Sivistysvaliokunta: Yliopistolakiin ei pikaisia muutostarpeita
Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä,
että yliopistouudistuksen
vaikutuksista annetaan
uusi selvitys viimeistään vuonna
2016.
Hyväksyessään uuden yliopistolain eduskunta edellytti,
että lain vaikutukset arvioidaan ja niistä annetaan
selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2012 kevätistuntokaudella.
Opetus- ja kulttuuriministeriö
teetti arviointityön Gaia Consulting Oy:llä ja toimitti
selvityksen vuosi sitten eduskuntaan. (Arvioinnista
oli juttu mm. Acatiimissa 2/2012.)
Viime syksyn ja tämän talven aikana sivistysvaliokunta
on kuullut koko joukon asiantuntijoita ja saanut
kirjallisia lausuntoja. Niiden pohjalta valiokunta
katsoo, ettei yliopistolakiin kohdistu sellaisia muutostarpeita,
jotka edellyttäisivät pikaisia toimenpiteitä.
Uutta selvitystä yliopistouudistuksen vaikutuksista
edellytetään kuitenkin viimeistään 2016.
Valiokunnan mielestä uudistuksen toteuttamista
ovat merkittävällä tavalla hankaloittaneet viime
vuosina tehnyt säästötoimet, mm. yliopistoindeksin
puolitus 2012 ja jäädytys 2013. ”Yliopistojen rahoituksen
tiukentuminen on vaikuttanut kielteisesti uudistuksen
käytännön toimeenpanoon ja uudistuksen
kokemaan vastaanottoon henkilöstön parissa”, todetaan
valiokunnan lausunnossa.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat
lausunnoissaan ja kuulemisissa korostaneet yliopistokollegion
aseman vahvistamista. Valiokunnan mielestä
lainsäädäntö antaa jo nykyisellään kollegiolle
merkittävää toimivaltaa, jos sitä vain osataan ja halutaan
käyttää.
Valiokunta kuitenkin korostaa, että yliopistojen
päätöksenteossa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää
yliopistoissa olevaa laajaa asiantuntemusta.
”Esimerkiksi kollegion tehtävien kehittäminen
ja laajentaminen tarjoaisi neuvoa antavan vaikutuskanavan
yliopistoyhteisön ja yliopiston hallituksen
välille. Tällöin yliopistoissa olevaa asiantuntemusta
voisi hyödyntää laajemmin esimerkiksi sellaisilla
strategisen suunnittelun osa-alueilla kuin tieteeseen
ja koulutukseen liittyvät strategiset valinnat, tutkimuksen
profilointi ja painoalat, yliopiston tieteenalarakenne
sekä kansainvälisyyteen liittyvät strategiat”, valiokunta tähdentää.
Sivistysvaliokunta pitää yliopistoyhteisön laajaa
osallistumista strategiseen keskusteluun koko
yliopistoyhteisön toimivuuden kannalta niin tärkeänä,
että valiokunta kehottaa opetus- ja kulttuuriministeriötä
arvioimaan tarvetta täsmentää
lainsäädäntöä tältä osin.
Valiokunta lausuu melko pitkästi myös henkilöstön
asemasta. Se katsoo, että henkilöstön
työtyytyväisyys ei ole parantunut yliopistolain
myötä. Toteutetut päällekkäiset uudistukset ovat
rasittaneet henkilöstöä. Määräaikaisten palvelussuhteiden
osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä
ei ole pienentynyt. Henkilöstöpolitiikka ei ole
muuttunut kannustavammaksi eikä palkitsevammaksi.
”Valiokunta pitää tärkeänä, että nykyisessä taloudellisessa
tilanteessa, jossa yliopistojen rahoitukseen
tehdään huomattavia leikkauksia, jotka
tavalla tai toisella koskettavat suurta osaa yliopistoyhteisöä,
suhtaudutaan avoimuudella sellaisiin
kysymyksiin kuten palkkatietoja julkisuus ja keskeisten
rekrytointien perusteet.”
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 8
|