ACATIIMI 2/08 tulosta | sulje ikkuna

Kolumni

Kuin läksyä lukien

Viime vuosikymmenen alussa tutkija Kari Kantasalmi syyllistyi kulttuuritekoon toimittamalla yliopistoa käsittelevien klassikkokirjoitusten kokoelman Yliopiston ajatusta etsimässä (1990). Muutama vuosi aikaisemmin oli saatu suomeksi filosofi Jean-François Lyotardin merkittävä tiederaportti Tieto postmodernissa yhteiskunnassa (1985), ja vuosituhannen lopulla tutkija Heikki Kirjavainen kunnostautui suomentamalla Immanuel Kantin poleemisen tutkielman Tiedekuntien riitely (1998). J.V. Snellmanin koottujen teosten ilmestymisen jälkeen myös kaikki kotimaisen klassikkomme kirjoitukset yliopistosta ovat jokaisen ulottuvilla.

Mainittujen teosten kirjoittajia ei yhdistä vain se, että he tarkastelevat yliopistoa syvällisesti ja kriittisesti, historiallisesti ja yhteiskunnallisesti, vaan myös se, että heistä enimmät ovat eurooppalaisen tieteen eturivin hahmoja Kantista ja Fichtestä Weberin ja Horkheimerin kautta Habermasiin, Lyotardiin ja Derridaan. Esimerkiksi, kun Fichte määrittelee yliopiston tarkoitusperiä suhteessa yhteiskuntaan, äänessä on oppinut ja filosofi Johann Gottlieb Fichte, ei joku sattumoisin samanniminen raatimies, valtiobyrokraatti tai kauppaporvari Jenan kaupungista. Filosofi Fichte ja muut kirjoittajat katsovatkin oikeudekseen määritellä yliopiston idea ja tehtävät omasta oppineen näkökulmastaan. Vain siihen voi sisältyä todellinen ymmärrys siitä, mikä yliopisto on ja mitä sen tulee olla. Myös Snellmanille oli selvää, että yliopiston idea on johdettavissa vain ja ainoastaan kehittyneimmästä yliopistotieteestä ja filosofisesta keskustelusta. Kohdallinen ymmärrys yliopistosta voi kehittyä vain sen sisällä, olennaisena osana akateemista tutkimusta ja opetusta. Tällaisen näkemyksen rehellinen esittäminen tosin heitti Snellmanin yliopiston ulkopuolelle, kun toisenlainen järki langetti tuomionsa filosofille.

Yliopistoa koskeva ymmärrys on erottamaton osa tieteen itseymmärrystä. Siksi yliopiston tulee olla autonominen – itse itselleen lakia säätävä – instanssi, ja vain autonominen yliopisto voi todella ottaa paikkansa valtion ja yhteiskunnan ylimpänä tiede- ja sivistyslaitoksena. Jos yliopiston idean ja yhteiskunnalliset tehtävät määrittelevät muut kuin sen omat jäsenet, yliopisto tulee omaksuneeksi toimintalogiikan, joka ei ole sen oma, vaan jonkin muun ja toisenlaisen elämänalueen logiikka.

Näin onkin tapahtunut silloin kun yliopisto on alistettu ja alistunut muun muassa kirkon, valtion tai markkinoiden järkeilyille. Silloin yliopiston tehtävien määrittelystä vastaavat kirkonmiehet, hallintomiehet tai kauppamiehet – kunnes näiden mahtien päättelyt valtaavat myös yliopistomiesten ja -naisten ajatukset. Ulkopuolisten tahojen vallan alla akateeminen järjenkäyttö vieraantuu itsestään ja alentaa itsensä päättelemään muiden kuin omien aivoitustensa mukaan. Näin pitkälle on päästy silloin, kun yliopistotutkijat eivät enää tulkitse yliopiston ideoita ja vaatimuksia oppineen aivoillaan ja omista oppineista kirjoituksistaan, vaan yrittävät omaksua muiden tahojen näkemyksiä ja järkeilyjä kuin henkensä (sic!) hädässä.

Nykyisissä suomalaisissa yliopistoissakaan ei kaiketi tutkita Fichteä, Snellmania tai Lyotardia, kun on puhe yliopiston tilasta ja tulevaisuudesta, vaan kuin läksyä lukien opetellaan vieraiden tahojen laatimia selvityksiä ja määräyksiä samalla systemaattinen, kriittiseen tutkimukseen perustuva yliopisto- ja yhteiskunta-analyysi laiminlyöden. Mitä noiden tahojen vaatimuksissa vaaditaankin, nämä vaatimukset eivät ole yliopiston vaatimuksia vaan vaatimuksia yliopistolle. Tätä ei muuksi muuta se, että myös yhä useampi yliopiston jäsen oppii vaatimaan yliopiston nimissä sitä samaa, mitä muut tahot yliopistolta vaativat. Kuten Berliinin yliopiston professori Hegel ammoin opetti, se, että renki omaksuu herransa ajatukset, ei tee rengistä herraa – vaan rengin.

Dosentti Mikko Lahtinen toimii yliassistenttina Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksessa. Tieteentekijöiden liitto palkitsi hänet Vuoden tieteentekijänä 2007.


ACATIIMI 2/08 tulosta | sulje ikkuna