5/06

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    Akatemiaprofessori Lauri A. Aaltosen tutkimusryhmässä panostetaan henkiseen työsuojeluun. Hän korostaa, että ilmapiiri on avainasemassa huipputuloksen tekemisessä.

     
    Kasvaingenomiikan tutkimusryhmän tutkijat Anniina Raitala (vas.) ja Laura Näätsaari. Anniina Raitala käynnisti yksikössä vuonna 2001 riskianalyysien teon.

    Hyvässä ilmapiirissä syntyy huipputulosta

    Akatemiaprofessori Lauri A. Aaltosen johtama Kasvaingenomiikan tutkimusryhmä sai viime syksynä Helsingin yliopiston työsuojelupalkinnon. Palkinnon perusteluissa arvostettiin säännöllisten riskianalyysien tekoa, epäkohtien nopeaa korjaamista sekä aktiivista otetta nimenomaan henkisessä työsuojelussa.

    Biomedicum Helsingissä toimiva Kasvaingenomiikan tutkimusryhmä on osa Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikköä. Aaltosen tutkimusryhmässä on oivallettu ilmapiirin vaikutus tuloksen tekoon:

    - Hyvässä ilmapiirissä syntyy huipputulosta, korostaa akatemiaprofessori Aaltonen.

    Lauri A. Aaltonen sai viime tammikuussa Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin Matti Äyräpää palkinnon. Aaltonen ja hänen tutkimusryhmänsä ovat tehneet merkittäviä löytöjä syövälle altistavien geenien kartoittamisessa, erityisesti paksunsuolensyövän geenitutkimuksessa. Äyräpää-palkinnon suuruus on 20 000 euroa.

    Aaltosen tutkimusryhmässään on tietoisesti panostettu henkisen työhyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitoon jo vuosia.

    Ensimmäinen riskianalyysi yksikössä tehtiin vuonna 2001 silloisen gradutyöntekijä Anniina Raitilan toimesta.

    - Silloin huomattiin, kuinka hyödyllinen apuvälinen se on ja nyt riskianalyysejä tehdään vuosittain.

    Riskianalyysissä kysellään laajasti sekä fyysisen että henkisen työsuojelun asioista. Kyselyyn vastataan anonyymisti. Väitöskirjan tekijäksi siirtynyt Raitila huolehtii, että analyysissä havaitut epäkohdat myös korjataan pikaisesti.

    Yksikköön on perustettu huolivastaava, jota tehtävää hoitaa tutkimussairaanhoitaja Sini Marttinen. Hänelle saa mennä välittömästi kertomaan huolensa, kun sellaisia ilmenee.

    - Huolivastaava on osoittautunut erittäin hyväksi käytännöksi noin parinkymmenen hengen yksikössämme. Mahdolliset ongelmat on varhaistodettu ennen kuin tilanne menee solmuun, Aaltonen lisää ja suosittelee lämpimästi mallia myös muille.

    Jotkut kiperimmät, esimerkiksi työnjaolliset asiat, tuodaan luottamuksellisesti tutkimusryhmän johtajan ratkaistavaksi.

    Yksikössä panostetaan myös vuosittaisiin virkistyspäiviin. Yliopiston työsuojelupalkintoon liittyvä 5000 euroa käytettiin yhteisen päätöksen mukaisesti jääkaappiin, mikroaaltouuniin ja ylimääräiseen virkistyspäivään.

    Yliopistojen työyhteisöjä palkitaan eri tavoin

    Valtiokonttori on palkinnut Kaiku-palkinnolla vuosina 2004 ja 2005 valtion parhaan työhyvinvointia edistäneen työyhteisön sekä parhaan työturvallisuuteen panostaneen työyhteisön. Varsinaiset palkinnot eivät ole kumpanakaan vuonna osuneet yliopistoille, mutta vuonna 2004 Kuopion yliopisto sai työhyvinvoinnin kunniamaininnan. Perustetuissa arvostettiin työhyvinvointiin liittyvien asioiden kytkemistä yliopiston arvoihin, strategiaan ja koko toimintaan. Rehtorin nimeämä työhyvinvointityöryhmän todettiin edustavan monipuolista asiantuntemusta ja organisaation eri osia. Erityismaininnan ansaitsi yliopistossa toteutettu määräaikaisen henkilöstön vakinaistamisprosessi.

    Myös yliopistot itse antavat tunnustusta hyville tiimeille ja laitoksille. Oulun yliopistossa jaetaan vuosittain yliopiston avajaisten yhteydessä palkinto hyvälle työtiimille. Perusteena palkinnon saamiselle ovat tuloksellisuus, työn laadukkuus sekä sisäinen ja ulkoinen yhteistyökyky. Hyvän työtiimin palkinnon voi saada joko opetuksesta, tutkimuksesta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tai erilaisten tukipalvelujen tiimit. Palkinnon kriteerinä voi olla myös työ tasaarvon edistämiseksi. Vuonna 2005 hyvän työtiimin palkinnon saivat humanistisen tiedekunnan virastomestarit ja vuonna 2004 kaksi työtiimiä: kasvatustieteiden tiedekunnan taide- ja taitokasvatuksen työtiimi sekä orgaanisen materiaalikemian työryhmä.

    Hankenilla jokainen työyhteisö/laitos saa hakemuksesta rahaa toimintaan, jonka päämääränä on parantaa työilmapiiriä. Tämä ei ole erityinen palkinto vaan kaikille yksiköille on varattu tietty summa koosta riippuen. Mutta yksikkö saa käyttää rahaa vain, jos sillä on hyväksytty suunnitelma työilmapiirin parantamiseksi.

    Hankerahaa työyhteisöjen kehittämiseen

    Helsingin kauppakorkeakoulussa työyhteisen kehittämiseen liittyvä raha on julistettu haettavaksi useana vuonna. Yleensä rahoitusta on annettu vuosittain kahdelle tai kolmelle yhteisölle. Kielten ja viestinnän laitos on saanut sen ainakin kaksi kertaa. Kerran laitoksen henkilökunta oli Vierumäellä ja toisella kerralla Mustion linnassa. Saatu summa on pyörinyt noin 3000 euron kieppeillä, joten laitos on laittanut virkistykseen myös omia rahojaan. HKKK:n viestinnästä kerrotaan, että koulun johto on yrittänyt rohkaista myös yhteisiä hankkeita, jotka eivät koske vain omaa yksikköä.

    Sibelius-Akatemiassa toimintayksiköt saavat hakea kaksi kertaa vuodessa hallintojohtajalta hankerahaa työyhteisöjen kehittämiseen. Rehtori jakaa yksiköille tulosrahaa vuosiraporttien perusteella ja työhyvinvoinnin painoarvo kriteeristössä on 20 prosenttia.

    Hyvin monissa yliopistoissa palkitaan vuosittain Vuoden esimies, joissakin myös Vuoden työtoveri. Lähes kaikissa valitaan Vuoden opettaja.