Yliopiston vaikuttavuusmittaristoa parannettava
Yliopistojen kolmannen tehtävän yhteydessä pitäisi muistaa keskustella
myös siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa yliopistoon eikä vain keskittyä
siihen, miten yliopisto palvelee yhteiskuntaa. Professori Matti Wibergin
mielestä väärät kannustimet ja mittarit voivat antaa väärän kuvan yliopistolaisten
vaikuttavuudesta.
Yliopistolla on perinteisesti kolme tehtävää:
tieteellinen tutkimus, siihen
perustuva opetus ja muu yhteiskunnan
palvelu.
Viimeistä tehtävää kutsutaan yleisesti
kolmanneksi tehtäväksi ja yhteiskunnalliseksi
palvelutehtäväksi sekä yhteiskunnalliseksi
vaikuttavuudeksi.
Nyt kolmannen tehtävän merkitystä korostetaan
aiempaa enemmän. Korostus on saamassa kohtuuttomat
mittasuhteet. Yhteiskuntavaikuttavuutena pidetään
jo kaikenlaista Potemkinin kulissien rakentelua.
Kannusteet monenlaiseen paremman vaikutelman
lavastamiseen tilanteesta kuin se todellisuudessa
on, tuottavat negatiivisia ohjausvaikutuksia.
Julkisuudessa esiintymisestä tulee itsetarkoitus.
Vaarana on, että aletaan arvostaa väärää asiaa: julkisten
esiintymisten lukumäärää eikä vaikuttavuutta.
Väärät kannustimet ja mittarit voivat antaa väärän
kuvan yliopistolaisten vaikuttavuudesta ja ohjata
yliopistolaisten käyttäytymistä epätoivottavaan
suuntaan.
Poskisolismin suosiminen ja siihen yllyttäminen
on yliopiston varsinaisen tuotantofunktion kannalta
kontraproduktiivista. Ei tulisi ylikorostaa julkisia
esiintymisiä taustavaikuttamisen kustannuksella.
Yliopistolaki (2 §, 558/2009) säätää: ”Yliopistojen tehtävänä
on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä
ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa
ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan
isänmaata ja ihmiskuntaa. (...)”
Ehkä vaikuttavin osa kolmannen tehtävän asioista
on sellaista, että sitä ei voi paljastaa edes yliopiston
johdolle.
Tällaisella sidosryhmäpalvelulla voi kuitenkin olla
oleellisesti suurempi yhteiskunnallinen ja muu merkitys
kuin julkisuudessa esiintymisellä.
Otan esimerkin omalta alaltani.
Seuraavia asioita ei niiden luonteen vuoksi voi
paljastaa missään yhteydessä, ei etukäteen eikä jälkikäteen:
- Johtavan poliitikon puheluonnoksen kirjoittaminen:
esim. pääministerille, eduskunnan
puhemiehelle, ministerille.
- Valtiopäivätoimen taustatyö: esim. välikysymystekstin
kirjoittaminen oppositiopuolueelle,
kirjallisen kysymyksen tekstin laatiminen
kansanedustajalle, eduskunta-aloitteen
tekstin kirjoittaminen kansanedustajalle.
- Juttuvinkin antaminen valtamedialle (esim.
Yle, HS, Suomen Kuvalehti) ja siihen kuuluva
off the record –taustoitus, esimerkiksi asian
selostaminen sekä sopivien haastateltavien
yhteystietojen antaminen.
- Kunnallisvaaliehdokkaan sanomalehtiin tai
sosiaaliseen mediaan lähetettyjen ja niissä
julkaistujen mielipidekirjoitusten luonnostelu
ja some-järjestelmän ylläpito.
- Apurahoja jakavien säätiöiden asiantuntijana
toimiminen.
- Asiantuntija-apu kustantamoille lausunnoin
ym.
- Erilaisiin tehtäviin pyrkivistä nimittäjää varten
laaditut lausunnot ja suositukset sekä
headhuntereiden auttaminen työntekijöiden
rekrytoinnissa.
- Puolueen tai puoluetta lähellä olevan ajatuspajan
tai jonkin vastaavan taktiikan tai strategian
hahmottamiseen osallistuminen.
- Intressitahojen, tiedotusvälineiden sekä yritysten
tausta-asiantuntijana toimiminen.
- Poliitikkojen tai muiden vaikutusvaltaisten
henkilöiden lähipiiriin kuuluminen.
Oletetaan kaksi yliopistolaista A ja B.
A kirjoittaa pääministerin puheen, laatii oppositiopuolueelle
välikysymyksen, tekee kansanedustajalle
lakialoitteen ja toiselle kirjallisen kysymyksen,
vinkkaa lehdelle jymyuutisen ja auttaa toimitusta
löytämään haastateltavat, toimii asiantuntijana säätiön
apurahoja jaettaessa, antaa kustantamoille lausuntoja
sille tarjotuista käsikirjoituksista, neuvoo vaikutusvaltaisia
henkilöitä, opastaa headhunterille ’hyviä
tyyppejä’.
B antaa paikallisradion ohjelmavirran täytteeksi
tosiasiallisesti yhteiskunnallisesti tyyten vaikutuksettoman
haastattelun.
Onko B yhteiskunnallisesti vaikuttavampi kuin A?
Jokainen tajuaa, että B ei ole yhteiskunnallisesti
vaikuttavampi kuin A.
Vaikuttavuusmittariston on heijastettava todellisuutta
ja ohjattava yliopistolaisten toimintaa haluttuun
suuntaan. Ei pitäisi kartoittaa ja mitata sekä palkita
vain pientä osaa todellisesta vaikuttavuudesta.
Vaikuttavin toiminta jää ehkä kokonaan katveeseen.
VAIKUTTAVUUDEN VAIHTOEHDOT |
Vaikuttavuus
|
julkista
|
salaista
|
myönteistä
|
1
|
2
|
kielteistä
|
3
|
3
|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus voi olla julkista tai salaista,
nettovaikutukseltaan myönteistä tai kielteistä.
Tehdään suuri virhe, jos kaikkea yhteiskuntavaikuttavuutta
pidetään myönteisenä asiana. Toisinaan
sen etumerkki voi olla negatiivinen: eräät toimet eivät
suinkaan paranna yliopiston sidosryhmien tai laajan
yleisön käsitystä yliopistosta, vaan huonontavat sitä.
Vääränlaisella touhuamisella, julkisesti tai salaisesti,
voidaan myös tehdä vahinkoa yliopistolle ja
sen maineelle, puhumattakaan siitä, että tällaisella
toiminnalla voidaan saada aikaan todellista vahinkoa
yhteiskunnassa.
Vaikutus on kaksisuuntaista: 1) yliopisto -> yhteiskunta
ja 2) yhteiskunta -> yliopisto. Pitäisi myös
muistaa keskustella siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa
yliopistoon eikä vain keskittyä siihen, miten yliopisto
palvelee yhteiskuntaa.
teksti Matti Wiberg
valtio-opin professori, Turun yliopisto
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 30
|