Eläkkeen suuruus on työansioista kiinni
Ennen vuotta 2005 ansaittuun eläkkeeseen vaikuttaa palvelun pituus,
ansaitut tulot ja karttuma. Vuoden 2005 alusta eläke karttuu suoraan
veronalaisista vuosiansioista.
Acatiimin numerossa 9/2012 käsiteltiin vanhuuseläkkeen
saamisen edellytyksiä. Tässä on nyt tarkoitus
käsitellä lyhyesti eläkkeen suuruuden määräytymisperusteita.
Yliopistouudistuksen toteutuessa 1.1.2010 lukien
yliopistolaiset siirtyivät pois valtion palveluksesta. Yliopistolain
voimaanpanolain perusteella ennen vuotta
1980 syntyneet yliopistojen työntekijät jäivät kuitenkin
valtion eläkelaissa (VaEL) säädetyn valtion eläketurvan
piiriin. Tämä koskee myös yliopistoihin 1.1.2010
jälkeen otettuja tai otettavia uusia työntekijöitä. Vuonna
1980 tai sen jälkeen syntyneet yliopistojen työntekijät
kuuluvat yksityisen työeläketurvan piiriin.
Kaikki valtion tutkimuslaitoksissa toimivat ovat
automaattisesti valtion eläketurvan piirissä. Valtion
eläketurvan, eli siis myös yliopistojen eläketurvan,
käytännön toteuttamisesta huolehtii nykyisin KEVA,
joka toimii koko julkisen eläkejärjestelmän eläkelaitoksena.
Sille tulee myös osoittaa eläketurvaa koskevat
tiedustelut.
Valtion eläketurvaa on muutettu moneen otteeseen
vuosien varrella. Tämä koskee erityisesti eläkekarttumaa.
Yleisesti voidaan todeta, että työskentely
ja siitä saadut ansiot kasvattavat eläkkeen määrää.
Ansio- eli työeläkkeissä tarveharkinnalla ei ole sijaa.
Eläkkeen laskusäännöt ovat erittäin monimutkaisia
ja vaikeasti kuvattavia.
Eläkkeen määrääminen 2004 loppuun
Kaikki valtion palvelussuhteet katkaistiin eläkelaskentaa
varten vuoden 2004 loppuun, vaikka palvelussuhde
olisi jatkunutkin tämä jälkeen. Ennen vuotta
2005 ansaittuun eläkkeeseen vaikuttaa palvelun
pituus, ansaitut tulot (eläkepalkka) ja karttuma.
Eläkepalkka määrätään palvelussuhteen päättämistä
31.12.2004 edeltävien enintään kymmenen
vuoden ansioista. Jos palvelus on ollut voimassa lyhyemmän
aikaa (alkanut 1995 jälkeen), eläkepalkka
lasketaan näistä ansiosta. Eläkepalkka määrätään veronalaisista
työansioista.
Eläkeajaksi luetaan aika 23 vuoden iän täyttämisestä
alkaen. Ennen 1.7.1971 päättyneiltä palvelussuhteilta
edellytettiin vähintään 4 kuukauden yhdenjaksoisuutta.
Sen jälkeen vähintään kuukauden
yhdenjaksoisuutta ja vuodesta 1998 lukien myös tätä
lyhyemmät palvelusjaksot oikeuttivat eläkkeeseen.
Eläkeajasta vähennetään palkattomat ajat.
Eläkettä karttui vuoden 1994 loppuun yleensä 2,2
% vuodessa, 1.1.1995 alkaen 1,5 % vuodessa ja 55 vuoden
iästä 2 prosenttia vuodessa.
Jos palvelus ei ollut voimassa 1.1.1993, sen jälkeen
alkaneesta palvelusta eläkettä karttui 1,5 prosenttia
vuodessa ja 60 vuoden iästä eteenpäin 2,5 prosenttia
vuodessa.
Ennen vuotta 1995 voimassa olleen 2,2 prosentin
karttuman saa vain, jos palvelus jatkuu henkilökohtaiseen
eläkeikään saakka (ks. Acatiimi 9/2012). Jos jää eläkkeelle ennen henkilökohtaista
eläkeikää, karttuma on ajalta ennen 1.1.1995 1,8 prosenttia
vuodessa. Vuoden 2004 loppuun karttunut
eläke sovitetaan yhteen muiden työeläkkeiden ja niiden
luonteisten etuuksien kanssa Tämä on ns. rajattu
yhteensovitus ja sen enimmäismäärä lasketaan jokaiselle
henkilökohtaisesti.
Yhteensovitusperusteena käytetään korkeinta
eläkepalkkaa palveluksesta, jossa on eläkeaikaa vähintään
vuosi ja joka on ollut voimassa ennen vuotta
2005. Jos henkilön yhteenlasketut eläkkeet ovat yli
yhteensovitusrajan, ylimenevä osuus vähennetään
VaEL:n mukaisesta eläkkeestä. Yhteensovitettuun
eläkkeeseen lisätään mahdollinen lisäturvan mukainen
karttuma 0,2 prosenttia ajalta ennen 1.1.1995.
