2/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    Opetusministeri Sari Sarkomaan mielestä rakenteet ja laatikkoleikit eivät ole keskeisiä, mutta niitäkin tarvitaan.

    Rakenteellisesta kehittämisestä riitaa hallituksen sisällä

    Toimenpideohjelma lieventyi suosituksiksi

    Opetusministeriössä valmisteltu rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma lieventyi suuntaviivoiksi. Yliopistoja ammattikorkeakouluverkon supistamisesta onkin eripuraa kahden päähallituspuolueen välillä. Suositukset korkeakouluverkon rakenteellisesta kehittämisestä oli määrä esitellä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille viime perjantaina.

    Viikolla 7 rakenteellinen kehittäminen oli ollut esillä pääministerin johtamassa tiede- ja teknologianeuvostossa. Käsittelyssä oli ollut erinäköinen lista kuin se, jonka opetusministeri Sari Sarkomaa esitteli 15.2. sivistyspoliittisen ministeriryhmän kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Ilmeisesti Keskustan ministerit vaativat tiede- ja teknologianeuvostossa esillä olleeseen versioon muutoksia.

    Opetusministeri Sarkomaa korosti, ettei hän tule esittelemään lakkautuslistaa. Hän piti “Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoja 2008-2011” suosituksena siitä, miten korkeakouluverkkoa lähdetään kehittämään yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja alueiden kanssa.

    - Listaa ei ole vedetty opetusministerin pöytälaatikosta vaan se pohjautuu muun muassa korkeakoulujen johdon marraskuisessa seminaarissa esiteltyihin ajatuksiin sekä sivistyspoliittisen ministerityöryhmän linjauksiin, Sarkomaa totesi tiedotustilaisuudessa.

    Ministeri esitteli suuntaviivat tiedotustilaisuudessa power point -esityksenä. Hieman outoa oli Toimenpideohjelma lieventyi suosituksiksi Rakenteellisesta kehittämisestä riitaa hallituksen sisällä Opetusministeri Sari Sarkomaan mielestä rakenteet ja laatikkoleikit eivät ole keskeisiä, mutta niitäkin tarvitaan. 24 ACATIIMI 2/ 2008 se, että myöhemmin samaisena päivänä opetusministeriön nettisivuille laitettu esitys ei ollut sama kuin se, mikä jaettiin paperikopioina infossa toimittajille. Nettiversiosta puuttui kiinnostavin kohta eli yliopisto- ja ammattikorkeakoululistat.

    Tilanne on ilmeisen herkkä päähallituspuolueiden välillä. Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen jyrähtikin Verkkolehti Apilassa 16. helmikuuta, että Sarkomaan esittelemä lista ei tule koskaan saamaan Keskustan hyväksyntää.

    - Korkeakouluverkkoa tarkasteltaessa tärkeintä ei ole rakenne, vaan opetuksen laatu, taso ja alueellinen tasapainoisuus, Korhonen tähdensi.

    Sivistyspoliittisen ministerityöryhmän jäsen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoutui myös irti yksityiskohtaisesta korkeakouluverkkoesityksestä. Lähinnä Keskustan kommentit ovat kuitenkin koskeneet ammattikorkeakouluja

    Enintään 15 yliopistoa vuonna 2020

    Opetusministeriön vision mukaan Suomessa on vuonna 2020 enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua sekä näiden lisäksi 4-5 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa strategista liittoumaa. Yliopiston tavoitekoko on 3000, ammattikorkeakoulun 2500 ja strategisen liittoutuman 8000 kokopäiväopiskelijaa. (Nämä luvut oli esitelty jo Acatiimissa 1/2008 Communicatio Academicasta kertovan jutun yhteydessä.)

    Tammikuun lopun sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä Sarkomaa oli ajanut taideyliopistoa, johon olisi tullut mukaan myös Tampereen yliopiston näyttelijäkoulutus. Tampereella oli nostettu tästä kova metakka ja nyt esitetyssä taideyliopistossa ovat mukana vain Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia. Sibelius-Akatemia voisi tulla siihen mukaan myöhemmin. Tampereen yliopiston näyttelijäkoulutuksen kohdalla tilanne on Sarkomaan mukaan auki: se voi liittyä taideyliopistoon tai pysyä Tampereella.

    Yksi poikkeus tutkinnonanto-oikeuksiin

    Hallituksen sivistyspoliittinen ministeriryhmä linjasi kokouksessaan 15. helmikuuta, että uusia tutkinnonanto-oikeuksia ei anneta. Tästä ainoa poikkeus on Itä-Suomen yliopisto, joka saa kauan kaipaamansa kauppatieteiden tutkinnonanto- oikeuden. Sarkomaa korosti, että Itä-Suomi saa tämän, koska se on samalla luvannut luopua kansantaloustieteestä.

    Hammaslääketieteen koulutusta aiotaan lisätä nykyisissä yksiköissä jo tänä vuonna. Yliopistojen strategioiden uusimisen yhteydessä 2010 on mahdollista avata Itä-Suomessa hammaslääketieteen koulutus.

    - Hammaslääkäripulan helpottamisessa tulee kiinnittää huomiota myös nykyistä parempiin opintojen läpäisyaikoihin, Sarkomaa totesi. Opettajankoulutuksessa nykyiset yksiköt säilyvät, mutta filiaalien yhteistyötä emoyliopistojen kanssa tiivistetään.

    Teksti:Kirsti Sintonen
    Kuva: Lehtikuva Oy/ Valtioneuvoston kanslia

    Opetusministeriön visio yliopistoverkosta 2020

    Sisä-Suomen allianssi (JY, TaY, TTY)
    Helsingin yliopisto ja Svenska handelshögskolan
    Innovaatioyliopisto (TKK, HKKK, TaiK)
    Turun uusi yliopisto (TY, TKKK)
    Oulun yliopisto
    Itä-Suomen yliopisto (JoY, KY)
    Åbo Akademi
    Lappeenrannan teknillinen yliopisto
    Lapin yliopisto
    Vaasan yliopisto
    Taideyliopisto (TeaK, KuvA, mahdollisesti SibA)