3/07

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
    Tutkija-nimike oli yleisin yksittäinen ammattinimike mielenosoitusväen
    valkoisissa lapuissa.
     
     
     
     
     
     
     
     
     



    Poliitikot lupailivat tuhatpäiselle mielenosoittajajoukolle:

    Apurahansaajien sosiaaliturvan parantaminen kirjataan hallitusohjelmaan

    Kevään ensimmäisestä loskakelistä huolimatta Eduskuntatalon rappusille ja edustalle oli 2. maaliskuuta kerääntynyt lähes 1500 tieteen- ja taiteentekijää. Poliitikot lupailivat hengenviljelijöille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mm. sen, että sosiaaliturvan parantaminen tullaan kirjamaan hallitusohjelmaan.

    TATUSOTU-aktiivi Martti-Tapio Kuuskoski toivotti aluksi mielenosoitusväen tervetulleeksi ja luki tapahtuman taakse asettuneiden 30 liiton ja järjestön nimet.

    Tutkija Outi Ampujan säveltämä ja sanoittama Pätkätyöläisen blues viritti tunnelmaan. Hengenviljelijöiden yhteisperformanssissa osallistujat nostivat ylös A4-kokoiset valkoiset laput, joissa luki mustin tikkukirjaimin oma ammattinimike. Yksittäisistä nimikkeistä yleisin oli tutkija.

    Tämän jälkeen poliitikot pääsivät vauhtiin lupaamaan kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista.

    Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen (sd) vakuutti, että STM:n virkamiestyöryhmä käy läpi apurahansaajien sosiaaliturvan tilanteen ja kuulee eri tahoja. Tämä luvataan tehdä toukokuun loppuun mennessä. Ainakaan tämän lehden painoon menoa (26.3.) ennen virkamiestyöryhmä ei ollut aloittanut toimintaansa eli kiire tulee, jos jotain aiotaan saada aikaan kahdessa kuukaudessa.

    Erkki Tuomiojan (sd) mielestä Eduskuntatalon edustalle kokoontunut joukko oli oikealla asialla oikeaan aikaan – vaalien alla ehdokkaat ovat herkkäkuuloisia. Hän myös piti selvänä, että sosiaaliturvan hoitamisesta tulee lauseen mittainen muotoilu hallitusohjelmaan.

    Sari Sarkomaa (kok) ilmoitti puolueensa sitoutuneen apurahansaajien sosiaaliturvan parantamiseen ja asia on kirjoitettu vaaliohjelmaan. Sarkomaa myös ihmetteli sitä, miksei työttömyysturvan ohjeistusta ole saatu kuntoon, koska vieläkin maan eri puolilla noudatetaan eri käytäntöjä.

    Puheenvuoron käyttivät myös Johanna Sumuvuori (vihr), Terhi Peltokorpi (kesk), Astrid Thors (r) sekä Kari Uotila (vas).

    15 kuukautta pisin palvelussuhde

    Tutkija, kääntäjä, kirjailija ja Tieteentekijöiden liiton Vuoden 2004 tieteentekijäksi valitsema Virpi Hämeen- Anttila puhui tilaisuuden lopuksi omista karuista kokemuksistaan. Hän on tehnyt koko työuransa pätkissä: 15 kuukautta on pisin työsuhde, yliopistolla työmääräykset ovat olleet puolen vuoden mittaisia. Näistä pätkäpalvelussuhteista on tähän mennessä kertynyt eläkettä 3 euroa kuukaudessa.

    - Nyt ansaitsen romaaneilla, jotta voisin tehdä tutkimustyötä, joka ei kannata.

    Hämeen-Anttila tutustui laman aikana myös sosiaali- ja työvoimatoimistoihin. Työttömyysturva häneltä evättiin, koska katsottiin, että hän työllistyi omassa työssään. Hän jopa kirjoitti kirjallisen lupauksen, ettei kirjoita yhtään tutkimusta, jos saa työttömyyspäivärahaa.

    - Kirjoitin kumminkin, koska on absurdia vaatia pysymään erossa tutkimuksesta.

    Hän myös ihmetteli, miksei ministeriöiden työryhmiin oteta tutkija- ja taiteilijajärjestöjen edustajia. Eikö näiden ihmisten ongelmiin haluta aidosti perehtyä?

    Mielenosoituksesta on videotallenteita TATUSOTU- verkoston sivuilla www.tatusotu.blogspot.com/. Siellä on myös runsaasti muuta asiaan liittyvää materiaalia.

    Kirsti Sintonen