Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän
tilanne
Marraskuun 2005 loppuun
mennessä pitäisi
saavuttaa neuvottelutulos
yliopistojen uudesta
palkkausjärjestelmästä.
Ongelmakohtia on vielä
paljon jäljellä, mutta neuvottelutoiminta
etenee
tiiviissä tahdissa.
Opetusministeriö jätti tarjouksen
uudesta palkkausjärjestelmästä
16.9.2005 ja järjestöt jättivät vastauksensa
tarjoukseen 5.10.2005.
JUKOn vastaus oli edellisessä Acatiimin
numerossa.
Lokakuun aikana yliopistot
ovat sovittaneet kevään aikana toteuttamansa
tehtävien arvioinnit
opetusministeriön ohjeistamana
7,19 %:n kustannusvaikutusta vastaavaan
yliopistonsa palkkasumman
raamiin. Tehtävien vaativuustasojen
eurohinnat olivat opetusministeriön
tarjouksessa. Kustannusraamiin
sovittaminen tarkoitti
useissa tapauksissa tehtävien
vaativuustasojen pudottamista
alaspäin. Tämä tapahtui pääsääntöisesti
työnantajan yksipuolisilla
päätöksillä. Arviointiryhmissä toimivat
järjestöjen edustajat eivät
osallistuneet vaativuustasojen tekniseen
pudottamiseen. Tässä pudotuspelissä
tehtävien todellisella
vaativuudella ja vaativuustasokartalla
tai vaativuuskehikolla ei juurikaan
ollut merkitystä.
Marraskuun aikana neuvotteluryhmä
(työnantajaedustajat ja
järjestöjen edustajat) on kokoontunut
tiiviisti ja neuvotellut uutta
palkkausjärjestelmää koskevasta
sopimuksesta. Nähtäväksi jää, saavutetaanko
neuvottelutulos marraskuun
loppuun mennessä. Epäilijöitä
neuvottelutuloksen saavuttamisesta
on sekä työnantaja- että
järjestöpuolella.
Soveltamisalasta riittää
vielä vääntöä
Ongelmakohtia on paljon. Suurin
ongelma lienee se, että takuupalkkaisten
määrä näyttää tulevan
7,19 %:n kustannusraamilla aivan
liian suureksi. Yliopistot maksavat
nykyisellään samantyyppisistä
tehtävistä erilaisia palkkoja ja
palkkahajontaa on myös yliopiston
sisällä samanlaisten tehtävien
kohdalla. Tämä johtaa väistämättä
takuupalkkaongelmiin. Toisen
kalleusluokan kompensoiminen
näyttää myös muodostuvan ongelmaksi.
Palkkausjärjestelmän soveltamisalasta
käydään neuvotteluja
todennäköisesti viime metreille
saakka. Valtion eri virastoissa käytännöksi
on muodostunut, että
uuden palkkausjärjestelmän piiriin
tulevat ne, joilla on vähintään
puolen vuoden mittainen palvelussuhde.
Myös niihin, joiden perättäiset
palvelussuhteet ovat vähintään
puolen vuoden mittaisia, sovelletaan
uutta palkkausjärjestelmää.
Yliopistojen kohdalla työnantaja
tarjoaa rajapyykiksi vuoden
mittaista palvelussuhdetta. Kolmannes
yliopistojen henkilöstöstä
työskentelee ulkopuolisen rahoituksen
turvin. Se, sovelletaanko
uutta palkkausjärjestelmää ulkopuolisella
rahoituksella työskenteleviin
määräaikaisiin upj:n
käyttöönottovaiheessa, on myös
neuvottelun alla. Henkilöstön yhdenvertainen
ja tasapuolinen kohtelu
on koetuksella, jos palkkausjärjestelmän
soveltaminen riippuu
rahoituslähteestä tai palvelussuhteen
vakinaisuudesta/määräaikaisuudesta.
Ongelmallista tulee olemaan
myös tutkijoiden sovittaminen
alun perin opettajille rakennettuun
vaativuuden arviointijärjestelmään.
Tutkijoiden tehtävät, jotka
arvioitiin muun henkilöstön
järjestelmässä, on siirretty teknisesti
opetus- ja tutkimushenkilöstön
järjestelmään. Yliopistoissa on
esimerkiksi maksullisen palvelutoiminnan
puolella ja erillislaitoksissa
paljon tutkijoita, jotka eivät
opeta lainkaan. Näihin tehtäviin
on vaikea löytää kuvauksia alun
perin opettajille rakennetusta järjestelmästä.
Jos neuvottelutulosta ei saavuteta
30.11.2005 mennessä, on uhkana
palkkojen euromääräistäminen.
Joulukuun alusta lähtien eivät
sitten kertyisi enää ikälisät, määrävuosikorotukset,
pätevyyslisät ja
muut nykyiseen palkkausjärjestelmään
kuuluvat lisät. Joka tapauksessa
yliopistoissa on odotettavissa
paljon tehtävien vaativuuden
arviointien tarkistuksia ja henkilökohtaisten
suoriutumisten arviointi
uudestaan.
Eeva Rantala
toiminnanjohtaja,
Tieteentekijöiden liitto
9.11.2005
(painetun lehden s. 22) |
