ACATIIMI 2/13 tulosta | sulje ikkuna

Yliopiston vaikuttavuusmittaristoa parannettava

Yliopistojen kolmannen tehtävän yhteydessä pitäisi muistaa keskustella myös siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa yliopistoon eikä vain keskittyä siihen, miten yliopisto palvelee yhteiskuntaa. Professori Matti Wibergin mielestä väärät kannustimet ja mittarit voivat antaa väärän kuvan yliopistolaisten vaikuttavuudesta.

Yliopistolla on perinteisesti kolme tehtävää: tieteellinen tutkimus, siihen perustuva opetus ja muu yhteiskunnan palvelu.

Viimeistä tehtävää kutsutaan yleisesti kolmanneksi tehtäväksi ja yhteiskunnalliseksi palvelutehtäväksi sekä yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi.

Nyt kolmannen tehtävän merkitystä korostetaan aiempaa enemmän. Korostus on saamassa kohtuuttomat mittasuhteet. Yhteiskuntavaikuttavuutena pidetään jo kaikenlaista Potemkinin kulissien rakentelua.

Kannusteet monenlaiseen paremman vaikutelman lavastamiseen tilanteesta kuin se todellisuudessa on, tuottavat negatiivisia ohjausvaikutuksia. Julkisuudessa esiintymisestä tulee itsetarkoitus. Vaarana on, että aletaan arvostaa väärää asiaa: julkisten esiintymisten lukumäärää eikä vaikuttavuutta. Väärät kannustimet ja mittarit voivat antaa väärän kuvan yliopistolaisten vaikuttavuudesta ja ohjata yliopistolaisten käyttäytymistä epätoivottavaan suuntaan.

Poskisolismin suosiminen ja siihen yllyttäminen on yliopiston varsinaisen tuotantofunktion kannalta kontraproduktiivista. Ei tulisi ylikorostaa julkisia esiintymisiä taustavaikuttamisen kustannuksella.

Yliopistolaki (2 §, 558/2009) säätää: ”Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. (...)”

Ehkä vaikuttavin osa kolmannen tehtävän asioista on sellaista, että sitä ei voi paljastaa edes yliopiston johdolle.

Tällaisella sidosryhmäpalvelulla voi kuitenkin olla oleellisesti suurempi yhteiskunnallinen ja muu merkitys kuin julkisuudessa esiintymisellä.

Otan esimerkin omalta alaltani.

Seuraavia asioita ei niiden luonteen vuoksi voi paljastaa missään yhteydessä, ei etukäteen eikä jälkikäteen:

  1. Johtavan poliitikon puheluonnoksen kirjoittaminen: esim. pääministerille, eduskunnan puhemiehelle, ministerille.
  2. Valtiopäivätoimen taustatyö: esim. välikysymystekstin kirjoittaminen oppositiopuolueelle, kirjallisen kysymyksen tekstin laatiminen kansanedustajalle, eduskunta-aloitteen tekstin kirjoittaminen kansanedustajalle.
  3. Juttuvinkin antaminen valtamedialle (esim. Yle, HS, Suomen Kuvalehti) ja siihen kuuluva off the record –taustoitus, esimerkiksi asian selostaminen sekä sopivien haastateltavien yhteystietojen antaminen.
  4. Kunnallisvaaliehdokkaan sanomalehtiin tai sosiaaliseen mediaan lähetettyjen ja niissä julkaistujen mielipidekirjoitusten luonnostelu ja some-järjestelmän ylläpito.
  5. Apurahoja jakavien säätiöiden asiantuntijana toimiminen.
  6. Asiantuntija-apu kustantamoille lausunnoin ym.
  7. Erilaisiin tehtäviin pyrkivistä nimittäjää varten laaditut lausunnot ja suositukset sekä headhuntereiden auttaminen työntekijöiden rekrytoinnissa.
  8. Puolueen tai puoluetta lähellä olevan ajatuspajan tai jonkin vastaavan taktiikan tai strategian hahmottamiseen osallistuminen.
  9. Intressitahojen, tiedotusvälineiden sekä yritysten tausta-asiantuntijana toimiminen.
  10. Poliitikkojen tai muiden vaikutusvaltaisten henkilöiden lähipiiriin kuuluminen.

Oletetaan kaksi yliopistolaista A ja B.

A kirjoittaa pääministerin puheen, laatii oppositiopuolueelle välikysymyksen, tekee kansanedustajalle lakialoitteen ja toiselle kirjallisen kysymyksen, vinkkaa lehdelle jymyuutisen ja auttaa toimitusta löytämään haastateltavat, toimii asiantuntijana säätiön apurahoja jaettaessa, antaa kustantamoille lausuntoja sille tarjotuista käsikirjoituksista, neuvoo vaikutusvaltaisia henkilöitä, opastaa headhunterille ’hyviä tyyppejä’.

B antaa paikallisradion ohjelmavirran täytteeksi tosiasiallisesti yhteiskunnallisesti tyyten vaikutuksettoman haastattelun.

Onko B yhteiskunnallisesti vaikuttavampi kuin A?

Jokainen tajuaa, että B ei ole yhteiskunnallisesti vaikuttavampi kuin A.

Vaikuttavuusmittariston on heijastettava todellisuutta ja ohjattava yliopistolaisten toimintaa haluttuun suuntaan. Ei pitäisi kartoittaa ja mitata sekä palkita vain pientä osaa todellisesta vaikuttavuudesta. Vaikuttavin toiminta jää ehkä kokonaan katveeseen.

VAIKUTTAVUUDEN VAIHTOEHDOT

Vaikuttavuus

julkista

salaista

myönteistä 1 2
kielteistä 3 3

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus voi olla julkista tai salaista, nettovaikutukseltaan myönteistä tai kielteistä.

Tehdään suuri virhe, jos kaikkea yhteiskuntavaikuttavuutta pidetään myönteisenä asiana. Toisinaan sen etumerkki voi olla negatiivinen: eräät toimet eivät suinkaan paranna yliopiston sidosryhmien tai laajan yleisön käsitystä yliopistosta, vaan huonontavat sitä.

Vääränlaisella touhuamisella, julkisesti tai salaisesti, voidaan myös tehdä vahinkoa yliopistolle ja sen maineelle, puhumattakaan siitä, että tällaisella toiminnalla voidaan saada aikaan todellista vahinkoa yhteiskunnassa.

Vaikutus on kaksisuuntaista: 1) yliopisto -> yhteiskunta ja 2) yhteiskunta -> yliopisto. Pitäisi myös muistaa keskustella siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa yliopistoon eikä vain keskittyä siihen, miten yliopisto palvelee yhteiskuntaa.

teksti Matti Wiberg
valtio-opin professori, Turun yliopisto

  • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 30

ACATIIMI 2/13 tulosta | sulje ikkuna