Lukijatutkimus 2005:

Acatiimi on petrannut

Viime keväänä toteutettu lukijatutkimus paljastaa, että Acatimi on petrannut selvästi parin viime vuoden aikana sekä sisällöltään että ulkoasultaan. Lehti myös luetaan aiempaa tarkemmin. Verrattuna viiden vuoden takaiseen kyselyyn lehti tavoittaa nyt tasapuolisemmin kaikki jäsenryhmät. Kiinnostus yliopisto- ja tiedemaailmaa kohtaan on lukijoita yhdistävä tekijä. Tästä aihepiiristä toivotaan yhä enemmän juttuja.

Acatiimin lukijatutkimus toteutettiin lehden lukijoille kohdistettuna kirjekyselynä huhti- toukokuussa 2005. Kysymyslomake postitettiin 700 lukijalle (Tieteentekijöiden liitto 300, Professoriliitto 200 ja Yliopistonlehtorien liitto 200). Vastauksia palautui kaikkiaan 189 kappaletta, joten palautusprosentiksi muodostui 27. Edellisessä vuonna 2000 tehdyssä kyselyssä prosentti oli lähes sama. Järjestölehtien lukijatutkimuksissa palautusprosentit jäävät yleensä melko alhaisiksi, 30 prosentin kieppeille.

Acatiimista luetaan tyypillisesti muutama mielenkiintoinen juttu. Myös lähes koko lehden lukevia on melko runsaasti; lähes koko lehden lukevien osuus onkin nyt selvästi korkeampi (24%) kuin vuonna 2000 (16%). Pinnallisia, vain otsikot pikaisesti selailevia lukijoita on niukasti.

Tarkimmin lehden lukevat aktiivisesti liittojen toiminnassa mukana olevat vastaajat, joiden keskuudessa lähes koko lehden lukevien osuus (57%) on yli kaksinkertainen rivijäseniin nähden. Jäsenliittojen välisessä vertailussa tarkimmin lehden lukevat Yliopistonlehtorien liiton jäsenet, pinnallisimmin puolestaan Tieteentekijöiden liiton jäsenet. Iän mukaan tarkasteltaessa on lähes koko lehden lukevia eniten yli 50- vuotiaiden keskuudessa. Lisäksi naiset lukevat lehden jonkin verran miehiä tarkemmin.

Pääkirjoituksia, kolumneja ja keskustelupalstaa seurataan eniten

Acatiimin kolme seuratuinta palstaa ovat pääkirjoitus, kolumnit ja keskustelua-palsta. Pääkirjoituksen sijoittuminen näin korkealle ja tässä tapauksessa seuratuimmaksi palstaksi on hyvin poikkeuksellista. Vähiten seurattuja palstoja puolestaan ovat hallitusten päätökset ja uutiset Akavasta.

Pääkirjoituksen ja kolumnien aktiivinen seuraaminen korostuu aktiivisesti liittojen toiminnassa olevien vastaajien keskuudessa. Lehtorien keskuudessa korostuu kolumnien, keskustelua-palstan ja Akavan uutisten seuraaminen. Tieteentekijöiden liittoon kuuluvat eivät seuraa pääkirjoitusta ja hallitusten päätöksiä aivan yhtä aktiivisesti kuin muut lukijat.

Acatiimin sisältöä arvioidaan lehteä käsittelevien väittämien muodossa hyvin myönteisesti. Voimakkaimmin lehteen yhdistetään seuraavat väittämät:
• Lehti antaa luotettavaa tietoa
• Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti
• Lehti antaa myönteisen kuvan sitä julkaisevista liitoista

Useita väittämiä arvioidaan nyt myönteisemmin kuin vuonna 2000. Näitä väittämiä ovat etenkin aihepiirien kiinnostavuus, kolmen julkaisijaliiton asioiden tasapuolinen esittely sekä lehden välittämä myönteinen kuva julkaisijaliitoista.

