Työmarkkinanäkymiä tulevalle vuodelle

UPJ:n seuranta tulee olemaan keskeinen työmarkkinakysymys yliopistoissa. Tämän ohella muita keskeisiä kysymyksiä ovat työaikakysymys, valmistautuminen seuraavaan neuvottelukierrokseen, hallitusohjelmaan vaikuttaminen sekä virkarakenne.

Palkkausuudistus on ollut selvästi tärkein yliopistojen työmarkkinakysymys viime vuodet. UPJ:n toteuttamiseen on osallistunut lukuisa joukko liittojen toimijoita yliopistotasolla. Kiitos tästä aktiivisesta toiminnasta paikallistasolla! UPJ ei ole väistynyt, mutta sen rinnalla on myös muita tärkeitä kysymyksiä.

UPJ:n seuranta

Suurin osa yliopistoja sai UPJ -palkat maksuun lokakuussa. Tiettävästi viimeisimmänkin yliopiston osalta UPJ:n mukaiset palkat ovat maksussa joulukuussa 2006. Viimeksi mainituissa UPJ -palkkoja maksetaan takautuvasti vuoden verran. Useimmat täydentävällä rahoituksella työskentelevät tulevat UPJ:n piiriin ensi vuoden vaihteesta.

UPJ:n rakenteisiin liittyvät tärkeät kysymykset on ratkaistu kesän alun UPJ -sopimuksella. Suurin osa yliopistojen henkilökuntaa tulee saamaan palkankorotuksen, joka on keskimääräisesti noin 10 %. Eräiltä osin neuvottelut jatkuvat ministeriötasolla UPJ:n yksityiskohdista.

UPJ:n toteutumisen seuranta on keskeinen kysymys. Suhteellisen korkealla vaativuusluokituksessa ja henkilökohtaisen suoriutumisen tasolla olevan henkilön Työmarkkinanäkymiä tulevalle vuodelle siirtyessä eläkkeelle tai muihin tehtäviin, tulee huolehtia siitä, että näin vapautuvat varat menevät oikeaan kohteeseen. Tämä edellyttää mm. sitä, että tilastotietoja on saatavissa tasapuolisesti eri toimijoille. Tässä kysymyksessä on syytä olla optimistinen.

UPJ on merkinnyt kaikista eniten muutoksia esimiesten työskentelyyn. Esimiehille on tullut selvästi lisää tehtäviä. UPJ -sopimuksen solmimisen yhteydessä esimiesten palkkioita ei korotettu millään tavalla. Tämä voidaan korjata. Eräissä yliopistoissa on näin tapahtunutkin yliopiston sisäisin järjestelyin. Motivoitunut esimies on jatkossa UPJ:n onnistuneen soveltamisen edellytys.

Työaikakysymys

Vuonna 1997 solmitun opetushenkilökunnan työaikasopimuksen mukaan 1600 tunnin vuotuista työaikaa seurataan työsuoritusten ja -tulosten eikä ajan tai ajanjaksojen perusteella. Tämä on varsin selvää puhetta.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on keväisellä kirjeellään yliopistoille esittänyt huolestumisensa siitä, että yliopistoissa on ryhdytty ottamaan käyttöön uusia työajan seurantajärjestelmiä. Käytännössä ne johtavat siihen, että opetushenkilökunnan työaikaa seurataan ajan ja ajanjaksojen perusteella. Tällaiset järjestelyt ovat JUKOn mukaan solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisia. (Ks. Acatiimi 4/2006 sivu 13.)

Edellä kuvattu JUKOn kannanotto on nyt tulossa entistä ajankohtaisemmaksi työ-markkinakysymykseksi. On välttämätöntä, että asiassa löydetään eri sopimusosapuolten hyväksymä ratkaisu. Olisi onnetonta, jos asiassa ajauduttaisiin konfliktin tielle. Tämän tien välttäminen edellyttää, että yksipuolisia ratkaisuja ei tehdä yliopistoissa tai ministeriötasolla. Kyse on lainveroisen ja velvoittavan sopimuksen soveltamisesta.

