Ura ulkomailla suomen opettajana

Lehtori Pirkko Luoma on opettanut suomen kieltä viidessä eri maassa.

Viiden vuoden Kiina-jakson jälkeen eläkkeelle jäänyt lehtori Pirkko Luoma opettaa nyt Gdanskin yliopistossa, jossa suomen kieltä on voinut opiskella pääaineena viime syksystä lähtien.

Tapasin säteileväsilmäisen Pirkko Luoman hänen Kiina-kaudellaan 2015 kauniina iltapäivänä Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla Mao Zedongin kuvan edessä.

-Täällä on jännittävää, mutta myös erittäin vaativaa työskennellä. Kiinalainen opetuskulttuuri on aivan erilainen kuin länsimainen, ja sen huomaa yliopistossa, lehtori Luoma sanoo.

Beijing Foreign Studies Universityä (kiinaksi Beijing Waiguoyu Daxue) pidetään maan parhaana vieraiden kielten oppilaitoksena.

-Suomen kielen opiskelijoita otetaan sisään joka neljäs vuosi. Sisäänpääsy on vaikeaa, mutta kuitenkin helpompaa kuin suurten kielten kuten englannin tai espanjan osastoille, Pirkko Luoma sanoo.

Miten savolaissyntyisestä Luomasta tuli ulkomaalaisten suomen opettaja?

-Opiskelin ensin tiedottajaksi. Turun yliopiston hum.kand.- ja Helsingin yliopiston fil.kand.-tutkinnoissani suuntauduin suomen kieleen. Lisäksi opiskelin organisaatioviestintää Tampereen yliopistossa.

- Ensimmäinen varsinainen työpaikkani oli Äidinkielenopettajain liitossa, jossa toimin järjestö- ja tiedotussihteerinä vuosina 1980-81. Huomasin kuitenkin nopeasti, etten ollut omalla alallani.

Syksyllä 1981 Luoma matkusti Eskilstunaan ruotsinsuomalaisten lasten kotikielenopettajaksi. Tarkoitus oli kerätä materiaalia siitä, miten maahanmuuttajalasten kieli poikkeaa Suomessa puhutusta kielestä.

- Siellä löysin itsestäni opettajan. Tykkäsin todella kotikielenopettajan työstä!

Äidinkielenopettaja kiinnostui nimenomaan ulkomaalaisten opettamisesta. Hän osallistui vuosina 1994-96 Jyväskylän yliopistossa täydennyskoulutukseen, jossa perehdyttiin suomen kielen opettamiseen toisena tai vieraana kielenä ja suoritti myös aikuisten kielitaidon testaajakoulutuksen.

-Kunnioitan äidinkielen opettajia, mutta äidinkielen opettaminen on aivan erilaista työtä kuin ulkomaalaisten opettaminen. Minusta on kiehtovaa seurata, kuinka ihminen hahmottaa ja oppii kieltä. Nautin kovasti siitä, että saan ulkomaalaiset "menemään kieleen sisälle", ja pystyn selvittämään esimerkiksi miksi jossain kohtaa käytetään partitiivia eikä akkusatiivia.

Ensimmäinen ulkomaankeikka

Opetettuaan muutamia vuosia ulkomaalaisille suomea Suomessa Luoma pääsi vuonna 1999 opettamaan vuodeksi Unkarin Pécsiin.

- Se oli minulle tosi hieno kokemus. Siinä yliopistossa suomi ei ollut pääaineena, mutta unkarin pääaineopiskelijoille suomen opinnot olivat pakollisia.

- Syksyn vapaaehtoiselle kurssille tuli monia opiskelijoita myös muista tiedekunnista. He olivat kuulleet, että opettajana oli lehtori suoraan Suomesta.

Vuosina 2002-2006 Pirkko Luoma oli suomen opettajana Puolan Poznanissa.

- Viihdyin siellä erittäin hyvin. Ne olivat parhaita vuosiani opettajana ulkomailla!

- Opetin pelkästään kieltä. Kaksi puolalaista kollegaa opetti Suomen kulttuuria ja kirjallisuutta.

-Tein todella paljon töitä ja suunnittelin omaa materiaalia. Nautin siitä, että opiskelijat olivat niin lahjakkaita.

Oliko pécsiläisille opiskelijoille etua siitä, että suomi on unkarin tavoin suomalais-ugrilainen kieli?

- Päinvastoin. Monet kielten rakenteet ovat samanlaisia, mutta se ei auta. Unkarilaiset opiskelijat sanoivat, että suomi on helpompi kieli kuin unkari, mutta silti suomen kielen oppiminen oli heille vaikeampaa kuin puolalaisille.

- Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että unkarilaisille suomen opiskelu oli pakollista.

Seuraavaksi, vuonna 2007, oli vuorossa lehtoraatti Zagrebissa. Luoma oli jo aiemmin oppinut hieman unkaria ja puolaa, mutta vasta täällä hän pääsi sisälle paikalliseen kieleen.