Aktiivisesti liittonsa toiminnassa mukana olevat vastaajat arvioivat useita väittämiä rivijäseniä myönteisemmin. Näitä väittämiä ovat etenkin itselle tärkeiden asioiden käsittely, aihepiirien kiinnostavuus, lukijakunnan asemaan vaikuttavien asioiden hyvä seuraaminen sekä tasapuolisuus liittojen asioiden käsittelyssä. Professoriliiton jäsenet ovat hieman muita vastaajia kriittisempiä arvioidessaan lehden ulkoasua, kansainvälisten aiheiden sopivaa määrää sekä sitä, ettei lehden tarjoama tieto olisi hankittavissa myös muista lähteistä.

Lisää juttuja yliopisto- ja tiedepolitiikasta sekä palkkauksesta

Acatiimin kehittymistä viimeksi kuluneen 1-2 vuoden aikana arvioidaan hyvin myönteisesti (kuvio 1). Puolet vastaajista kokee lehden sisällön ja ulkoasun muuttuneen parempaan suuntaan, samaan aikaan kun puolet kokee lehdensäilyneen ennallaan. Aktiivisesti liittojen toiminnassa mukana olevat arvioivat lehden sisällön kehittymistä erityisen myönteisesti. Muilta osin ei eri lukijaryhmien välillä esiinny merkitseviä eroja.

Lehden kiinnostavimpia aihepiirejä ovat:
• palkkaus ja palkkauudistus
• yliopisto- ja tiedepolitiikka
• yliopistojen ja tutkimuksen rahoitus
• työmarkkinat ja edunvalvonta-asiat
• työsuhteen ehtoihin liittyvät asiat

Eri lukijaryhmien välisessä vertailussa korostuvat liittojen väliset erot, samoin aktiivisesti liittojen toiminnassa mukana olevien ja rivijäsenten väliset erot.

Selkeimmin muista poikkeavat Professoriliiton jäsenet, kun taas Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistonlehtorien liiton jäsenten kiinnostus eri aihepiirejä kohtaan on melko samantyyppistä.
Professoriliiton jäsenten kiinnostus kohdistuu etenkin yliopisto- ja tiedepolitiikkaan sekä yliopistojen ja tutkimuksen rahoitukseen. Tieteentekijöiden liiton jäsenten keskuudessa korostuu etenkin työttömyysturvaan liittyvä neuvonta (ks. kuvio 2).

Aktiivisesti liittojen toiminnassa olevia kiinnostavat useimmat aihepiirit rivijäseniä enemmän. Näitä aihepiirejä ovat etenkin työmarkkinat, palkkaus, verotus, yliopisto- ja tiedepolitiikka sekä paikallisten osastojen ja yhdistysten toiminta.

Sisällön käsittelytapoja arvioitaessa korostuu etenkin suuri tarve kritiikille ja keskustelulle. Lähes puolet vastaajista toivoo lisää näitä käsittelytapoja. Eri lukijaryhmien väliset erot käsittelytapoihin kohdistuvissa toiveissa ovat melko pieniä. Yliopistonlehtorien liiton jäsenten keskuudessa kuitenkin korostuvat uutisiin kohdistuvat toiveet; lehtorien keskuudessa uutiset asettuvat toiveissa kritiikin ja keskustelujen rinnalle kolmanneksi hyvin kaivatuksia käsittelytavaksi. Kritiikkiin kohdistuva lisätarve puolestaan on niukkaa aktiivisesti liittojen toiminnassa olevien keskuudessa, ja kritiikkitoiveet tulevatkin lähinnä rivijäsenten taholta.

Lehti edelleen tärkein tiedostuskanava jäsenistöille

Lukijatutkimus postitettiin vastaajille numeron 4/2005 ilmestymisen jälkeen ja muutamassa kysymyksessä tiedusteltiin kyseisen lehden juttuihin liittyviä seikkoja. Numeron 4/2005 artikkeleita arvioitaessa ovat artikkelien väliset erot suurempia kuin lehdillä yleensä. Viisi numeron kiinnostavinta artikkelia olivat:
• Missä mennään palkkausuudistuksessa
• Työterveyspsykologin haastattelu: Yliopistotyökään ei saa olla koko elämä
• Palkkausuudistuksen rahoitus
• Pääkirjoitus: Palkkausjärjestelmän kehittämisessä tarvitaan edelleen järjestöjen…
• Kolumni: Työyhteisön heikoin lenkki

Liittojen väliset erot ja vastaajien oma aktiivisuus liiton toiminnassa vaikuttavat selvästi huhtikuun numeron artikkelien arviointiin. Nuorimpien, alle 30-vuotiaiden lukijoiden keskuudessa korostuu kiinnostus akateemisen työttömyyden syitä ja kirja-arvosteluja kohtaan. Lisäksi naisia ovat erityisesti kiinnostaneet tasa-arvoasiat, työterveyspsykologin haastattelu ja akateemisen työttömyyden syyt.

