ACATIIMI 9/04 tulosta | sulje ikkuna

Yliopiston kirjasto – tutkimuksen ja opetuksen perusresurssi

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tieteellisten kirjastojen käyttöympäristö on muuttunut radikaalisti tieteellisen julkaisemisen määrän räjähdysmäisen kasvun ja aineiston jakelun digitalisoitumisen ansiosta. Uusien tekniikoiden myötä kirjasto on siirtynyt tietoverkkojen välityksellä käyttäjän työpöydälle ja tietokoneeseen. Verkkoresurssien mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi kirjaston on entistä enemmän tiedotettava palveluistaan ja annettava käyttäjäkoulutusta.

Kirjaston kannalta suuren haasteen asettaa kustannusten hallinta: kuinka hankkia asiakkaille parhaat mahdolliset resurssit, jotta heidän osaamisensa kehittäminen ja tutkimuksen kansainvälinen kilpailukyky voidaan taata kehysorganisaatiossa. Saadakseen taustatietoa asiakkaidensa toiminnasta ja tarpeista Kuopion yliopiston kirjasto teki vuoden 2004 alkupuolella kyselyn, johon vastasi 439 henkilöä.


Miten kirjastoja käytetään?

Tutkijoilla erilaiset tietokannat ovat tärkein lähde. Seuraavaksi tärkein on yliopiston kirjasto ja toverit. Vähiten tärkeitä heille on aineiston ostaminen, laitoskirjastot ja muut kirjastot. Jatko-opiskelijoiden vastaukset noudattelevat melko tarkasti tutkijoiden preferenssejä. Opettajille yliopiston kirjasto ja tietokannat ovat tärkeimmät aineiston hankintakanavat. Opiskelijoille tärkein aineiston saantipaikka on yliopiston kirjasto.

Kaikkien vastaajien keskiarvojen mukaan tärkeimmät aineiston hankintakanavat ovat yliopiston kirjasto (72 %) ja tietokannat (71 %). Vähiten tärkeitä ovat aineiston ostaminen, laitoskirjastot ja toverit. Tulostaminen on tärkein tapa hankkia aineistoa, mikä johtuu sähköisen julkaisemisen kasvusta.

Tutkimustyötä aineiston saatavuus tukee parhaiten (kuva 1.). Jatko-opiskelijoista 73,1 % ja tutkijoista 60,0 % vastasi aineistojen saatavuuden helpottaneen tutkimustyötään. Työntekoa ylipäätänsä aineiston saatavuus oli helpottanut eniten jatko-opiskelijoilla. Kaikista vastaajista aineiston saatavuus oli helpottanut 61,9 %:n työskentelyä.

Vastaajien aineiston käyttö jakaantuu tasaisesti perinteisiin aineistoihin ja uusiin sähköisiin aineistoihin (ks. kuva 2.). Kirjat ovat kaikkein käytetyin aineisto, mutta käytännöllisesti katsoen e-lehtiä ja tietokantoja käytetään yhtä paljon. Jatko-opiskelijoille, tutkijoille ja opettajille e-lehdet ovat pääasiallinen lähde, opettajat käyttävät lisäksi runsaasti kirjoja. Opiskelijat puolestaan käyttävät useimmin kirjoja.

Kirjaston rooli tiedeyhteisössä on vastaajien mielestä pääasiassa aineiston hankinta asiakkaiden käyttöön ja erityisesti erityisalojen aineistojen hankinta. Pääasiassa yleissivistävän kokoelman hankkijana kirjastoa pitää noin puolet vastaajista. Yli puolet kokee kirjaston rooliksi maakunnan tieteellisenä kirjastona olemisen. Vähiten sai kannatusta se, että käyttäjät hankkisivat itse aineistonsa.

