2/07

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

     

    Acatiimin kysely kuudelle suurimmalle puolueelle:

    Perusrahoitukseen lupaillaan tasokorotusta

    Pääministeri Matti Vanhanen nosti alkuvuoden lehtihaastattelussa (Aamulehti ja Turun Sanomat 2.1.) korkeakoulu-uudistuksen tulevan hallituksen merkittävimmäksi tavoitteeksi. Parhaillaan käynnissä olevassa vaalikampanjoinnissa asian tärkeys ei ole kuitenkaan ihmeemmin näkynyt.

    Acatiimi haluaa kantaa kortensa kekoon ja esittelee seuraavilla sivuilla puolueiden yliopisto- ja tiedepolitiikan linjauksia. Lähetimme tammikuussa kuudelle suurimmalle puolueella kahdeksan kysymyksen patterin.

    Vastauksissa luvataan muun muassa: perusrahoitukseen tasokorotus, lisää taloudellista autonomiaa, “ei” jatko-opiskelijoiden lukukausimaksuille, duaalimalli saa jatkaa, apurahatutkijoiden sosiaaliturva kuntoon. Vanhasen hallituksen harjoittama yliopisto- ja tiedepolitiikka saa kuudelta suurimmalta puolueelta kouluarvosanaksi 8-. (Ks. puolueiden vastaukset eduskuntaryhmien mukaisessa suuruusjärjestyksessä sivuilla 6-13.)

     

    1. Kuinka paljon puolueellanne on eduskuntavaaleissa ehdokkaita? Kuinka paljon näistä on jatkotutkinnon suorittaneita tai työskentelee yliopistossa, tutkimuslaitoksessa tai tiedehallinnon palveluksessa?

    Keskusta

    Keskustalla on eduskuntavaaleissa 233 ehdokasta. Heistä ainakin 15 on suorittanut yliopistollisen jatkotutkinnon.

    SDP

    SDP:lla on ehdokkaita yhteensä 230, joista maistereita on 59 ja tohtoreita 10. Tietojemme mukaan heistä viisi työskentelee yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa.

    Kokoomus

    Kokoomuksella yhteensä 225 ehdokasta. Näistä jatkotutkinnon suorittaneita on 26 henkilöä. Tiedeyhteisön palveluksessa on ainakin seitsemän henkilöä.

    Vasemmistoliitto

    Ehdokkaita on yhteensä koko maassa 209. Yliopiston jatkotutkinnon suorittaneita heistä on 14, joista 6 työskentelee yliopistossa.

    Vihreät

    Ehdokkaita on yhteensä 202. Näistä noin 28 on jatkotutkinnon suorittaneita tai työskentelee yliopistossa, tutkimuslaitoksessa tai tiedehallinnon palveluksessa. Kaikkien osalta kys. tieto ei käy ehdokasilmoituksista ilmi, joten luku voi olla suurempikin. Puhumattakaan jatkotutkintoa opiskelevien määrästä.

    SFP

    Totalt 75 kandidater, av vilka 5 har påbyggnadsexamen och / eller jobbar vid universitet eller forskningsinrättning.

     


    2. Arvioikaa lyhyesti nykyisen hallituksen kaudella harjoitettua yliopisto- ja tiedepolitiikkaa. Minkä kouluarvosanan (4 – 10) antaisitte sille?

    Keskusta

    Arvosana 8.

    - Yliopistojen taloudellista autonomiaa ei ole kyetty vahvistamaan riittävästi. Toukokuussa 2006 opetusministeri vastaanotti selvitysmiesten väliraportin, joka käsittelee yliopistojen taloudellisen aseman uudistamisen lyhyen aikavälin toimenpiteitä, mutta esitystä ei tuotu valmistelusta huolimatta eduskuntaan.

    + Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on kehitetty rinnakkain niiden oman perustehtävänsä mukaisesti. Keskustan pitkän ajan tavoitteena on kehittää korkeakoulujärjestelmää duaalimallin pohjalta.

    -/+ Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen riittävä taso ja sen ohjautuminen tasapuolisesti eri tieteen aloille on toteutunut osittain, Keskustalle jatkuva tavoite. Julkisen tutkimusrahoituksen määrä on noussut, mutta sen ohjautumisessa ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia.

    SDP

    Arvosana on selvästi kiitettävä 9. Hallituskaudella (2003 - 2007) yliopistojen budjettirahoitus on noussut noin 170 miljoonaa euroa ja tieteen rahoitus noin 300 miljoonaa euroa. Resurssikehitys olisi voinut olla myönteisempikin.

