Apurahansaajien sosiaaliturvan valmistelu etenee
Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä päätti
viime vuoden lopulla periaatteista, joiden
mukaisesti apurahansaajien sosiaaliturvaa
on tarkoitus parantaa vuoden
2009 alusta. Sosiaaliturvajärjestelmän
toteuttajaksi on kaavailtu Maatalousyrittäjien
eläkelaitosta (Mela).
Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu
vuoden alussa ohjeistusta taiteilijoiden
ja tieteentekijöiden työvoimapoliittisista
edellytyksistä. Ensimmäinen ohjeluonnos
ei tyydyttänyt Tieteentekijöiden
liittoa eikä taiteentekijöitä edustavia järjestöjä.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa
todetaan seuraavasti: Apurahansaajien
sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta
niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn
myönnettyjen apurahojen määrän perusteella
eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja
työttömyysturva. Tieteen- ja taiteentekijöiden
työttömyysturvaa parannetaan lainsäädäntöä
täsmentämällä.
Suomessa on Säätiöpalvelun mukaan noin
1500-2000 apurahansaajaa, jotka toimivat lähinnä
tutkijoina ja taiteilijoina. Apurahansaajat ovat
olleet ilman ansioihin perustuvaa sosiaaliturvaa,
koska Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmä perustuu
olemassa oleviin työsuhteisiin, eikä apurahan
turvin työskentelyä katsota työsuhteeksi.
Apurahan saajien sosiaaliturva yritettiin edellisen
hallituksen aikana järjestää yrittäjien eläkelain
kautta. Tämä hanke kuitenkin kariutui.
Uudistus ei saa pienentää käteen jäävää
apurahaa
Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä pitää tärkeänä,
että apurahan nettomäärä ei pienene uudistusten
myötä. Tämä edellyttäisi verottoman apurahan
tason nostamista.
Tällä hetkellä verottoman apurahan määrä on
noin 1320 euroa kuukaudessa. Sosiaalipoliittinen
ministeriryhmä totesi, että apurahansaajien
sosiaaliturvan lisärahoituksesta neuvotellaan
erikseen tarkentuvien laskelmien pohjalta.
Käytännön toteuttajaksi Mela
Apurahansaajien sosiaaliturvajärjestelmäntoteuttajaksi
on kaavailtu Maatalousyrittäjien eläkelaitosta
(Mela). Sosiaaliturvan järjestämis- ja
Apurahansaajien sosiaaliturvan valmistelu etenee
ACATIIMI 2/ 2008 9
ylläpitokustannukset olisivat edullisimmat Melassa,
jossa on jo valmiiksi tarvittavat tietojärjestelmät.
Apurahansaajista ei tällä järjestelyllä
tulisi “maatalousyrittäjiä”.
Eläkevakuutusmaksut tarkoitus
rahastoida
Myönnetyn apurahan määrän perusteella määriteltäisiin
apurahansaajien työtulo, jonka perusteella
määräytyisivät eläke-, sairaus- ja tapaturmavakuutusturva.
Apurahansaajilla olisi oikeus
myös ryhmähenkivakuutukseen.
Apurahansaajat maksaisivat noin puolet tavanomaisesta
työeläkevakuutusmaksusta eli hieman
yli 10 prosenttia apurahan perusteella määräytyvästä
työtulosta. Apurahansaajien maksamat
eläkevakuutusmaksut rahastoitaisiin ja niitä
voisi käyttää vain apurahansaajien eläkkeisiin.
Alustavien laskelmien mukaan neljän prosentin
sijoitustuotto merkitsisi sitä, että järjestelmä
rahoittaisi itse itsensä. Valtion tukea tarvittaisiin
tilanteessa, jossa sijoitustoiminnan tuotto jäisi
pienemmäksi.
Apurahansaajien sosiaaliturvan valmistelua
jatketaan nyt virkamiestyönä sosiaali- ja terveysministeriössä.
Verottoman apurahan ylärajan
nostoon tarvitaan nyt poliittista tahtoa.
Apurahansaajien työttömyysturva
Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut myös
työttömyysturvalain muutosten valmistelun hallitusohjelman
mukaisesti siten, että apurahalla
työskentely kartuttaisi työssäoloehtoa. Syksyllä
2007 ilmestyi selvitysmies Pasi Järvisen raportti
tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvan
parantamisen edellytyksistä. Tämä raportti luo
pohjaa uudistustyölle. Raportin mukaisia toimenpiteitä
on jo aloitettu. Tieteentekijöiden liiton
asiantuntijat ovat olleet muun muassa kouluttamassa
taiteilijoiden ja tieteentekijöiden erityiskysymyksiin
perehtyviä työvoimaneuvojia
Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Työministeri
Tarja Cronberg on määrännyt lainsäädäntöjohtaja
Pasi Järvisen vetämään lainsäädäntöhanketta,
jolla parannetaan tieteen ja taiteen tekijöiden
asemaa täsmentämällä lainsäädäntöä.
Ohjeistus työvoimapoliittisista
edellytyksistä
Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu
vuoden alussa ohjeistusta taiteilijoiden ja tieteentekijöiden
työvoimapoliittisista edellytyksistä.
Tieteentekijöiden liiton ja taiteilijajärjestöjen
edustajat marssivat ulos ohjeluonnoksesta järjestetystä
kuulemistilaisuudesta osoittaakseen
tyytymättömyyttä ohjeistukseen ja sen valmisteluun.
Ohjeluonnoksen mukaan esimerkiksi
työtön työnhakija olisi menettänyt työttömyysturvansa,
jos hän olisi työttömyysaikana hakenut
apurahaa. Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen
työ- ja elinkeinoministeriöstä valmistelee nyt ohjetta
uudestaan. Tieteentekijöiden liitto pyrkii
vaikuttamaan sen sisältöön.
Julkisuudessa on ollut osittain virheellistä tietoa
ammattiliiton jäsenyyden vaikutuksesta työttömyysturvan
saamiseen. Ohjeluonnoksessa viitataan
taiteilijaseuran jäsenyyteen tai taiteilijoiden
ammattiliiton jäsenyyteen arvioitaessa henkilön
työllistymistä omassa työssään. Tutkijoiden
kohdalla ei ole vastaavaa viittausta ammattiliiton
jäsenyyteen. Ammattiliiton jäsenyys kuuluu
yhdistymisvapauden piiriin, eikä sillä saa
missään tilanteessa olla vaikutusta siihen, katsotaanko
henkilön olevan työmarkkinoiden käytettävissä.
Ohjeistus on todella tarpeen, sillä nykyinen
tilanne tutkijoiden työmarkkinoilla käytettävissä
olon tarkastelussa on kestämätön. Hankalin
tilanne on henkilöillä, jotka tekevät pienenkin
pätkän väitöskirjatyötään apurahalla. Useissa
tapauksissa tällainen henkilö todetaan työvoimatoimistossa
apurahan päättymisen jälkeen joko
päätoimiseksi opiskelijaksi tai omassa työssään
työllistyväksi ja oikeutta työttömyysturvaan ei
tällöin ole. Tämä on jo johtanut siihen, että monet
tutkijat eivät uskalla enää hakea apurahoja,
koska haluavat kuitenkin turvata perustoimeentulonsa.
Teksti: Eeva Rantala
toiminnanjohtaja
Tieteentekijöiden liitto
|