Aidoista toimeksiannoista imua opiskeluun
Työelämäkontaktit vievät opettajalta paljon aikaa,
mutta ovat vaivan väärti. Opiskelijat saavat
maistiaisia työelämästä, ja opettajan osaaminen
on koetuksella uusien haasteiden edessä.
Lehtori Sirkku Latomaa
tekee Ammattimainen
tekstintarkistus
-kurssinsa
eteen huomattavasti
enemmän työtä kuin
muiden kurssien.
Kurssin aineistona on todellisia toimeksiantoja,
joiden hankinta ja koordinointi
vievät paljon aikaa.
— Mutta vaiva on maksanut itsensä
takaisin, sillä kurssi on tuottanut paljon
minulle itsellenikin virtaa. Olen
saanut uusia opetusideoita rutiinikursseillekin,
ja omalta mukavuusalueelta
pois astuminen on kannattanut.
Kohtaan jatkuvasti uusia tehtäviä, joiden
ratkaiseminen on haaste minullekin.
Se on hyvin antoisaa oman kehittymiseni
kannalta, sillä täydennän
samalla koko ajan omaa osaamistani,
Latomaa miettii.
Latomaa työskentelee Tampereen
yliopistossa kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
yksikössä. Hänelle
myönnettiin viime syksynä Yliopistojen
opetusalan liiton YLL:n opetuksen
kehittämisstipendi.
Latomaa perustelee kurssin toteuttamista
yliopistojen niin sanotulla
kolmannella tehtävällä. Todelliset toimeksiannot
tuottavat vuorovaikutusta
ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja
edesauttavat opiskelijoiden osaamisen
kehittymistä vastaamaan työelämän
tarpeita.
— Tampereella kääntäjäkoulutuksessa
oli jo vanhastaan hyvin vahvana
perinteenä orientoituminen työelämään.
Kuulin kääntämistä opettavilta
kollegoilta, että joskus opetuksessa
oli esimerkiksi käytetty todellisia toimeksiantoja
työelämältä. Eräänä päivänä
havahduin kysymään itseltäni, että miksi en järjestäisi sellaista kurssia itsekin.
Maisteriopintovaiheeseen sijoittuvalla opintojaksolla
opiskelijat tarkistavat sekä alun perin
suomeksi kirjoitettuja että suomennettuja tekstejä
tiukalla aikataululla. Latomaa tietää, että
kääntäjän nykyisessä toimenkuvassa tekstintarkistuksen
osuus on lisääntynyt merkittävästi.
Latomaan mukaan esimerkiksi useilla kustantamoilla
ei nykyään ole palkkalistoillaan kustannustoimittajaa.
— Opiskelijoita on ruvennut kiinnostamaan
myös kustannustoimittajan tehtävät, mikä on
laajentanut heidän ajatuksiaan toimenkuvastaan.
Yleinen kommentti opiskelijoilta liittyy
oivallukseen, että kääntäjän kompetenssiin sisältyy
myös tekstintarkistamisen ulottuvuus. He
tunnistavat olevansa suomen kielen ammattilaisia
toisin kuin vaikkapa tarkistetun artikkelin
kirjoittanut väitellyt ja ansioitunut tutkija.
Vastuu sitouttaa ja motivoi opiskelijoita
Ammattimainen tekstintarkistus -kurssilla opiskelijat
kommentoivat todellisten toimeksiantojen
tekstejä kirjoittajille yleisesti ja vielä erikseen tekemiään
muutoksia. Sirkku Latomaa on havainnut,
että kurssin aikana opiskelijat harjaantuvat
perustelemaan korjausehdotuksiaan.
— Kurssin alussa harjoitteluvaiheessa se tuottaa
vielä vaikeuksia, Latomaa sanoo.
Opiskelijat nostavat myös esiin asioita, joihin
kirjoittajan olisi syytä kiinnittää vastaisuudessakin
huomiota. Latomaa on huomannut, että ainakin
kypsät kirjoittajat ottavat yleensä hyvin vastaan
palautetta.
— Useat kirjoittajat ovat ottaneet yhteyttä ja
kiittäneet saamastaan palautteesta.
— Yritän kehittää kurssia vielä niin, että kirjoittajat
antaisivat aina palautetta opiskelijoille
heidän tekemästään työstä.
Tekstintarkistus on enemmän kuin oikolukemista, sillä siinä myös editoidaan ja stilisoidaan tekstistä
sujuvaa ja selkeää. Joka kurssilla Latomaa keskustelee
opiskelijoiden kanssa esimerkiksi siitä rajanvedosta,
että minkälaiset korjaukset kuuluvat kirjan
toimittajalle ja mitkä tekstintarkistajalle.
— Usein mietimme myös terminologiaa: onko esimerkiksi
joku oudolta vaikuttava termi käytössä kuitenkin
jo vakiintunut. Emme voi ehdottaa sen korvaamista
toisella termillä ennen kuin olemme asian
tarkistaneet.
Latomaa kertoo, että opiskelijat ovat olleet erittäin
motivoituneita ja ovat pyrkineet tekstejä tarkistaessaan
parhaimpaansa. Latomaa selittää opiskelijoiden
vastuullista ja sitoutunutta työskentelytapaa
toimeksiantojen aitoudella.