    - Erityisesti myönteistä on, että valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä sekä korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen käynnistäminen ovat avanneet uuden suunnan suomalaisessa yliopisto- ja tiedepolitiikassa. Tässä politiikassa korostuvat koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen, yliopistojen tutkimusedellytysten kehittäminen sekä kansainvälisen yhteistyön lisääminen.

    Kokoomus

    Kouluarvosana 6+. Hallituksen olisi tullut harjoittaa merkittävästi rohkeampaa yliopisto- ja tiedepolitiikkaa. Se on kyennyt tekemään vain välttämättömän. Parannuksia päättymässä olevalla vaalikaudella olisi voitu tehdä mm. tieteen ja tutkimuksen hyväksi tehtävien lahjoitusten verokohteluun. Myöskään yliopistojen rakenteellinen kehittäminen ei ole edennyt toivotusti, eikä opintotukea ole kehitetty luvatusti. Yliopistojen perusrahoituksen kehitys ei ole toteutunut valtion tiede- ja teknologianeuvoston suosittamalla tavalla. Kehittämislain mukaiset lisäresurssit eivät ole kohdentuneet kaikkein olennaisimpaan eli opetukseen ja tutkimukseen, vaan ovat palautuneet osin valtion kirstuun vuokrina ja muina kiinteinä menoina. Nämä epäonnistumiset näkyvät mm. opettaja/ oppilas-suhteen määrällisenä heikkenemisenä. Hallituksen epäonnistumisten listalle voi laskea myös apurahansaajien sosiaaliturvakysymyksen, joka on edelleen auki.

    Vasemmistoliitto

    Arvosana 8. Nykyisen hallituksen yliopisto- ja tiedepolitiikkaa on leimannut tulosvastuullisuus ja siihen oleellisesti liittyvä suoritemäärän korostuminen. Kovien tieteiden suosiminen siihen liittyvän kansainvälisyysvaatimuksineen on myös leimannut tiedepolitiikkaa kansallisten ihmistieteiden kustannuksella, mikä on näkynyt esimerkiksi rahoituspolitiikassa.

    Vihreät

    Arvosanaksi voisi olla 7+. Hyvään arvosanaan hallitus ei yllä, koska se ei ole onnistunut ratkaisemaan apurahatutkijoiden sosiaaliturvaongelmia eikä parantamaan riittävästi yliopistojen perusrahoitusta, mutta se on muuttanut opintotukea lainapainotteisemmaksi ja heikentänyt akateemista vapautta.

    SFP

    Vitsord 8

     


    3. Kuinka monta yliopistoa Suomessa on seuraavan hallituskauden lopussa?

    Keskusta

    Seuraavan hallituskauden lopussa Suomessa on vahvempia ja kilpailukykyisempiä yliopistoja. Niiden lukumäärä ei ole seuraavan hallituskauden loppuun mennessä muuttunut ainakaan oleellisesti. Koulutusjärjestelmän ja erityisesti korkeakoulujärjestelmän uudistaminen on ensi vaalikauden tärkeimpiä tehtäviä. Siihen kuuluu rakenteellinen kehittäminen, mutta pääpainon on oltava sisältöjen ja laadun kehittämisessä.

    Keskustassa suhtaudutaan hyvin myönteisesti uusiin, mieluiten yliopistoista itsestään lähteviin ratkaisuehdotuksiin. Eri paikkakunnilla sijaitsevia yliopistoja ei tule yhdistää säästösyihin vedoten.

    SDP

    Tavoitteena on parantaa yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laatua lisäämällä resursseja. Yliopistojen määrä ei ole olennainen kysymys, tärkeämpää on, että käytössä olevat resurssit on mielekkäästi kohdennettu. Uudenlaisilla rakenteilla, myös yliopistojen yhdistämisillä, voidaan saada merkittävää lisäarvoa aikaiseksi. Tässäkin on korostettava sitä, että tavoitteena on paremmat palvelut opiskelijoille ja paremmat työskentelyolosuhteet ja uranäkymät tutkijoille resurssien yhteen kokoamisen avulla.

    Kokoomus

    Nykyinen määrä on riittävä. Resursseja on kuitenkin keskitettävä ja toimintoja järkeistettävä. Tämä voi tarkoittaa myös ns. filiaalien karsimista ja vapaaehtoisia yhdistymisiä.

    Vasemmistoliitto

    Vaikka yliopistojen fuusioimisista puhutaan, varsinaisia fuusioita tapahtuunee vähän. Nykyinen määrä säilyy – tai ehkä kokonaislukumäärä vähenee parilla.