Erityisesti opiskelijoille kirjasto on myös oppimisympäristö. Sen sijaan kohtauspaikkana kirjaston näkee vain kolmasosa vastaajista. Opiskeilijoille kirjasto on myös tärkeä tietoverkon käyttöpaikka. Verkkokirjasto onkin muodostunut käytetymmäksi kirjastoksi; fyysisiä kirjastotiloja käytetään aineiston lainaamiseen ja lukemiseen sekä tietokoneiden käyttöön. Vastaajista 66,4 % kertoi käyttävänsä kirjastoa pääasiassa verkon kautta.
Vastaajat ovat keskimäärin sitä mieltä, että heidän oman tieteenalansa aineiston saavutettavuus muihin aloihin on samanlainen. Jatko-opiskelijat pitävät oman tieteenalansa aineiston saavutettavuutta parempana kuin muitten alojen, mutta tutkijat ja opettajat huonompana. Kysyttäessä samaa oman tutkimus- tai erikoisalan kohdalla, keskimääräinen jakauma säilyy samankaltaisena. Vastausten perusteella yliopiston perinteisesti vahvat alat pärjäävät parhaiten aineiston resursoinnissa ja uusimmat alat huonoiten.

Tasokkaan tutkimuksen takana laadukkaat tietopalvelut

Kuopion yliopiston tutkijoiden kirjasto on tällä hetkellä suurimmalla osalla verkkokirjasto – tietokannat ja e-lehdet. Sen lisäksi yliopistossa on aloja, joilla tarvitaan tutkimustyössä myös painettua aineistoa. Erityisesti opiskelijat tarvitsevat myös fyysistä kirjastoa sekä aineiston lainaamiseen että oppimisympäristöksi. Suurimmat ongelmat aineiston saatavuudessa on tenttikirjoissa. Kuopion yliopiston tieteenaloilla julkaiseminen on siirtynyt merkittävästi digitaaliseen muotoon, mikä näkyy myös käyttökulttuurissa: opiskelijat sosiaalistuvat fyysisen kirjaston ja kirjojen käytön kautta jatko-opiskelu- ja tutkijavaiheessa digitaalisen kirjaston käyttäjiksi.

Vastauksista näkee myös yliopiston kehittymisen historialliset kerrokset. Vanhin kerros, terveystieteitten kova ydin, on muodostanut vakiintuneen käyttökulttuurin. Se on myös menestynyt parhaiten kilpailtaessa tietoresursseista. Samalla se on myös yliopiston tutkimustoiminnan kannalta tuottavin ja parhaiten ulkopuolisia resursseja hankkiva osa. Toisessa ääripäässä ovat yliopiston uusimmat alat, joille ei ole vielä muodostunut vakiintunutta kulttuuria yliopistossa ja jotka ovat jääneet selvästi resurssien jaossa jälkeen sekä yliopiston sisällä että ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa.

Vastausten perusteella voidaan väittää, että tutkimuksen korkea taso ja tuloksellisuus näkyvät myös kirjasto- ja tietoresurssien käytössä ja tasossa – mitä paremmat resurssit ja mitä suurempi käyttö, sitä todennäköisemmin tehty tutkimus on korkeatasoista. Yliopiston ja laitosten kannattaa siis sijoittaa kirjasto- ja tietopalveluihin. Lisäksi on uusien avauksien yhteydessä erittäin tärkeää varmistaa myös tietopalveluissa tarvittavat resurssit.

Vastaajien haavekirjasto jakautuu toimivaan fyysiseen kirjastoverkkoon ja erityisesti tutkijoilla toimivaan ja kattavaan tietoverkkoon, jonka avulla digitaaliset resurssit tuodaan suoraan heidän omalle tietokoneelleen. Kirjaston haasteeksi jää sovittaa nämä molemmat käytettävissä olevien resurssien ja käyttäjien tarpeiden mukaisiksi.


Jarmo Saarti & Tuulevi Ovaska,
Kuopion yliopiston kirjasto


(painetun lehden s. 30-32)


ACATIIMI 9/04 tulosta | sulje ikkuna