— Opiskelijoille on ollut lisäksi hyvin merkittävää
saada oma nimensä kirjan esipuheeseen.
Kurssin aineistona on ollut pääasiassa tieteellisiä
artikkelikokoelmia, joista suurin osa on yhteiskuntatieteitä
edustavilta kirjoittajilta. Aineistona on ollut
lisäksi yksi pamfletti, yksi oppimateriaaliksi tarkoitettu
kirja ja yksi raportti.
— Tekstintarkastajien täytyy myös pysyä uskollisena
tekstin sävylle.
Kaikki hyötyvät
Muutamana vuonna järjestetyllä kurssilla on tarkistettu
yhteensä 13 kirjaa ja joukko muita artikkeleita.
Kustantajien joukossa on esimerkiksi Tampere University
Press ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Sirkku Latomaa kertoo, että kustantajat ovat antaneet
yhteistyöstä hyvää palautetta.
— Esimerkiksi Vastapainosta sanottiin, että heidän
odotuksensa yhteistyöstä ylittyivät. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos lähetti hyvin lämpimät kiitokset,
Latomaa mainitsee.
Tekstintarkistus on keventänyt kirjojen toimittajien
työtaakkaa merkittävästi. Ahkerat kirjojen toimittajat
ovat jo ottaneet itsekin yhteyttä Latomaahan
tiedustellakseen mahdollisuuksia tarkistuttaa taas seuraava käsikirjoitus.
— Käsikirjoitusten valmistumisen ja kurssin täytyy
kuitenkin sopia ajallisesti yhteen, mikä on välillä
tuottanut vaikeuksia. Vastapainon kanssa yritämme
parhaillaan kehittää pitkäaikaista yhteistyötä, mikä
edellyttää aikataulujen yhteensovittamista.
Latomaan suunnittelee laajentavansa toimeksiantajien
joukkoa käännöstoimistoilla. Silloin opiskelijat
tarkistaisivat käännöstoimiston käännöksiä.
— Käännöstoimistosta pyrkisin saamaan yhden ja
kahden sivun toimeksiantoja heidän aikatauluillaan.
Se toisi vaihtelua tekstilajeihin ja laajoihin toimeksiantoihin.
Nyt kukin opiskelija tarkistaa kurssin aikana
kaikkiaan noin 50 sivun verran tekstiä.
Tekstien kieliasussa paljon parannettavaa
Sirkku Latomaa ohjeistaa kurssin opiskelijoita korjaamaan
tarvittaessa kirjoitusten kieliasua huolitelluksi,
yleiskielen mukaiseksi suomen kieleksi. Sitä ne eivät
Latomaan mukaan ole siinä vaiheessa, kun tulevat
tarkistukseen.
— Kukin teksti teettää enemmän tai vähemmän
työtä, mutta se vain osoittaa tekstintarkistuksen tarpeellisuuden.
— Tieteellistenkin tekstien pitäisi olla ymmärrettäviä,
sellaisia, että niitä olisi helppo lukea. Sen sijaan
teksteistä usein näkee, että kirjoittajat ovat tottuneet
kirjoittamaan muilla kielillä. Teksteissä on paljon pitkiä
lauseita ja englannin käytäntöjä.
Latomaan mielestä suomen kielen vaihtelevaan
tasoon vaikuttaa se, ettei suomeksi julkaisemisesta
palkita. Pitäisi mieluummin edistää kuin estää suomea
tieteen ja asiantuntijuuden kielenä.
— Nykyisestä tieteellisten tekstien tasosta suomen
kielellä ei olisi varaa huonontua. Vaikuttaa kuitenkin
siltä, ettei suomen kielen asiantuntijoiden varoituksia
oteta vakavasti. Ehkä puolustajia pitäisi nousta aloilta,
joilla kaikki väitöskirjat ilman yhtään poikkeusta
ovat vieraskielisiä.
teksti Mia Hemming
kuva Sakari Piippo
Sirkku Latomaa
- lehtori, vastuuoppialoinaan ja -alueinaan monikielinen
viestintä ja käännöstiede, kääntäjän
suomen opinnot
- tutkijana kevätlukukauden 2014 Kulttuuripoliittisen
tutkimuksen edistämissäätiössä
- työskennellyt suomen kielen ja kulttuurin lehtorina
Yhdysvalloissa (1996-1998), Venäjällä (2003-
2004) ja Kiinassa (2007-2008)
- tutkimusintressit monikielisyys, kielikoulutuspolitiikka,
maahanmuuttajakielet, suomi toisena
kielenä, maallikkokääntäminen ja -tulkkaus,
monikielisyys kaunokirjallisuudessa ja sen kääntäminen
- viimeistelee suomalaisen yhteiskunnan monikielistymistä
käsittelevää väitöskirjaa
- harrastaa mökkeilyä, teatteria ja Tapparan kotiotteluita
- haaveilee olevansa sinut kiinan kielen kanssa vielä
jonain päivänä
- Painetussa lehdessä sivu 32
|