    Vihreät

    Alueellinen yliopistoverkko on Suomen vahvuus. Voi kuitenkin olla, että yliopistoja yhdistyy tai luodaan alueellisia hallinnollisia ratkaisuja, jotka tehostavat toimintaa. Yliopistojen yhdistymisen täytyy lähteä aidosta tarpeesta ja järkevistä toiminnallisista ratkaisuista. Uudistuksiin on aina otettava korkeakoulun henkilöstö ja opiskelijoiden edustajat mukaan.

    SFP

    Det behövs mera samarbete och samordning när det gäller högskoleutbildningen i Finland.

     


    4. Millaiseksi näette ns. duaalimallin tulevaisuuden?

    Keskusta

    Suomessa tulee edetä duaalimallin pohjalta niin, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on sekä yhteisiä että omia erityistehtäviään.

    On tärkeää, että tietyllä alueella sijaitsevat yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät toimintojaan ja työnjakoaan yhteistyössä siten, että ne yhdessä muodostavat vahvan alueellisen korkeakouluyhteisön. Samalla on kuitenkin varottava hämärtämästä niiden erilaisia tehtäviä, kun yhteistyön etuja etsitään.

    Yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken on kehitettävä ensisijaisesti tiloja ja tukipalveluita yhdistämällä.

    SDP

    Korkeakoululaitoksen duaalisuus pitää näkyä tutkintojen tuottaman osaamisen eroissa. Ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää noin 50 erillistä korkeakoulua. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön määrä ja rakenne tulee vaihtelemaan alueellisista eroista johtuen sekä toivottavasti entistä enemmän korkeakoulujen profiloitumisen perusteella. Korkeakouluille pitää sallia erilaiset painotukset omien tehtäviensä hoidossa.

    Kokoomus

    Duaalimalli tulee olemaan edelleen tulevaisuudessa koulutusjärjestelmämme pohja niin korkea- kuin perusasteellakin. Korkeakoulujärjestelmän muodostaa kaksi toisiaan täydentävää pilaria: alueellisen työelämän tarpeita palveleva ammattikorkeakoulutus ja korkeakoulutasoista tutkimusta ja osaamista tuottava yliopistokoulutus. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen tapahtuu duaalimallin pohjalta. Yhteistyö yliopistojen välillä tulee tiivistymään.

    Vasemmistoliitto

    Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on oma tehtävänsä ja merkityksensä varmaan lähitulevaisuudessakin.

    Vihreät

    Korkeakoulujärjestelmän kahden pilarin rajoista ja niiden keskinäisestä suhteesta on voitava käydä ennakkoluulotonta keskustelua. Yhteistyötä kannattaa lisätä, esimerkiksi konsortiomallinen yhteistyö on kannatettavaa silloin, kun se lisää voimavaroja ja parantaa koulutuksen laatua.

    Opiskelijan kannalta ihanteellinen opintopolku mahdollistaa yksilölliset ratkaisut korkeakoulusektorin sisällä ja tarvittaessa myös korkeakoulusektoreiden välillä. Myös näihin uudistuksiin on aina otettava opiskelijoiden edustajat ja korkeakoulun henkilöstö mukaan.

    SFP

    Dualmodellen fungerar och är en central utgångspunkt i den finländska högskolepolitiken.

     


    5. Miten kehittäisitte perusrahoituksen ja kilpaillun rahoituksen välistä suhdetta?

    Keskusta

    Koulutus- ja tutkimus tulevat olemaan niin määrärahojen kuin muunkin kehittämisen osalta yhä vahvemmassa asemassa. Niukkojen resurssien oloissa korkeakoulujen vapautta hankkia rahoitusta uusista lähteistä on lisättävä. Keinoja ovat muun muassa yliopistojen autonomian lisääminen, koulutuspalveluiden viennin mahdollistaminen ja yliopistoille annettavien lahjoitusten verovapausrajan nostaminen.

    Perusrahoituksen on tultava edelleen valtiolta. Rahoitus on turvattava myös tulevaisuudessa.

    Korkeakoulujen autonomiaa on kehitettävä siten, että tieteen vapaus, opiskelijoiden henkinen kasvu ja korkeimman opetuksen sivistystehtävä tulevat turvatuiksi. Korkeakoulujen on saatava parhaita opiskelijoita kaikkialta maailmasta ja luotava siihen vaadittava toimintakulttuuri.

    SDP

    Yliopistojen perusrahoitusta on kasvatettava tulevallakin hallituskaudella. Tämä takaa yliopistoille mahdollisuuden harjoittaa pitkäjänteistä perustutkimusta. Kilpaillun rahoituksen lisäyksellä on saavutettu paljon myönteistä, erityisesti tutkimuksen kansainvälinen laatu ja näkyvyys ovat nousseet. Riittävän perusrahoituksen ja kilpaillun rahoituksen välillä on oltava tasapaino.