Valmistautuminen seuraavaan kierrokseen

Voimassa oleva tulopoliittinen kokonaisratkaisu ja sen mukainen valtion virkaehtosopimus päättyvät ensi vuoden syyskuun lopussa. Vaikka nykyisen sopimuksen päättymiseen on runsaasti aikaa, on valmistelut seuraavaa kierrosta varten jo aloitettu. Ainakin osassa järjestöjä on vallalla käsitys, että tulee pyrkiä aikaansaamaan uusi tulopoliittinen kokonaisratkaisu. On tosin esitetty myös päinvastaista.

Akavalainen lähtökohta on, että eri aloilla palkankorotuksessa noudatettaisiin ns. pottimallia, toisin sanoen tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa määriteltäisiin korotusten raamit ja eri aloilla korotukset suunnattaisiin alakohtaisiin tarpeisiin. AKAVAssa ja JUKOssa lähdetään myös siitä, että yleiskorotuksen tulee olla prosentuaalinen. Korotusten tulee olla myös sukupuolisesti neutraaleja. Korkeasti koulutettujen ns. alipalkkakysymys on noussut esiin voimakkaasti eräiden akavalaisen liitojen ohjelmissa ja tavoitteissa. (Ks. Acatiimi 7/2006, s. 30-31.)

Eri selvitykset ovat kiistatta osoittaneet, että valtionsektorilla johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkaus ei ole ollut kilpailukelpoista verrattuna yksityissektoriin palkkoihin. Valtiolla toteutettu tai toteutumassa oleva UPJ ei ole juurikaan tuonut tähän ongelmaan ratkaisua. Yliopistojen osalta tällaista korjausta on kuitenkin jonkin verran havaittavissa. Neuvottelujärjestön JUKOn piirissä lähdetään siitä, että uuden ratkaisun tulee mahdollistaa julkisen sektorin palkkaohjelmien jatkaminen. Tämä johtuu mm. siitä, että julkisella sektorilla ei ole esiintynyt juurikaan palkan liukumia.

Ensi vuoden maaliskuun jälkeen asetettavan maan hallituksen hallitusohjelmalla tulee myös olemaan vaikutusta seuraavaan kokonaisratkaisuun ja sen mahdollisuuksiin. Valmisteltavan hallitusohjelman suhteen liitot ovat esittäneet aktiivisuutta. (Ks. tämän lehden sivu 19).

Virkarakenne

Yliopistojen opetushenkilökunnan virkarakenne ei ole samalla tavalla sopimuksenvarainen asia kuin edellä kuvatut kysymykset. Koska virkarakenteella on kuitenkin henkilöstövaikutuksia, voidaan sen myös katsoa kuuluvan työmarkkinakysymyksiin. Virkarakenne on tulossa keskeiseksi kysymykseksi todennäköisesti lähiaikoina.

Tutkijanuratyöryhmän loppuraporttiin sisältyi virkarakennetta koskevia elementtejä. Loppuraportissa esitetään neliportaista, hierarkkista tutkijanuramallia. Järjestöt ovat antaneet loppuraportista lausuntonsa, jotka löytyvät järjestöjen kotisivuilta.

JUKOlaiset yliopisto-opettajajärjestöt Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistonlehtorien liitto pyrkivät osaltaan löytämään yhteisymmärryksen yliopisto- opettajien ja tutkijoiden urakehityksestä ja virkarakenteesta. Tältä pohjalta mahdollisesti syntyvä yksimielinen esitys myötävaikuttaisi tarkoituksenmukaisen yliopisto- opettajien virkarakenteen luomiseen ja kehittämiseen.

Jorma Virkkala Professoriliiton toiminnanjohtaja 29.11.2006