävät kyselyn perusteella hillitsevän ainakin miesten intoa tehdä ylimääräisiä virkatehtäviä kotona. Miehet, joilla oli alle 7-vuotiaita lapsia kotonaan tekivät “kotitöitä” selvästi harvemmin (37 %) kuin muut miehet (53 %), naisten osalta vastaava ero ei ollut merkitsevä (39,8 % /34 %).

Naistohtori tienaa 170 euroa miestohtoria vähemmän

Kyselyn perusteella yliopistot ovat ainoa työnantajasektori, jolla naisten ja miesten keskimääräinen bruttopalkkaus eroaa tilastollisesti merkitsevästi, joten asiaa tutkittiin tarkemmin. Kuviossa 1 esitetään yliopistoissa työskentelevien ammattiryhmien keskipalkat sukupuolittain.


KUVIO 1. Miesten ja naisten keskipalkat ammattiryhmittäin

Kun keskipalkkoja tarkasteltiin koulutustasoittain, havaittiin että tohtoreiden palkat ovat miehillä (3224 e/kk) korkeammat kuin naisilla (3046 e/kk), sama päti myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Tohtoreiden osalta sukupuolten välistä palkkaeroa selittää naisten ja miesten sijoittuminen erilaisiin nimikkeisiin. Tohtorin tutkinnon suorittaneista miehistä lähes joka kahdeksas (11,7 %) toimi professorina huhtikuussa 2004, kun naistohtoreista professoreita oli vain joka kuudestoista (6,1 %). Kun professorit rajataan tarkastelun ulkopuolella, yliopistossa työskentelevien tohtoreiden sukupuolittainen palkkaero ei enää ole tilastollisesti merkitsevä.

Ammattiryhmien sisällä miesten korkeampi koulutustaso näyttäisi olevan yhteydessä korkeampiin keskipalkkoihin, esimerkiksi miesopettajista tohtoreita on 64 %, kun naisopettajista vastaava koulutus on 45 %:lla. Vastaavanlaiset erot on havaittavissa myös muissa ammattiryhmissä.
Kun palkkatason vaihtelua selvitettiin mallilla, jossa selittävinä tekijöinä olivat mukana sukupuoli, koulutustaso sekä ammattiryhmä, huomattiin, että sukupuolen suora yhteys palkkaukseen häviää ja palkkatasoa selittäviksi tekijöiksi nousivat koulutustaso, ammattiryhmä sekä näiden yhteisvaikutus. Lisättäessä malliin mukaan vielä näiden kolmen tekijän keskinäinen yhdysvaikutus, tulokset olivat samankaltaiset, tosin sukupuolen ja ammattiryhmän yhdysvaikutus oli tässä mallissa lähes tilastollisesti merkitsevä.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Kuviossa 1 esitetyt palkkaerot selittyvät pääasiassa sillä, että miehet ovat suorittaneet useammin tohtorin tutkintoja ja toimivat erilaisessa ammattiryhmässä kuin naiset. Sitä miksi miehet sitten esimerkiksi toimivat useammin korkeimmissa opettajaviroissa, kuten professoreina tai yliassistentteina, ei tämän kyselyn perusteella voida selvittää.

Miesten ja naisten palkkaero kasvanut edellisistä jäsenkyselyistä

Miesten ja naisten keskipalkkojen ero on kasvanut. Vuoden 1998 jäsenkyselyssä keskipalkkojen ero miesten hyväksi oli 190 euroa kuukaudessa (miehillä 2129 e/kk, naisilla 1939 e/kk). Vuoden 2001 kyselyssä ero miesten hyväksi oli kasvanut 228 euroon kuukaudessa (miehillä 2432 e/kk, naisilla 2204 e/kk). Vuoden 2004 osalta keskipalkkojen ero kasvaa entisestään ja on nyt 313 euroa kuukaudessa (miehillä 2773 euroa ja naisilla 2460 euroa). Palkkauksen eroja selittää lähinnä miesten korkeampi koulutustaso sekä sijoittuminen erilaisiin ammattiryhmiin.

Antero Puhakka
Juhani Rautopuro

(painetun lehden s. 20-21)