Acatiimin verkkoversioon tutustuneiden osuus on hieman kohonnut aikaisemmasta, mutta jää edelleen varsin vaatimattomaksi. Verkkoversiota seuraa noin kymmenes vastaajista. Eniten käyttäjiä verkkoversiolla on aktiivisesti liittonsa toiminnassa mukana
olevien ja toisaalta alle vuoden lehteä seuranneiden keskuudessa.

Oman liiton toiminnan osalta toivotuimpia tietokanavia ovat Acatiimi (65%) ja jäsenkirje (53%). Molempien asema vastaajien toiveissa on aikaisempaa vahvempi, liiton verkkosivujen (28%) jäädessä entistä selvemmin kolmannelle sijalle.

Pienempiä eroja lukijaryhmien välillä kuin lehdillä yleensä

Kokonaisuutena Acatiimi saa lukijoiltaan hyvin myönteistä palautetta. Useat lehden ja lukijan välistä suhdetta kuvaavat mittarit ovat kehittyneet hyvään suuntaan vuodesta 2000.

Muihin järjestölehtiin verrattuna Acatiimi on onnistunut hyvin tarjoamaan kaikkia lukijaryhmiä kiinnostavia teemoja ja saavuttamaan lukijoiden kiinnostuksen ja sitoutumisen lehteä kohtaan. Vaikka eri lukijaryhmien välillä esiintyy eroja, ovat ne pienempiä kuin lehdillä yleensä. Kiinnostus yliopisto- ja tiedemaailmaa kohtaan onkin voimakas kaikkia lukijoita yhdistävä tekijä.

Yrjö Lauha
toimitusjohtaja, Focus Master Oy

KOMMENTTI

Lehti haluaa olla lukijakuntansa näköinen

Tästä on hyvä jatkaa. Lukijatutkimus antaa hyviä eväitä lehden edelleen kehittämiselle. Kiitos, että niinkin moni ehti vastata kyselyyn, vaikka se osui lähes samaan saumaan yliopistoihmisten viime kevään
hullunmyllyn kanssa.

Erittäin mieluisaa oli lukea palautetta siitä, että lehti luetaan entistä tarkemmin. Tämä on päinvastainen trendi kuin yleensä järjestölehdillä.

Mieltä lämmitti myös se, että lehti tavoittaa nyt huomattavasti tasapuolisemmin kaikkien kolmen liiton jäsenkunnat ja eri lukijaryhmät kuin viiden vuoden takaisessa kyselyssä.

Acatiimi haluaa olla lukijakuntansa näköinen lehti. Kyselyssä tiedusteltiin lukijoiden kantoja sisällön käsittelytavoista. Vastauksissa kärkeen nousivat keskustelu ja kritiikki. Keskustelkaa! Lähettäkää kritiikkiä!

Lehdellä on yhden hengen toimitus: päätoimittaja on yhtä kuin tuottaja, toimitussihteeri, taittaja, toimittaja, välillä myös kuvaaja ja lähetti – eli kovin mieluusti otetaan vastaan Teidän tekstejänne lehden eri palstoille. Näin lehti saadaan vielä lähemmäksi yliopistoväen arkea, niitä asioita, joista keskustellaan vaikkapa laitosten kahvipöydissä. Toivottavasti sellaiselle löytyy vielä aikaa.

Kysely paljasti myös sen, että lisää juttuja toivottiin etenkin yliopisto- ja tiedepolitiikasta sekä palkkauksesta. Vaikka näitä käsitellään nytkin joka lehdessä, huolehditaan siitä, että jatkossa niistä saa lukea vielä enemmän. Aiheista ei ole pulaa.

Tehdään yhdessä entistä parempaa lehteä.

Hyvää alkanutta lukuvuotta!

Kirsti Sintonen
päätoimittaja
kirsti.sintonen@acatiimi.fi

(painetun lehden s. 10-13)