- Kroatian kielessä on vähemmän suhuässiä kun muissa slaavilaisissa kielissä, ja se sopi minulle.

Zagrebissa suomi oli vapaaehtoinen oppiaine. Monet opiskelijoista olivat heavy metal -faneja, jotka tiesivät kaiken musiikkisuunnan suomalaisista yhtyeistä.

-Työnantajani Cimon mielestä suomen kielen olisi pitänyt saada pääaineen asema Zagrebissa ja sitä olikin lupailtu jo ensimmäisen suomen lehtorin aikana. Tein opetussuunnitelman kandidaatin tutkintoa varten ja se hyväksyttiin, mutta neuvottelut pääaineen asemasta päätyivät toistuvasti katteettomiin lupauksiin. Niinpä palasin kahden vuoden jälkeen Suomeen ja samalla lehtoraatti lakkautettiin.

Kiinalainen haaste

Pirkko Luoma kohtasi elämänsä haasteen vuonna 2000, kun hän muutti Pekingiin. Kiinalainen yliopisto on haastava työpaikka. Täytyy toimia hyvin diplomaattisesti, jos mielii viihtyä työssä.

Millainen on kiinalainen työyhteisö verrattuna muihin kokemiisi maihin?

- Kuin yö ja päivä! Uutena opettajana tunnet ensinnäkin olevasi täydellisessä informaatiopimennossa. Uusille opettajille ei kerrota, esimerkiksi milloin talviloma alkaa tai milloin pidetään tenttikausi. Puhumattakaan siitä, että minulle olisi koskaan näytetty opetussuunnitelmaa.

- Kun siitä kyselin, minulle selvisi, että paksu kirja osastonjohtajan hyllyllä sisälsi kaikkien pienien eurooppalaisten kielten opetussuunnitelmat, tietysti vain kiinaksi. Opetussuunnitelmat tuntuivat olevan muodollisuus, joista ei kannattanut sen enempää keskustella.

- Ensimmäisenä vuonna minua häiritsi, etten koskaan saanut kutsua tiedekunnan kokouksiin, vaikka kokouksissa olisi voitu käyttää englantia. Kaikkihan osasivat englantia, ja olihan kyseessä kuitenkin kieliin erikoistunut yliopisto.

- Viiden vuoden aikana onnistuin lopulta luomaan kiinalaiseen kollegaani niin hyvät suhteet, että hän kertoi minulle kaiken, mitä halusin tietää.

Kiinalaisten opettaminen on vaikeaa, koska paikallinen menetelmä on edelleen pitkälti asioiden ulkoa pänttäämistä.

- Kiinalaiset opettajat painottavat sanaston oppimista ja opiskelijoiden kaikki energia näyttääkin menevän sanojen oppimiseen. Kielen rakenteet ovat monilla opiskelijoilla aivan sekaisin. Monet osaavat kaikki kielioppisäännöt ulkoa kuin vettä vain, mutta eivät osaa käyttää niitä.

- Kiinalaisessa kulttuurissa kopioiminen on hyväksyttyä ja jopa suotavaa, mutta luovaa ajattelua ei painoteta. Tämä luovan ajattelun puute haittaa oppimista.

- Järjestin CIMOn lähettämien harjoittelijoiden kanssa tukiopetusta pienissä ryhmissä, ja tämä paransi tilannetta.

Monien muiden pitkään Kiinassa työskennelleiden tavoin Pirkko Luoma silti suhtautuu kiinalaisiin suurella lämmöllä.

- Olen tosi kiitollinen, että sain työskennellä siellä viisi vuotta. Oli hienoa oppia ymmärtämään toista kulttuuria.

Syksyllä 2015 Pirkko Luoma aloitti suomen opettamisen Gdanskin yliopistossa. Suomen kieli on Gdanskin yliopiston kielivalikoimassa pääaineena ensimmäistä vuotta.

- Toimin täällä paikalta palkattuna, joten tulot ovat pienet. Mutta on fantastista rakentaa suomen kielen opetusta tällaiseen paikkaan aivan alusta.

Mitkä ovat kokemuksesi tähän saakka?

- Kiinan jälkeen tunnen palanneeni pikavauhtia todellisuuteen - eurooppalaiseen todellisuuteen, hän vastaa.

- Puola on minulle entuudestaan tuttu maa ja kaikki lähimmät kollegani puhuvat jotain pohjoismaista kieltä ja ovat sisällä pohjoismaisessa kulttuurissa. Jos töissä jokin asia vaivaa, voi sen sanoa ääneen punnitsematta jo etukäteen mahdollisia väärinymmärryksiä.

- Nautin myös vapauden tunteesta. Vapauden tunne kumpuaa työyhteisön avoimuudesta ja joustavuudesta. Opiskelijat ovat itse valinneet suomen kielen ja motivaatio on senmukainen. Kaikessa on eteenpäin menemisen tuntu. Nautin jokaisesta päivästä.

Teksti ja kuvat Sören Viktorsson

• Painetussa lehdessä sivu 28