• pääsivu
  • sisällys

    •  
     

    Palkkauudistuksen vaikutukset

    UPJ:llä tulee olemaan monenlaisia vaikutuksia, joita kaikkia ei vielä tiedetä. Kokemukset muista virastoista viittaavat siihen, ettei sittenkään ole kyse yleisesti mistään kovin dramaattisista muutoksista.

    Yliopistoissa on käynnissä kiivastahtinen tehtävien vaativuuden arviointi, vaativuustasosijoittelu ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi. Näihin kiinnittyy nyt päähuomio. Ehkä kuitenkin on syytä tässä yhteydessä hiukan pohdiskella sitä, mitkä tulevat olemaan UPJ:n vaikutukset. Edempänä on kuvattu eräitä oletettuja vaikutuksia, varmasti on myös muunlaisia näkökohtia.

    Palkkakilpailukyky

    Yliopistoissa nyt käynnissä oleva mittava prosessi, tasosijoittelu ja suoriutumisen arviointi, vaikuttaa yliopistojen sisäisiin palkkasuhteisiin. Tällä prosessilla ei ole kovin suurta merkitystä yliopistojen yleiseen ja ulkoiseen palkkakilpailukykyyn.
    Vaativuustasohinnoittelu ja henkilökohtaisen suoriutumiseen perustuvan palkanosan suhteellisen suuruuden määrittäminen tulevat tapahtumaan myöhemmin ministeriö- ja järjestötasolla. Yliopistojen ulkoinen palkkakilpailukyky ratkaistaan pääasiassa silloin, kun päätetään kuinka paljon lisärahoitusta, erityisesti valtion budjetista tulevaa aitoa lisärahoitusta, suunnataan yliopistojen UPJ:n toteuttamiseen. Merkitystä ulkoiseen palkkakilpailukykyyn on myös sillä, miten lisärahoitus suunnataan. Valtiontyönantajien toistuvasti ilmaistujen käsitysten mukaan kaikkien yliopistoissa työskentelevien henkilöstöryhmien palkkaus ei ole samanlaista kilpailukyvyltään.

    Yliopistojen sisäiset palkkasuhteet

     Kokemukset yliopistojen ulkopuolisista UPJ -hankkeiden toteuttamisesta osoittavat, että henkilötasolla palkkasuhteissa voi tapahtua joskus jopa suuriakin muutoksia. Joku tulee saamaan tuntuvan korotuksen. Järjestöjen kannalta on ehkä kuitenkin olennaisempaa, miten suurten henkilöstöryhmien väliset palkkasuhteet muuttuvat UPJ:n johdosta. En oikein usko, että ainakaan opetushenkilökunnassa tapahtuisi suurten ryhmien välillä nopeasti kovin suuria muutoksia. Tähän vaikuttaa moni seikka.
    Kaikista ponnisteluista huolimatta lisärahoituksen määrä tulee olemaan rajallinen. Suuria joukkoja koskevat kovin suuret korotukset eivät ole todennäköisiä. UPJ:hin välttämättä liittyvän takuupalkkasäännöstön lähtökohta on konservatiivinen. Mitä enemmän takuupalkkaosuutta, sen vähemmän korotusvaraa muualla. Kolmas eri henkilöstöryhmien välisiä suuria palkkausmuutoksia pidättelevä tekijä ovat järjestöt. Jokaisessa järjestössä katsotaan, että sen jäsenet saavat vähintään oman osuuden. Yritystä suurempaankin osuuteen löytyy. Kyse on edunvalvonnasta.

    Kannustava vaikutus

     UPJ:tä kutsutaan usein myös kannustavaksi palkkausjärjestelmäksi. Epäilemättä on niin, että UPJ:ssä on tekijöitä, jotka puoltavat tätä kannustavuusnäkökohtaa. Kovasti yrittämällä oikealla tavalla pystyy kohentamaan palkkauskehitystään nykyiseen verrattuna. Useat yliopistoissa työskentelevät tekevät tällä hetkellä selvästi muita työssä olevia pidempiä rupeamia. Yliopisto-opettajien keskimääräinen työaika on kymmenkunta tuntia viikossa korkeampi kuin virastovirkamiehen. Ahkeruus on siis jo nykyisen palkkausjärjestelmän vallitessa leimaa-antava piirre yliopistoissa. Tästä lähtökohdasta ylimääräisen lisätehon löytyminen saattaa monessa tapauksessa tuntua ongelmalliselta.

    Lisätehtäviä

     UPJ:hin liittyy mahdollisuuksia parantaa työilmapiiriä ja -oloja kehityskeskustelujen ja muiden vastaavien menettelyjen kautta. UPJ merkitsee kuitenkin myös yliopistojen varsinaisen toiminnan kannalta selvästi suuria lisätehtäviä. Erilaisia lomakkeita liikkuu moneen suuntaan. Arviointitehtäviä dokumentoidaan. Oikeusturvatarpeet korostunevat aikaisempaa enemmän. Lyhyesti sanottuna, UPJ:hin liittyy väistämättä myös byrokratian lisääntymistä.

    Esimiesten asema

     Esimiehet osallistuvat keskeisesti sekä tehtävien vaativuuden arviointiin että henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin. Esimiehille tulee selvästi lisää mahdollisuuksia vaikuttaa palkkauksen määräytymiseen yksilötasolla. Kaikkein eniten UPJ tulee vaikuttamaan juuri esimiesten asemaan. Esimiehille tulee lisää valtaa, vastuuta ja tehtäviä. Esimiesten aseman muutos kääntää huomion esimiespalkkiojärjestelmään, jonka kehittäminen on välttämätön UPJ:n onnistumisedellytys.

    Henkilösuhteet

    Esiintyy epäilyjä, että UPJ:n mukana tuleva arvioinnin lisääntyminen voi johtaa epäasiallisuuksiin. Näin voi tietenkin käydä joissain tapauksissa. Asiallinenkaan arviointi ei aina vastaa arvioiduksi tulleen odotuksia. Tälläkin saattaa olla henkilösuhteita rasittavaa vaikutusta. Yliopistojen ulkopuolisista palkkausuudistusten toteuttamisista ei ole runsasta ja systemaattista seurantaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että yliopistojen ulkopuolella UPJ ei ole rasittanut ainakaan kovin paljoa henkilösuhteita. On lähdettävä siitä, että henkilösuhteiden rasituksia ei tule tapahtumaan suuressa määrin myöskään yliopistoissa.

    Jorma Virkkala
    Professoriliiton toiminnanjohtaja
    9.3.2005



    (painetun lehden s. 16 -17)