7/06

  • pääsivu
  • sisällys
  • Kannattaako koulutus?

    Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan yliopistonimikkeet tutkija, assistentti ja suunnittelija ovat jääneet yli 8 prosenttia jälkeen yleisestä ansiotasoindeksistä. Raportissa “Koulutusko kannattaa aina” on selvitetty korkeakoulutettujen ammattinimikkeiden ansiotasokehitystä vuosina 1995-2004.

    Tutkimus julkistettiin 20. syyskuuta 12 akavalaisen liiton järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Vesa Syrjä esitteli raportin tuloksia.

    - Valtiosektorin tutkittujen nimikkeiden kohdalla on vielä kuntasektoriakin heikompi kehitys, totesi Syrjä tilaisuudessa, jossa suurin osa paikalla olleista liitoista edusti akavalaisten kuntasektoria.

    Valtiosektorilla ongelma ei ole itse sektorissa, sillä valtiolla ansiot ovat nousseet yleisen ansiotasoindeksin kasvutahdissa. Alipalkkaongelma kohdentuu valtiolla Syrjän mukaan tietyille toimialoille. Etenkin yliopistojen ja tutkimuslaitosten nimikkeet sekä toisaalta suunnittelijanimikkeet menestyvät heikosti.

    Valtiolla ongelma kohdentuu pitkälti sellaisiin nimikkeisiin, joissa määräaikaiset palvelussuhteet ovat yleisiä. Vesa Syrjä ei pidä sukupuolikysymystä valtiosektorin nimikkeiden kohdalla yhtä merkittävänä kuin kuntapuolella.

    Työ- ja virkaehtosopimusten ulkopuolisilla palkkausohjelmilla on voitu jonkin verran parantaa kuntapuolen palkkoja. Sen sijaan vuonna 2001 käynnistyneellä valtiosektorin Valpas-ohjelmalla ei ole ollut juurikaan positiivisia vaikutuksia valtion tutkittujen nimikkeiden tilanteeseen, toteaa Syrjä raportin johtopäätöksissä.

    Tutkijanimike tutkimuksen suurimpia

    Tutkijanimike oli yksi tutkimuksen suurimmista. Vuonna 1995 tutkijanimikkeellä oli noin 3800 henkilöä ja tarkastelujakson lopussa noin 5200 henkeä. Tutkijoiden keski-ikä on pysynyt koko jakson lähes ennallaan: keski-ikä oli 35 vuotta sekä vuonna 1995 että 2004. Samaan aikaan valtiosektorin keski-ikä on noussut noin kaksi vuotta 43 vuoteen.

    Vuonna 1995 naisten osuus oli 36 prosenttia ja luku nousi 44 prosenttiin tarkastelujakson viimeisenä vuonna. Naisten ansiotaso tutkijanimikkeen sisällä oli 8 prosenttia miesten ansiotasoa alhaisempi sekä vuonna 1995 että 2004.

    Palkkakehitys on ollut karua:
    - Valtiosektorin nimikkeistä tutkija ei pystynyt yhtenäkään vuonna kirimään vaan jäi yleisestä ansiotasosta yhä enemmän jälkeen. Valpas-palkkaohjelmakaan ei ole saanut aikaan erityisen positiivista vaikutusta, Syrjä totesi julkistustilaisuudessa.

    Tutkijan ansiotaso suhteessa muihin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneeseen henkilöstöön on tutkitun jakson lopussa yli 20 prosenttia heikompi.

    Assistenttien palkkakehitys yksi kehnoimmista

    Assistenttien lukumäärä on laskusuunnassa: vuoden 1995 palkkarakenteessa heitä oli lähes 1500, mutta vuonna 2004 enää alle 900. Keski-ikä on laskenut 36 vuodesta 35:een. Naisten osuus nimikkeenhaltijoista on noussut 40 prosentista yli 50 prosenttiin.

    Assistenttien palkkakehitys on ollut yksi tutkimuksen heikoimpia. Assistentit ansaitsevat noin 35 prosenttia vähemmän kuin muut ylemmän korkeakouluasteen suorittaneet keskimäärin. Valtiosektorin sisälläkin assistenttien ansiotaso on lähes 30 prosenttia alhaisempi. Eniten nimike on menettänyt asemiaan suhteessa valtiosektorin naisiin. Mies- ja naisassistenttien palkkaero on ollut kasvusuunnassa.

    Suunnittelijoiden määrä on kymmenen vuoden aikana noussut vajaasta 900:sta lähes 1300:aan. Suunnittelijanimike on varsin naisvaltainen: naisten osuus on noussut 62 prosentista noin 68 prosenttiin. Naissuunnittelijoiden ansiotaso on pysynyt koko tarkastelukauden noin 5 prosenttia alhaisempana kuin miesten.

    Myös suunnittelijat ovat jääneet joka vuosi yleisen ansiotasoindeksin ja valtiosektorin ansiotasoindeksin taakse. Nimike ei ole hyötynyt sopimuskorotuksista. Suunnittelijoiden ansio on noin 26 prosenttia alhaisempi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskiansio. Kaikkein eniten suunnittelijanimike on menettänyt asemiaan suhteessa valtiosektorin muihin naisiin.

    Amanuenssien ansiokehitys on kulkenut koko aikajakson yleisen ansiotasoindeksin kanssa lähes samaa tahtia. Nimikkeen ansiot suhteessa kaikkiin ylemmän korkeakouluasteen suorittaneisiin ovat jonkin verran nousseet vuodesta 1998. Amanuenssin ansiot ovat kuitenkin noin 30 prosenttia alhaisemmat kuin saman koulutusasteen muilla palkansaajilla.

    Kirsti Sintonen

    Lähde: Vesa Syrjä: Koulutusko kannattaa aina? – Eräiden korkeastikoulutettujen ammattinimikkeiden ansiokehitys 1995-2004. Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportteja 7; Helsinki 2006.

    Raportti on julkaistu kokonaisuudessaan osoitteessa www.reilupalkka.fi