Eläkkeen karttuma vuoden 2005 alusta
Vuoden 2005 alusta eläke karttuu suoraan veronalaisista
vuosiansioista. Erillistä eläkepalkkaa ei enää
määrätä. Eläkkeeseen oikeuttavat ansiot on lueteltu
VaEL 59 §:ssä. Eläke karttuu
- 1,5 % vuodessa ikävuosina 18 vuotta — 52 vuotta,
- 1,9 % vuodessa ikävuosina 53 vuotta — 62 vuotta ja
- 4,5 % 63 vuoden iän täyttämisestä lukien.
- Jos henkilö saa jotain eläkettä, karttuma on aina vain 1,5 % vuodesta henkilön iästä riippumatta.
5.000 euron kuukausipalkalla alle 52-vuotiaana saatu
ansio kartuttaa siten kuukausieläkettä 75 eurolla ja
yli 63 vuotiaan saatu samansuuruinen palkka 3 kertaa
enemmän eli 225 eurolla. (karttuma 4,5 prosenttia)
Kyse on siis koko loppuelämäksi tarkoitetusta säännöllisestä
tulosta — aika suuri karttuma ja summa yli
63 -vuotiaana tehdystä työstä.
4,5 prosentin superkarttumalla pyritään osaltaan
pidentämään työuria. Jos joku vastaa myönteisesti
tähän kutsuun, on se pelkkää plussaa yhteiskunnan
kannalta.
Elinaikakertoimen vaikutus
Jos henkilöllä on ansioita jokaisena vuotena, eläkettä
määrättäessä eläketapahtumavuoden ansioina käytetään
yleensä edellisen vuoden ansioita.
Eläkettä karttuu myös tietyiltä palkattomilta jaksoilta.
Eläkkeeseen oikeuttavat palkattomat ajat on
lueteltu VaEL 62 §:ssä.
Eläkettä laskettaessa vuosiansiot korotetaan palkkakertoimella
(palkat 80 % ja hinnat 20 %) eläkkeen
alkamisvuoden tasolle.
Vuoden 2010 jälkeen alkaneisiin eläkkeisiin sovelletaan
myös elinaikakerrointa. Se elinaikakerroin,
jota kunkin henkilön eläkkeessä käytetään, määräytyy
sen vuoden perusteella, jolloin henkilö on täyttänyt
62 vuotta. Elinaikakerroin vuodelle 2013 on
0,97914 eli toisin sanoen, se pienentää karttuneen
eläkkeen määrää.
Eläkkeen lopullinen määrä koostuu ennen vuotta
2005 ansaitusta yhteensovitetusta eläkkeestä ja vuodesta
2005 ansaitusta eläkkeestä elinaikakertoimella
tarkastettuna. Vuoden 2005 jälkeen karttuneeseen
eläkkeeseen ei enää tehdä eläkkeiden yhteensovitusta.
Voidaan siis sanoa, että eläkkeellä ei ole euromääräistä
tai prosentuaalista kattoa. Sen sijaan eläkkeestä vähennetään
ns. ensisijaiset etuudet eli mahdolliset tapaturma-
ja liikennevahinkokorvaukset – ja päivärahat.
Myönnettyä eläkettä korotetaan vuosittain työeläkeindeksillä
(TyEL 98 §, palkat 20 prosenttia ja
hinnat 80 prosenttia; kyseessä on siis eri indeksi kuin
palkkakertoimessa). Eläkkeen verotuksesta on säädetty
tuloverolaissa (1535/1992).
teksti Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
JUKOn yliopistoneuvottelukunnanpuheenjohtaja
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 10
Jäämässä eläkkeelle?
Eläkkeen suuruutta voi yrittää laskeskella käyttäen
hyväksi KEVAn eläkelaskuria www.keva.fi
tai kysymällä sitä suoraan KEVAsta. Yhteystiedot:
PL 425, 00101 Helsinki, asiakasneuvonta puh
020614837, www.keva.fi
Tiede- ja yliopistomaailmaan kuuluvat tuiki
tavallisina apurahakaudet. Pääsääntö oli vuoteen
2009 saakka, ettei apurahakausi kartuta eläkettä.
Liittojen ponnistelujen tuloksena vuoteen 2009
tai sen jälkeen ajoittuva apurahakausi kartuttaa
kuitenkin eläkettä, jota koskevat tiedustelut voi
osoittaa MELA:lle.
Valtionvarainministeriö voi erikseen tehtävästä
hakemuksesta päättää, että valtion eläkkeeseen
oikeuttamaton palvelu luetaan kuitenkin eläkkeeseen
oikeuttavaksi. Erityisesti tällaisia aikoja ovat
varttuneen tieteenharjoittajan apurahalla toimitut
kaudet. Ks. Professoriliiton verkkosivut
www.professoriliitto.fi -> Työ -> eläkkeelle.
|