Tieteen päivien paneeli:

Tutkimusrahoitusta lisää valtion pussista, tutkijoille turvatummat uranäkymät ja riskinottokykyä nykyistä enemmän. Näitä toivottiin tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita pohtivassa paneelikeskustelussa Tieteen päivillä. Opetusministeri lupasi valoa rahoitusnäkymiin valtion omaisuuden myyntituloista.

Tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita pohdittiin Tieteen päivien paneelikeskustelussa 14. tammikuuta Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa. Opetusministeri Tuula Haatainen aloitti keskustelun lupaamalla lisätä valtion osuutta tutkimusrahoituksesta. Tavoitteena on julkisen tutkimusrahoituksen kasvattaminen seitsemällä prosentilla vuodessa.

- Tämän rahoittamiseksi on voitava käyttää valtion omaisuuden myyntituloista voittoja nykyistä enemmän. Hallituksessa aiemmin sovittua voitontuloutussuhdetta on muutettava. Mihin muuhun kuin osaamisen vahvistamiseen näitä tuloja kannattaisi käyttää, Haatainen kysyi.

Keskeisenä ongelmana tieteen rahoituksessa on Haataisen mukaan rahoituksen lyhytjänteisyys sekä tutkimus- ja yliopistoverkon hajanaisuus. Opetusministeri piti tärkeänä selvitysmies Jorma Rantasen esittämien toimenpide-ehdotusten viemistä eteenpäin.

- Rahoituksen pitkäjänteisyyteen on muutenkin kiinnitettävä huomiota, sillä se liittyy myös tutkijoiden työsuhteiden luonteeseen. Työsuhteiden kehittämistä pohtivalta työryhmältä odotan konkreettisia tuloksia, joiden avulla tutkijanuran houkuttelevuutta voitaisiin lisätä. On päästävä käytäntöihin, joissa on jatkuvuutta.

Tohtorikoulutuksen laatu arviointiin

Tutkijoiden asemaan, uranäkymiin sekä tohtorikoulutuksen tilaan kiinnittivät huomiota myös muut panelistit. Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja Ossi. V. Lindqvist kertoi, että neuvosto on aloittamassa tohtorikoulutuksen laadun arviointia.

- Tohtorikoulutus on laajentunut mahdottomasti. Tutkimuksen määrärahojen pitäisi kasvaa ja työmarkkinakysymykset nousevat yhä merkittävämpään asemaan. Ammattikorkeakoulut ovat hoitaneet yliopistoja paremmin työelämään sijoittumiskysymykset.

- Tohtorikoulutuksessa on pyrittävä parempaan yhteistyöhön yritysten kanssa. Tässä tarvitaan nyt uutta ryhtiä koulutukseen on otettava mukaan uusia sisältöjä, mm. liiketalousosaamista.

Paneelin puheenjohtajana toiminut kansleri Risto Ihamuotila kysyi panelisteilta, pitäisikö tohtoreiden olla enemmän generalistitohtoreita? Hän oli kuullut monien yritysjohtajien sanovan, että tohtorit ovat liian kapea-alaisia.

- Linjassa pätevöidytään eikä esikunnassa. En lähtisi laskemaan tohtoreitten arvostusta, totesi tähän yrityselämää edustava Premix Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Kiikka. Hän on myös jäsenenä Valtion tiede- ja teknologianeuvostossa.

Opetusministeri Haatainen korosti, että valmistuvien tohtoreitten pitää työllistyä yhä enemmän yrityssektorille. Niissä pitää ymmärtää koulutuksen sisältö.

- Koulutuksen laadusta ei pidä tinkiä, mutta valmiuksia esimerkiksi markkinointiosaamista voi lisätä.

- Kun maisterit on pantu putkeen, sitten sinne pannaan myös tohtorit. Yleensäkin tutkinnoissa on tapahtunut tietynlaista inflaatiota: entisaikojen ylioppilas vastaa maisteria ja kohta maisteri tohtoria, kommentoi paneelin nuorin jäsen VTM Elina Moisio. Hän on toiminut ennen mm. SYL:n puheenjohtajana.

Ossi Lindqvistin mielestä yksi tohtoreitten työllistymistä haittaava tekijä on se, että he tulevat liian myöhään työmarkkinoille. Hän toivoi lisäkoulutusta myös tohtoreitten kouluttajille.

Rahoitusmalliin aika saada muutosta

Määrään perustuvat tulostavoitteet saivat panelisteilta moitteita.

- Riskinottokykyä kaivataan lisää, mutta tulostavoitteiden rakentuminen määrälle estää riskien ottamista, totesi Elina Moisio. Nykyiset mallit eivät hänen mielestään palvele nuorten tutkijoiden asiaa.

Moision huolen jakoi professori, Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin johtaja Mart Saarma.

- Riskinottokykyä on tärkeää lisätä ja rahoitusmalliin on aika saada muutosta. Väitöskirjasysteemi tukee määrällistä ei laadullista kehitystä.

- Tutkimuksen tekeminen pelkästään tutkintoa varten kahlitsee riskien ottamista, lisäsi tähän professori Lindqvist.

Opetusministeri Haatainen kertoikin, että ministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan tulosohjausjärjestelmän kehittämistä.

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Ari Aalto

(painetun lehden s. 8 - 9)