    Kokoomus

    Perusrahoitus on yliopistojen toiminnan selkäranka, joka takaa jatkuvuuden. Kilpaillun rahoituksen osuus ei saa kasvaa liian suureksi, muutoin yhä suurempi osa työsuhteista muodostuu määräaikaisiksi. Jo nyt kilpaillun rahoituksen hakeminen vie tutkijoiden ja yliopistohenkilökunnan ajasta liian suuren osan.

    Vasemmistoliitto

    Perusrahoituksen osuutta pitäisi lisätä. Sillä taataan nimenomaan laaja akateeminen perustutkimus, jonka varaan voidaan sitten mitoittaa tarpeellinen määrä joustavaa kilpailutettavaa rahoitusta.

    Vihreät

    Vihreät haluavat vahvistaa vuosina 2008-2011 yliopistojen perusrahoitusta uudella kehittämislailla Tiede- ja teknologianeuvoston ehdotuksen mukaisesti vähintään 50 miljoonalla eurolla vuosittain. On välttämätöntä, että yliopistojen rahoituksen painopistettä siirretään perusrahoituksen suuntaan. Myös hankerahoitusta on kehitettävä niin, että byrokratia vähenee.

    Tällä hetkellä esimerkiksi teknillisillä aloilla jopa 40 prosenttia professoreiden ja varttuneiden tutkijoiden työajasta kuluu rahan hakemiseen tiedemarkkinoilta. Valtio siis rahoittaa yliopistoihin henkilökuntaa, jonka työn keskeinen osa on tutkimusrahoituksen hakeminen. Tämä ei voi olla tarkoituksenmukaista.

    SFP

    Högskolorna måste garanteras en tillräcklig basfinansiering. Den nuvarande utvecklingslagen har varit ett bra instrument. Alla utbildningsområden kan inte tävla om utomstående finansiering, men den utgör dock ett viktigt komplement till högskolornas basfinansiering.

     


    6. Kannatatteko opiskelijamaksuja jatko-opiskelijoille?

    Keskusta

    Emme kannata opiskelijamaksuja jatko-opiskelijoille. ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille voidaan ottaa käyttöön lukukausimaksut. Tässä yhteydessä tulee kehittää Suomessa opiskeleville kehitysmaiden vähävaraisille opiskelijoille stipendijärjestelmä. Keskustan tavoitteena on taata korkeakoulutuksen maksuttomuus suomalaisille perus- ja jatkotutkinto- opiskelijoille.

    SDP

    Maksuton tutkintoon johtava koulutus on suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä rakennuspilareita. Ei ole mitään syytä tuoda lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille. Erityisen huonosti maksut sopivat jatko-opintoihin, joita suorittaessaan yhä useampi opiskelija on työsuhteessa yliopistoon.

    Kokoomus

    Emme. Suomi on sivistysmaa. Menestyksemme edellyttää korkeatasoista osaamista. Suomalaisille kuuluu lähtökohtaisesti maksuton koulutus, peruskoulusta tohtoriksi.

    Vasemmistoliitto

    Tasa-arvoiseen koulutus- ja opiskeluperinteeseemme kuuluu ilmainen korkeakouluopiskelu. Näitä perinteitä on hyvä jatkaa. Siis “ei” opiskelijamaksuille.

    Vihreät

    Emme. Vihreiden mielestä koulutuksen tulee säilyä maksuttomana jatkossakin myös jatko-opiskelijoille ja ulkomaisille opiskelijoille.

    SFP

    Vår utgångspunkt är att universitetsstudierna inte skall vara avgiftsbelagda.

     


    7. Miten parantaisitte apurahansaajien sosiaaliturvaa?

    Keskusta

    Apurahansaajien sosiaaliturvaa voitaisiin kehittää saattamalla apurahalla päätoimisesti työskentelevät pakollisen YEL-eläketurvan ja ansioperusteisen sairausvakuutuksen piiriin. Se ei kuitenkaan saisi johtaa apurahojen pienenemiseen tai niiden määrän laskuun.

    SDP

    Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin työryhmätyön jälkeen esitys apurahansaajien sosiaaliturvan järjestämiseksi. Esitys aiheutti kuitenkin niin paljon kritiikkiä sekä apurahan maksajien että apurahan saajien taholta, että hallituksen esitystä ei asiassa annettu.

