• pääsivu
  • sisällys

  • Tekniikan alalla yliopistojen välistä yhteistyötä on helpottanut
    pitkä perinne yhteisvalintojen järjestämisessä, toteaa
    TKK:n opintoasiain päällikkö
    Anneli Lappalainen.

    Tekniikan alalla suurempi muutos kuin muualla

    - Nyt ollaan syvällä kädet savessa, kuvaa tutkinnonuudistuksen tilannetta tekniikan alankoordinaatiotyötä vetänyt Teknillisen korkeakoulun opintoasiain päällikkö Anneli Lappalainen.
    Käynnissä on opetussuunnitelmien viimeistelytyö ja opinto-oppaiden saattaminen painokuntoon.
    Tekniikassa kaksiportaiseen tutkintoon siirtyminen on vaatinut ehkä enemmän töitä kuin muissa tieteissä, koska aiempaan ns. välitutkintoa ei ole ollut olemassa. Myös toisen vaiheen opiskelijavalinta eli toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneiden hyväksyminen DI-opiskelijaksi on mietityttänyt ja aiheuttanut lisähommia.
    - Toisaalta tekniikan puolella yliopistojen välisellä yhteistyöllä on jo pitkät perinteet, koska yhteisvalinta on ollut käytössä jo 30 vuotta, Lappalainen toteaa.
    Kaksiportaisuuteen siirtymisestä aloitettiin ensimmäiset tunnustelut jo 1990-lvulla, kun kuultiin ensitietoja Bolognasta. Vararehtoreilla ja dekaaneilla on ollut säännöllisiä tapaamisia. Koordinaatio tekniikan alana yliopistojen kesken on toiminut koko 2000-luvun. Anneli Lappalaisen mielestä nyt ollaan hyvässä jamassa – sopuun on päästy kaikista isoista kysymyksistä ja hiontaa on vain yksityiskohdissa. Tammikuun viimeisellä viikolla vararehtorit keskustelivat ammattikorkeakouluista tulevien siltaopinnoista.
    Lisätöitä aiheuttaa kahden järjestelmän päällekkäisyys ja siirtymäaika: osa jatkaa vanhassa järjestelmässä vuoteen 2010 saakka ja uusi astuu voimaan ensi elokuun alusta. Esimerkiksi 20.5. mennessä painoon saatettavien opinto-oppaiden laatiminen on haastavaa. TKK:lla opintomoduulien yksityiskohtaiset sisällönkuvaukset siirretään webbiin.
    - Osastoissa on nyt suurin paine. Kaikilla alkaa olla ensimmäinen lukuvuosi jo suunniteltuna ja joillakin jo koko kandiopinnot. Käytännöt mietityttävät, muun muassa se, miten HOPSit suunnitellaan, kuka ne tarkistaa jne.

    Tekniikan jatkotutkintojen suosio huolena

    Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan opintoasiain päällikkö Eero Wallin pitää myös tekniikan alan aiempaa yhteistyötä hyvänä pohjana sille, että iso uudistusurakka on näinkin hyvässä jamassa.
    - Alkuvaiheessa käsitykset tutkinnon laajuudesta ja alemman tutkinnon yleisestä tarpeellisuudesta kävivät jonkin verran ristiin. Lääketieteellisethän eivät sitten lähteneet mukaan kaksiportaisuuteen.
    - Tekniikan puolella on myös melko vahvoja ammattikorkeakouluja, joten alemman tutkinnon tarpeellisuudelle en ehkä itsekään nähnyt niin suurta käyttöarvoa kuin jossakin muissa tieteissä. Mutta nyt eletään tämän tilanteen mukaan.
    Hieman häntä vielä pohdituttaa se, mikä tulee olemaan jatkossa vallitseva tutkinto ja mikä on tekniikan alan jatkotutkintojen kohtalo.
    - Vaihtaminen yliopistosta toiseen kanditutkinnon jälkeen ja liikkuvuus tulee kyllä lisääntymään, mutta onko se itseisarvo. Jos opiskelija huomaa olevansa väärällä alalla, eikö olisi parempi vaihtaa heti ensimmäisen vuoden jälkeen kuin vasta kandin paperit taskussa, Wallin kysyy.
    Oulun teknillisessä tiedekunnassa uudet tutkintosisällöt menevät tiedekuntaneuvoston käsittelyyn maaliskuussa. Osastoilla on päätäntävalta opintosisällöistä ja huhtikuun loppuun mennessä opinto-oppaiden sisällöt pitäisi olla valmiina.

    Kirsti Sintonen

     

    (painetun lehden s. 13)