    Nyt pitääkin arvioida uudelleen, millaisille ehdoilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa yleisesti ansaitaan ja miten tällainen sosiaaliturva rahoitetaan. Apurahansaajien ansiosidonnaisen sosiaaliturvan puuttuminen on sosiaaliturvamme suuri aukkokohta.

    Kokoomus

    Kokoomus on asettanut vaalitavoitteekseen apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvan asianmukaisen järjestämisen. Asiaa selvittäneen työryhmän ehdotusta, jonka mukaan apurahansaajan sosiaaliturvan rahoittamiseen osallistuisi niin valtio kuin apurahansaaja, on pidettävä hyvänä lähtökohtana jatkovalmisteluille. Ehdotetussa mallissa tuloverolaissa säädettyä verovapaan apurahan määrän rajaa nostettaisiin 19 000 euroon vuodessa. Tällä turvattaisiin se, että apurahansaajan käteen jäävän tulon määrä ei pienenisi vakuutusmaksuvelvollisuuden vuoksi.

    Vasemmistoliitto

    Apurahojen bruttosummaa pitäisi korottaa niin, että siitä tulisi verollista tuloa. Tällöin apurahatutkijoiden, akateemisten pätkätyöläisten, sosiaali- ja eläketurvan parantuisi hyppäyksenomaisesti.

    Vihreät

    Apurahatutkijat on pikaisesti saatava sosiaaliturvan ja eläkkeiden piiriin mallilla, joka ei pienennä jaettavien apurahojen määrää tai yksittäisten apurahojen suuruutta. Erillislaki on paras tapa tämäntoteuttamiseen. Apurahatutkijoilla on oltava oikeus työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen.

    Pitkällä tähtäimellä vihreiden esittämä perustulotekisi myös apurahansaajien elämän turvallisemmaksi ja helpommaksi.

    SFP

    De förslag som redan finns är bra och nästa regering måste fatta de nödvändiga besluten.

     


    8. Mitkä yliopisto- ja tiedepolitiikkaan liittyvät asiat tulisi ehdottomasti olla tulevassa hallitusohjelmassa?

    Keskusta

    Keskustan tavoitteena on:

    - kehittää yliopistoja ja ammattikorkeakouluja duaalimallin pohjalta

    - taata alueellisesti kattava, työnjaollisesti tehokas ja omilla osaamisalueillaan kansainvälisesti huipputasoinen korkeakouluverkko. Eri paikkakunnilla sijaitsevia yliopistoja ei tule yhdistää säästösyihin vedoten.

    - lisätä yliopistojen taloudellista autonomiaa mm. parantamalla korkeakouluille annettujen lahjoitusten verovähennysoikeutta sekä nettobudjetointia ja edistämällä oman pääoman muodostamista.

    - lisätä merkittävästi koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan määrärahoja.

    SDP

    Yliopistojen perusrahoituksen tasokorotus, niin että yliopistot voivat huolehtia laadukkaasti sekä koulutus- että tutkimustehtävästään. Tärkeätä on myös yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen ja rakenteellisen kehittämisen jatkaminen. Lisäksi esillä on oltava tutkimusrahoituksen määrän kasvattaminen, ja innovaatiojärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen.

    Kokoomus

    - Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen saatava vauhtiin

    - Yliopistojen perusrahoituksen lisääminen 50 miljoonalla eurolla koko seuraavan vaalikauden ajan

    - Apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan

    - Tieteeseen ja tutkimukseen tehtävien lahjoitusten verovapauden ylärajan poisto

    - Opintotukea kehitetään kokoomuksen mallin mukaisesti (sis. mm. 15% korotus opintorahaan)

    - Korkeakouluja kehitetään jatkossakin duaalimallin pohjalta

    - Määräaikaisia työsuhteita on pyrittävä karsimaan ja opettaja/ oppilas-suhdetta parantamaan

    Vasemmistoliitto

    Yliopistojen lakkauttamisen sijaan tulisi perusteellisesti selvittää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyömahdollisuudet ja tuon yhteistyön kustannukset – joihin sitten pitäisi allokoida riittävästi rahaa. Muuten yhteistyö ei nouse nykyistä merkittävämmäksi. Yhteistyötä tarvitaan nimenomaan paljon puhutussa kansainvälisessä kilpailussa mutta myös isoissa kansallisissa projekteissa.

    Vihreät

    Yliopistojen perusrahoitusta on vahvistettava. Opintoraha tarvitsee välittömästi 15 prosentin tasokorotuksen, koska opintotuen on seurattava elinkustannusten nousua. Apurahatutkijoille on luotava kattava sosiaaliturva.

    SFP

    En fortsatt stark utveckling och satsning på utbildning och forskning måste finnas med i regeringsprogrammet.